Ihmiskauppa on yksi maailman nopeimmin kasvavista rikollisuuden muodoista.
Se on huumekaupan jälkeen maailman kannattavin rikollisuuden muoto.
Lähes 80 % ihmiskaupasta koskee seksuaalista hyväksikäyttöä, 19 % työvoiman hyväksikäyttöä.
Maailmassa on nyt enemmän ihmisiä orjina kuin koskaan historian aikana.
Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti ihmiskaupan uhreja on 27 miljoonaa aikuista ja 13 miljoonaa lasta.

Mitä ihmiskauppa on?

YK:n ihmiskauppaa koskevan pöytäkirjan mukaan ihmiskauppa on hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö tai orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen.

Ihmiskaupan muotoja

Lapsityö
Lapsikauppa / laiton adoptio
Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa
Pakkoavioliitot
Työperäinen ihmiskauppa
Elinkauppa
Sijaissynnytyksiin liittyvä ihmiskauppa (uusin muoto)

Ihmiskauppa Suomessa

Suomi on kansainvälisen ihmiskaupan kohde- ja kauttakulkumaa.
Ihmiskauppa on Suomessa harvinaisempaa ja vaikeammin havaittavaa kuin muissa EU-maissa.
Elinkauppaa ei ole tunnistettu Suomessa, maa ei tarjoa ihmiskauppiaille isoja resursseja.
Eniten on tunnistettu työvoiman hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa.

Ihmiskauppa on Suomessa rikos, ihmiskaupan alaisia rikoksia ovat:

Pakkoavioliitto, ts. avioliitto, joka ei perustu puolisoiden vapaaseen tahtoon
Elinkauppa
Laiton adoptio
Orja- ja pakkotyö

Haasteet Suomessa

Ihmiset eivät ole tietoisia ihmiskaupan uhasta tai ainakin olettavat, että vaara ei koske heitä
Pakolaiskriisi tarjoaa ihmiskauppiaille uusia mahdollisuuksia
Uhrien tunnistaminen
Yhteistyö uhrien kanssa
Lainsäädäntö ja byrokratia
Työmahdollisuuksien puute

Pelastusarmeija on vahvasti sitoutunut taistelemaan modernia orjuutta ja ihmiskauppaa vastaan.

Pelastusarmeija uskoo Raamatun periaatteiden mukaisesti kaikkien ihmisten synnynnäiseen samanarvoisuuteen ja velvollisuuteen huolehtia lähimmäisistä. Ihmisten hyväksikäyttö esineellistää ihmisyksilöt, palkitsee ihmiskauppiaitten epäinhimillisyyden ja heikentää yhteiskunnan moraalista, sosiaalista ja taloudellista rakennetta. Pelastusarmeija vastustaa vallan väärinkäyttöä, mitä moderni orjuus ja ihmiskauppa lähtökohtaisesti on. Kaikkien modernin orjuuden ja ihmiskaupan osapuolten sydänten ja mielten muutos ja paraneminen on sekä välttämätöntä että mahdollista.

Pelastusarmeija Suomessa on sitoutunut ihmiskaupan ja modernin orjuuden vastaiseen taisteluun.
Suomessa Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisen työn pääpaino on yleisen tietoisuuden lisäämisessä.
Ihmiskauppaan puuttumiseen tarvitaan Suomen oloihin räätälöityjä lähestymistapoja.

Mitä me voimme tehdä

Ole äänenä ihmisille, jotka eivät uskalla puhua tai hakea apua.

Kampanjat voivat lisätä tietoisuutta ja toimia siltana uhrien ja auttajien välillä.

Kuinka tunnistat ihmiskaupan uhrin

Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen on yksi ihmiskaupan mittaamisen vaikeimmista haasteista. Eurostatin raportissa sanotaan:

"In accordance with Directive 2011/36/EU, the term "identified victim" refers to persons who have been formally identified by the relevant authorities as a victim of trafficking in human beings. The term "presumed victim" on the other hand is used for trafficking victims who have met the criteria of the EU Directive but have not been formally identified by the relevant formal authorities as a trafficking victim or who have declined to be formally or legally identified as a trafficking victim." Trafficking in Human Beings (PDF). Luxembourg: Publications Office of the European Union. 2014. ISBN 978 - 92 - 79 - 40308 -8.

Jos pääset olemaan kahden kesken uhriksi epäilemäsi henkilön kanssa, kysy häneltä seuraavia:

Voitko poistua kotoasi / työpaikaltasi silloin kun haluat?
Mistä sait nuo ruhjeet / pahoinpiteleekö joku sinua?
Saatko työstäsi palkkaa? Onko se reilu korvaus? Kuinka monta tuntia päivässä työskentelet?
(jos kyseessä on ulkomaan kansalainen) Miten päädyit maahan, ja vastaako se odotuksiasi? Pakotetaanko sinua tekemään asioita, joita et haluaisi tehdä?
Uhkaillaanko sinua tai perhettäsi?
Asutko työnantajasi luona tai hänen lähellään? Asutko työnantajasi sinulle järjestämässä asunnossa? Ovatko asunnon ovet tai ikkunat ulkopuolelta lukittavia?
Oletko jollekin velkaa?

Yleisiä tunnusmerkkejä

Vaikuttaa ahdistuneelta, pelokkaalta tai epäluuloiselta. Välttää katsekontaktia.
Itkuisuus ja masennuksen merkit.
Selittämättömät ruhjeet tai haavat tai muut fyysisen pahoinpitelyn merkit.
Vaikuttaa olevan alistavassa suhteessa.
Ei ole koskaan yksin ja/tai mukana on aina joku kääntämässä tai vastaamassa kysymyksiin hänen puolestaan.
Ei vastaa omista raha-asioistaan. Salailee asioita tai ei pysty kertomaan, missä asuu.
Kertomuksen yksityiskohdissa on epäjohdonmukaisuutta.
Ei omista henkilötodistuksia, kuten ajokorttia tai passia.
Ei pysty poistumaan työstä tai asunnolta. Sanoo, ettei voi sopia tapaamisia.
On äskettäin saapunut maahan, ei puhu paikallista kieltä.
On alaikäinen ja toimii prostituoituna. On pakotettu prostituutioon (minkä ikäisenä tahansa).
Pelkää poliisia tai ulkopuolisen tahon tarjoaman avun vastaanottamista.

Ihmiskaupan uhreja auttavat tahot Suomessa

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
puh. 02954 63177 (suomi, ruotsi ja englanti)

Vastaanottokeskukset Oulussa ja Joutsenossa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Asiakaspalvelu puh. 0295 666 817 ma – pe klo 10 - 12, palvelua suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

Poliisi
Kriisitilanteissa soita hätänumeroon 112.

Monika-Naiset ry
Kriisikeskus Monikan auttava puhelin 0800 05058 ma-pe klo 9-16. Puhelimeen vastaavat Kriisikeskuksen kriisityöntekijät. Auttava puhelin on tarkoitettu väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille.

Suojakoti Mona
puhelin 045 639 6274 päivystää läpi vuorokauden. Se on tarkoitettu naisille, jotka tarvitsevat suojaa kriisitilanteessa.

Pro-tukipiste ry Helsingissä
Suomeksi puh. 09 2512730, venäjäksi ja viroksi puh. 09 25127331

Pro-tukipiste ry Tampereella
Suomeksi puh. 03 3454 2200

Rikosuhripäivystys
Avustuspuhelin suomeksi ja mahdollisuuksien mukaan englanniksi ja ruotsiksi, ma – ti klo 1 - 21 ja ke – pe klo 17 – 21, puh. 116 006.