Hartaus

image description

Hartaus 9.1.2022

Mitä tuot Jumalalle? - Kolme Raamatun kuvausta antamisesta. 

1.Mooseksen kirja.4:1-7

Kerran Kain toi Herralle uhrilahjaksi maan satoa, ja Abel toi lampaidensa esikoiskaritsoja ja niiden rasvaa. Herra katsoi suopeasti Abeliin ja hänen uhriinsa, mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain suuttui kovin ja hänen katseensa synkistyi.

Herra kysyi Kainilta: "Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan?

Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa." 

Kain ja Abel toivat oman lahjansa Jumalalle. Kumpikin antoi sen minkä kokivat parhaakseen. Kain toi sen minkä halusi itse antaa. Abel teki samoin. Kainista oli yllättävää, ettei Jumala katsonut suopeasti hänen tuoman lahjansa puoleen. Sen sijaan hän tuli kateelliseksi siitä, että Jumala mielistyi hänen veljensä tuomaan lahjaan. 

Vastaanlaisesti kolme miestä idästä kulki pitkän matkan tuodakseen juuri syntyvälle kuninkaalle omaa lahjaansa. Yksi toi kultaa, toinen mirhaa ja kolmas toi suitsuketta. Heidän mielestään nämä olisivat sopivia lahjoja kuninkaalle. 

Evankeliumi Matteuksen mukaan 2:1, 10-11

Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen* aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä.

Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo.

He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.

Jeesus nostaa antamisen esille seuraavanlaisesti. Löydät sen evankeliumista Luukkaan mukaan. 

Jeesus käänsi katseensa uhriarkkuun päin ja näki rikkaiden panevan siihen lahjoja. 

Hän näki myös, kuinka eräs köyhä leskivaimo pani arkkuun kaksi pientä lanttia.

Hän sanoi: "Totisesti: tämä köyhä leski antoi enemmän kuin yksikään toinen.

Kaikki nuo muut antoivat lahjansa liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi." (Evankeliumi Luukkaan mukaan 21:1-4)

Mikä on sinun mielestäsi sopiva lahja kuninkaallesi, Herrallesi ja Jumalallesi? Mitä sinä voisit antaa hänelle?

Majuri Toni Penttinen 

  

Hartaus 31.12.2022

Herran siunauksessa.

Hyvää alkavaa uutta vuotta 2022 sinulle.

Monilla on tapana tehdä näin vuoden vaihteessa uudenvuoden lupauksia. Asettaa uuteen vuoteen jokin hyvä päämäärä tai tavoite, jota kohti kulkea. Monesti vain meillä ihmisillä on tapana unohtaa varsin nopeasti hyvät lupauksemme, emmekä sitten onnistukaan saavuttamaan niitä. Mutta uskon, että Jumala voi auttaa meitä saavuttamaan näitä tavoitteitamme, varsinkin silloin, kun ne ovat Hänen sanansa mukaisia. Voimme vaikkapa päättää että rukoilemme enemmän, tai kerromme uskostamme niille jotka eivät vielä Jeesusta tunne. Voimme myös haluta lukea Raamattua enemmän, tulla lähemmäs Jumalaa Hänen läsnäoloonsa. Ainakin nämä ovat varmasti Jumalan mielen mukaisia päämääriä joita voimme ottaa alkaneen vuoden tavoitteiksi. Herra auttaa ja vahvistaa meitä Pyhän Henkensä kautta silloin kun haluamme tulla Hänen läsnäoloonsa.

Jeesuskin meni usein yksinäisyyteen kohtaamaan Isää Jumalaa. Hän tarvitsi jatkuvaa yhteyttä Isään, jaksaakseen saattaa raskaan tehtävänsä loppuun asti. Matteuksen evankeliumin 14 luku ja jae 23 kertoo meille että Jeesus: “Päästettyään kansan menemään hän nousi vuorelle yksinäisyyteen rukoilemaan. Ja kun ilta oli tullut, hän oli siellä yksinään.” Jeesus oli juuri ruokkinut viisituhatta miestä, sekä naiset ja lapset, ja nyt Hän meni rauhoittumaan Isän läsnäoloon. Jeesuskin tarvitsi lepoa ja Jumalan läsnäoloa, samoin meidänkin tulisi olla yhteydessä Häneen. Jos Jeesus, Jumalan Poika tarvitsi näitä hetkiä, vielä enemmän me ihmiset olemme Jumalan kohtaamisen tarpeessa. Nuo hetket Jumalan kanssa vahvistavat meidän omaa uskoamme, ja siinä samalla me voimme tuoda Hänen eteensä myös toistemme rukouspyyntöjä ja tarpeita. Saamme siunata toisiamme, uskon sisariamme ja veljiämme, läheisiämme ja perheen jäseniämme. Myös vihamiestemme puolesta Jeesus kehottaa meitä rukoilemaan, siunaamaan heitä ja rakastamaan heitä. Kun siunaamme muita, siunaamme siinä samalla myös itseämme. Sillä tavoin keräämme aarteita taivaaseen, jossa koi ja ruoste ei turmele, eivätkä varkaat pääse varastamaan. Lopulta taivaassa saamme nähdä, miten suuri vaikutus rukouksillamme ja siunauksillamme on todellisuudessa ollut ympärillämme eläviin ihmisiin.

Paavali kirjoittaa ensimmäisessä Tessalonikalaiskirjeessä, sen luvussa 5 ja jakeissa 16-18 seuraavasti:

16. Iloitkaa aina.

17. Rukoilkaa lakkaamatta.

18. Kiittäkää joka tilanteessa, sillä sitä Jumala tahtoo teiltä Kristuksessa Jeesuksessa.

Paavali kehottaa meitä iloitsemaan, rukoilemaan ja kiittämään aina ja jatkuvasti. Se varmasti tuntuu vaikealta ohjeelta toteuttaa. Mutta varmasti hän tarkoitti sitä mitä hän kirjoitti. Niin paljon me tarvitsemme Jumalaa, me tarvitsemme Häntä aina ja kaikkialla, joka tilanteessa. Eilen, tänään, huomenna, iankaikkisesti. Kotona ja kaupungilla, töissä ja kauppareissulla. Me tarvitsemme Jumalaa aina ja iankaikkisesti, Hän on meidät luonut ja Hänessä me elämme. Hänessä on meidän nykyisyytemme ja meidän tulevaisuutemme. Jumala on meille kaikki kaikessa. Ilman Häntä me emme voi saada mitään aikaan, niin Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumin 15 luvussa, sen jakeessa 5. Me tarvitsemme Jumalan läsnäoloa elämäämme tänäänkin, tänä uutena vuotena, ja sen jokaisena päivänä olemme riippuvaisia Herrastamme. Kohdataan alkaneena vuotena Häntä entistäkin enemmän, ja rukoillaan lähimmäistemme puolesta, toinen toistemme puolesta.

Saakoon nämä Herran siunauksen sanat vielä rohkaista kaikkia tähän alkaneeseen uuteen vuoteen:

Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä.

Herra kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon teille armollinen.

Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan.

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, aamen.

kadetti Kimmo Nordblom