Pelastusarmeija taistelee
Ihmiskauppaa vastaan,
Ihmisarvon puolesta
Pelastusarmeija uskoo Raamatun periaatteiden mukaisesti kaikkien ihmisten synnynnäiseen samanarvoisuuteen ja velvollisuuteen huolehtia lähimmäisistä.
Ihmisten hyväksikäyttö esineellistää ihmisyksilöt, palkitsee ihmiskauppiaitten epäinhimillisyyden ja heikentää yhteiskunnan moraalista, sosiaalista ja taloudellista rakennetta. Pelastusarmeija vastustaa vallan väärinkäyttöä, mitä ihmiskauppa lähtökohtaisesti on. Kaikkien ihmiskaupan osapuolten sydänten ja mielten muutos ja paraneminen on sekä välttämätöntä että mahdollista. Pelastusarmeija on sitoutunut ihmiskaupan vastaiseen taisteluun. Suomessa Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisen työn pääpaino on yleisen tietoisuuden lisäämisessä.
Tutustu toimintasuunnitelmaamme ihmiskaupan vastaisessa työssä
Tietoisuuden lisääminen on tärkeää
Ennaltaehkäisevään työhömme kuuluu tiedon levittäminen ja tietoisuuden lisääminen kansan keskuudessa. Kerromme esimerkiksi koululaisille siitä, mitä ihmiskauppa on ja kuinka voimme oppia tunnistamaan sen, reagoimaan siihen ja toimimaan sen torjumiseksi.
Pelastusarmeija on ensimmäisenä kristillisenä toimijana tarjoamassa suomenkielistä tiedotusta lapsille ja nuorille. Tämä on ensisijaisen tärkeää, sillä alaikäisiin kohdistuva grooming on yleistymässä. Grooming on manipulatiivinen prosessi, jossa aikuinen valmistelee lapsen tai nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla häneen kiintymys- ja luottamussuhteen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Myös alaikäisten kohtaama seksuaalinen väkivalta on valitettavasti todellisuutta. Oulussa Pelastusarmeija on vieraillut kouluissa kertomassa ihmiskaupasta 1.–4.-luokkalaisille painopisteenä ennaltaehkäisy ja turvataidot, jotka suojaavat lapsia niin ihmiskaupalta kuin groomingilta. Vaasassa yläasteikäisiä on valistettu teemalla ”halpa hinta tulee kalliiksi”. "Erityisesti nuoret, joilla on kotona vaikeuksia, ovat alttiita sille, että ulkopuolinen pääsee väliin, imartelee ja houkuttelee ansaan", toteaa kapteeni Tuula Takala, joka toimii Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisen työn kansallisena yhteyshenkilönä Suomessa.
Epäiletkö groomingia? Voit jättää poliisille vihjeen asiasta nettivinkin kautta: https://poliisi.fi/nettivinkki
Tunnista – toimi – opasta eteenpäin
Teemme valistustyötä ympäri Suomea kouluissa, järjestöissä ja yrityksissä.
Tietoisuuden lisäämisen tärkeitä työkaluja ovat verkostot, joihin Pelastusarmeija kuuluu. Pelastusarmeija on jäsenenä 33 kolmannen sektorin toimijan ihmiskaupan vastaisessa verkostossa. Sitä koordinoi rikosuhripäivystys. Verkosto jakaa tietoa ja tukea verkoston jäsenten välillä, ja luo ajankohtaista tilannekuvaa järjestölähtöisestä auttamistoimien kehittämisestä Suomessa.
Halpa hinta tulee kalliiksi –kampanja
Pelastusarmeija toteutti ainutlaatuisen kolmivuotisen ihmiskaupan vastaisen kampanjan 28 maassa vuosien 2019–2021 aikana. Halpa hinta tulee kalliiksi -kampanjan taustalla oli Pelastusarmeijan sitoutuminen ihmiskaupan lopettamiseen kaikkialla Euroopassa.
Halpa hinta tulee kalliiksi -kampanjan tavoitteena oli varoittaa riskialueilla asuvia kyseenalaisista työtarjouksista sekä varoittaa kuluttajia mahdollisesta ihmiskaupasta. Kampanja näkyi ensisijaisesti sosiaalisessa mediassa, jossa mainostettiin tuotteita ja palveluita hyvin halpaan hintaan. Kun mainosta klikkasi, se johdatti Pelastusarmeijan kampanjasivulle, jossa kerrottiin, että nämä palvelut eivät ole mahdollisia kyseiseen hintaan ilman ihmiskauppaa. Kampanja alkoi Ruotsista laajentuen sieltä koko Eurooppaan.
kansainväliset kampanjat
Ole äänenä ihmisille, jotka eivät uskalla puhua tai hakea apua.
Kampanjat voivat lisätä tietoisuutta ja toimia siltana uhrien ja auttajien välillä.
Alla videoita Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ihmiskauppaa vastaan
Mitä ihmiskauppa on?
Ihmiskauppa on humanitaarinen katastrofi, johon useimmat ihmiset ajautuvat huomaamatta. Ihmiskaupan uhreja on enemmän kuin koskaan ennen. Ei ole yhteisöä, jota ihmiskauppa ei koskettaisi; sitä tapahtuu kaikkialla. Ihmiskaupan ketju alkaa maista, joissa haavoittuvia ihmisiä rekrytoidaan kauttakulkumaan ja kohdemaan maihin, joissa heitä hyödynnetään erilaisissa pakkotöissä, prostituutiossa ja kerjäämisessä. Ihmisten köyhyyttä tai unelmia paremmasta elämästä käytetään hyväksi ja heidät huijataan tekemään ratkaisuja, jotka altistavat hyväksikäytetyksi joutumiselle. Ihmiskaupan edellytyksenä ei kuitenkaan ole siirtyminen maasta toiseen: ihmiskaupalle voi altistua omassa kotikaupungissaan.
YK:n ihmiskauppaa koskevan pöytäkirjan mukaan ihmiskauppa on hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö tai orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen.
- Ihmiskauppa on yksi maailman nopeimmin kasvavista rikollisuuden muodoista. Se on huume- ja asekaupan jälkeen tuottavin rikollisuuden ala maailmassa.
- Seksuaalinen hyväksikäyttö on ihmiskaupan yleisin muoto.
- Maailmassa on nyt enemmän ihmisiä orjina kuin koskaan historian aikana.
- Ihmiskaupan uhreja on maailmanlaajuisesti kymmeniä miljoonia. Heistä suurin osa on naisia ja tyttöjä.
Ihmiskaupan muotoja
- Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa
- Lapsikauppa / laiton adoptio
- Lapsityö
- Työperäinen ihmiskauppa
- Avioliittoon pakottaminen
- Rikollisuuteen pakottaminen
- (Lapsi)sotilaaksi pakkovärvääminen
- Elinkauppaan liittyvä ihmiskauppa
- Sijaissynnytyksiin liittyvä ihmiskauppa
Ihmiskauppa Suomessa
Ihmiskauppaan puuttumiseen tarvitaan Suomen oloihin räätälöityjä lähestymistapoja. Suomi on kansainvälisen ihmiskaupan kohde- ja kauttakulkumaa, ja ihmiskaupan uhreja tavataan Suomessa vuosittain lisääntyvässä määrin. Eniten on tunnistettu työvoiman hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa.
Ihmiskauppa on vakava rikos ja ihmisoikeusrikkomus. Ihmiskaupasta voidaan Suomessa tuomita ankara vankeusrangaistus. Rangaistus ihmiskaupasta on vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Törkeän ihmiskaupan rangaistusasteikko on 2 - 10 vuotta vankeutta.
Ihmiskaupan vastaisella työllä Suomessa on monia haasteita: Ihmiset eivät ole tietoisia ihmiskaupan uhasta tai ainakin olettavat, että vaara ei koske heitä. Pakolaiskriisi on tarjonnut ihmiskauppiaille uusia mahdollisuuksia, ja työmahdollisuuksien puute on yksi ihmiskaupalle altistava tekijä. Uhrien tunnistaminen on haasteellista, sillä ihmiskauppa on usein piilorikollisuutta. Haasteina ovat myös byrokratia ja yhteistyö uhrin kanssa.
NÄIN tunnistat ihmiskaupan uhrin
Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen on haastavaa.
Jos pääset keskustelemaan uhriksi epäilemäsi henkilön kanssa, voit yrittää kysyä seuraavia:
- Saatko työstäsi palkkaa? Onko se reilu korvaus? Kuinka monta tuntia päivässä työskentelet?
- Voitko poistua kotoasi / työpaikaltasi silloin kun haluat?
- Mistä sait nuo ruhjeet / pahoinpiteleekö joku sinua?
- (jos kyseessä on ulkomaan kansalainen) Miten päädyit maahan, ja vastaako se odotuksiasi? Pakotetaanko sinua tekemään asioita, joita et haluaisi tehdä?
- Uhkaillaanko sinua tai perhettäsi?
- Asutko työnantajasi luona tai hänen lähellään? Asutko työnantajasi sinulle järjestämässä asunnossa? Ovatko asunnon ovet tai ikkunat ulkopuolelta lukittavia?
- Oletko jollekin velkaa?
Yleisiä tunnusmerkkejä
- Vaikuttaa ahdistuneelta, pelokkaalta tai epäluuloiselta. Välttää katsekontaktia.
- Itkuisuus ja masennuksen merkit.
- Selittämättömät ruhjeet tai haavat tai muut fyysisen pahoinpitelyn merkit.
- Vaikuttaa olevan alistavassa suhteessa.
- Ei ole koskaan yksin ja/tai mukana on aina joku kääntämässä tai vastaamassa kysymyksiin hänen puolestaan.
- Ei vastaa omista raha-asioistaan. Salailee asioita tai ei pysty kertomaan, missä asuu.
- Kertomuksen yksityiskohdissa on epäjohdonmukaisuutta.
- Ei omista henkilötodistuksia, kuten ajokorttia tai passia.
- Ei pysty poistumaan työstä tai asunnolta. Sanoo, ettei voi sopia tapaamisia.
- On äskettäin saapunut maahan, ei puhu paikallista kieltä.
- On alaikäinen ja toimii prostituoituna. On pakotettu prostituutioon (minkä ikäisenä tahansa).
- Pelkää poliisia tai ulkopuolisen tahon tarjoaman avun vastaanottamista.
Lisätietoa ihmiskaupasta ja
uhreja auttavista tahoista Suomessa:
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä ihmiskauppa.fi
Pelastusarmeija on osa IKV-verkostoa (Ihmiskaupan vastainen verkosto), johon kuuluu laaja joukko ihmiskaupan vastaiseen toimintaan ja auttamistyöhön sitoutuneita kolmannen sektorin toimijoita.
