Julkaistu 10.12.2024 07:00

Joulupata-keräys Suomessa

Rakastetulla Joulupata-keräyksellä on pitkä historia ja tärkeä merkitys. Sen avulla Pelastusarmeija pystyy auttamaan kymmeniä tuhansia ihmisiä vuosittain.

Patakeräyksen pitkät juuret

Pelastusarmeijan ensimmäinen joulupatakeräys järjestettiin Yhdysvaltojen länsirannikolla San Franciscossa vuonna 1891. Suomessa ensimmäiset joulupadat ilmestyivät kaduille vuonna 1906. Padat sijoitettiin kymmeneen paikkaan Kanta-Helsingin alueella, ja ne tuottivat yhteensä 3 514,19 markkaa. Sotahuudon mukaan keräystilityksessä selvitettiin tarkasti hankittujen varojen käyttö. Rahoilla oli ostettu 500 elintarvikekoria – leipää, voita, lihaa, kahvia, sokeria, ryynejä ja joululehti – arvoltaan 3,50 mk. Korien kokonaisarvo oli 2 650 mk.

Monimuotoinen Joulupata-keräys

Vuosikymmenien saatossa joulupadoista on tullut tuttu näky jouluisessa katukuvassa, ja antamisen ja auttamisen aate elää yhä vahvana. Lahjoittamisen tavat ovat muuttuneet, mutta avun tarve on pysynyt samana.

Perinteiset joulupadat saapuvat kaduille ja kauppakeskuksiin noin viikkoa ennen jouluaattoa, mutta sähköiset lahjoitustavat ovat voimassa ympäri vuoden. Keräykseen voi lahjoittaa joulupata.fi -sivustolla, Mobile Payllä, tekstiviestillä tai tilisiirtona. Nettipadan perustaminen eli joukkolahjoituksen aloittaminen on mukavan yhteisöllinen tapa kerätä esimerkiksi oman harrastusporukan kanssa varoja Joulupata-keräykseen.

Pieniä ja isoja patoja ja lahjoituspisteitä

Vuonna 2023 joulupatoja oli 36 paikkakunnalla yhteensä 155. Katukuvassa näkyy perinteisiä joulupatoja, joiden viereltä löydät aina patavahdin. Kauppakeskuksiin saapuvat niin sanotut puolikylmät padat, joiden luona on patavahti mahdollisuuksien mukaan. Useissa marketeissa ja kaupoissa on pieniä miehittämättömiä patoja, jotka ovat paikalla koko joulukuun. Lisäksi Helsingistä löytyy jättipata, joka on viime vuosina ollut Pasilassa Kauppakeskus Triplan tiloissa. Jättipadan tuotto oli vuonna 2023 yli 7 000 euroa.

Helsingin ja Tampereen keskustassa on joulupata-aikana muutama tavarankeräyskontti, joihin voi tuoda ehjiä, puhtaita ja hyväkuntoisia vaatteita, kenkiä, leluja ja muita kodin tarvikkeita. Tavaraa otetaan vastaan myös joissakin kauppakeskuksissa sijaitseviin tavarankeräyslaatikoihin sekä iCare-liikkeisiin, joita on ympäri Suomea. Osa lahjoitetuista tavaroista jaetaan suoraan avuntarvitsijoille, osa menee myyntiin iCare-myymälöihin. Myymälätoiminnan tuotolla tuetaan Pelastusarmeijan sosiaalista työtä.

Vapaaehtoiseksi joulupadalle?

Lahjoittamisen lisäksi on muitakin tapoja auttaa. Yksi tärkeä tapa on antaa aikaansa tulemalla joulupatavahdiksi. Vapaaehtoiset joulupatavahdit ovat korvaamattomia, ja yksikin tunti joulupadalla on arvokas. Ilman vapaaehtoisia patakeräystä olisi mahdoton järjestää. Olemme huomanneet, että jos kauppakeskuksessa olevalla padalla on patavahti, ihmiset lahjoittavat innokkaammin. Tapaamisista jää kaikille hyvä ja lämmin tunnelma. Patavahtina toimiminen on myös mahtava tapa verkostoitua: padalla tutustuu uusiin ihmisiin, kuulee hauskoja tarinoita ja pääsee keskelle joulun tunnelmaa. Patavahdiksi voi tulla ystävän tai vaikka isovanhempien kanssa, tai voi toteuttaa joulutempauksen padalla työporukalla.

Keräystuotot käytetään kotimaassa

Reilussa vuosisadassa ihmisten ahdinko on saanut uudenlaisia muotoja. Ruuan ja vaatteiden lisäksi tarvitaan monimuotoista apua ja usein pitkäaikaista tukea, kuten henkistä apua ja neuvontaa. Suurin osa Joulupata-tuotoista jaetaan ruokatarvikkeina ja lahjakortteina vähävaraisille lapsiperheille ja muille avuntarvitsijoille eri puolilla Suomea. Varoja käytetään myös erilaisiin tukitoimiin, kuten yhteisöruokailuihin, leireihin sekä harrastus- ja kerhotoimintaan. Vaikka merkittävä määrä apua jaetaan ennen joulua, jäljelle jääneillä varoilla jatketaan avustustyötä ympäri vuoden.

Pelastusarmeija auttaa kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa. Suuri osa avustettavista on lapsiperheitä, monet niistä yhden huoltajan perheitä. Toinen iso ryhmä on pieneläkeläiset, ja joukossa on myös yhden ja kahden hengen työttömiä talouksia.

Apua todella tarvitaan

Pelastusarmeijan avustustyöntekijät ovat joutuneet todistamaan erityisesti lapsiperheiden taloudellisten vaikeuksien lisääntymistä kuluneiden vuosien aikana. Pitkäaikaistyöttömyys on kaventanut tuhansien ihmisten toimeentuloa ja johtanut monen kohdalla ennen pitkää myös terveys- ja mielenterveysongelmiin. Monien vanhusten eläke on pieni eikä tahdo riittää päivittäisiin menoihin. Yksinäisyys on kasvava ongelma.

Joulupata-keräys on tunnetusti yksi kustannustehokkaimmista avustusmuodoista. Tuotosta vähennetään vain keräyskuluja, jotka pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena. Tässä auttaa se, että suuri osa työstä tehdään talkoovoimin. Vuonna 2023 Joulupataan lahjoitettiin yli 800 000 euroa sekä lisäksi vaatetta, leluja ja ruokatavaraa. Yhdessä meillä on mahdollisuus tehdä seuraavasta Joulupadasta entistäkin suurempi!

Minna Kallonen & Sotahuudon toimitus

Kuvat: Toni Kaarttinen & Pelastusarmeijan arkisto

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä 

Uutinen 15.08.2026

Majuri Raija Lähteiseltä valloittava omaelämäkerta

Majuri Raija Lähteiseltä ilmestyy syyskuun alussa omaelämäkerta "Elämän sävyjä ja renkaita – armon varassa". Kirjan julkistamistilaisuutta vietetään keskiviikkona 2.9. Helsingin osastossa.
Artikkeli 14.08.2026

Syyskesä – kypsyyden ja sadonkorjuun aikaa

Syyskesällä on oma äänensä. Se kuiskii tulevasta syksystä. Se ei huuda kuten kevät, eikä polta kuten keskikesä; se puhuu hiljaa. Syyskesällä valo vähenee, aamut viilenevät ja illat kutsuvat meitä vetäytymään sisälle aikaisemmin. Pellot ovat kultaisia, hedelmät roikkuvat raskaana oksilla – se on näky kypsyydestä, mutta myös katoavaisuudesta. Syyskesä muistuttaa meitä, että kaikella on aikansa.
Artikkeli 11.08.2026

Kaiken keskellä on Jeesus

Ruotsalainen upseeripariskunta, majurit Anna-Lena ja Christian Paulsson, ovat verrattain uusi näky Pelastusarmeijan päämajalla. He aloittivat territoriossamme helmikuun alussa tuplaroolissa ohjelmasektorin päälliköinä ja Temppelin osaston johtajina. Ennen Suomea he palvelivat aluejohtajina Puolassa. Miten työskentely kolmessa eri maassa on eronnut toisistaan – ja mikä onkaan se yhdistävä tekijä?
Uutinen 07.08.2026

Yhdessä uskossa ja teoissa

Komentaja Edward Hill, esikuntapäällikkö, ja komentaja Shelley Hill, kansainvälisen naistyön sihteeri, vierailivat Suomen ja Viron territoriossa 16.–18. kesäkuuta 2026. Vierailun aikana he tapasivat upseereita, työntekijöitä, jäseniä sekä ihmisiä, joita Pelastusarmeija palvelee Etelä-Suomessa.