Yleistä

Pelastusarmeija on kansainvälinen kristillinen yhteisö, joka tekee sosiaalista auttamistyötä yhteiskunnan vähävaraisten ja syrjäytyneiden hyväksi. Työskentelemme paikallisesti 133 eri maassa 179 kielellä. Suomessa Pelastusarmeija on toiminut vuodesta 1889, ja tällä hetkellä meillä on toimipisteitä noin 25 paikkakunnalla.
Työmme
Pelastusarmeijassa hengellinen ja sosiaalinen työ kulkevat käsi kädessä. Aivan alusta saakka Pelastusarmeijan työhön on kuulunut sosiaalinen apu, jonka perustana on kristillinen lähimmäisen rakkaus ja ihmisarvon kunnioittaminen. Tehtävämme on kertoa myös kristinuskon hyvää sanomaa, ja teemmekin paikallista seurakuntatyötä 22 eri paikkakunnalla.
Pelastusarmeijan työn päämäärä on auttaa ihmistä kokonaisvaltaisesti – niin kehon kuin sielun tarpeissa. Työhön kuuluu mm. sosiaalinen apu, ruoka-apu, aikuisten harrastustoiminta, lasten ja nuorten kerhot, leirit, pyhäkoulu sekä hengelliset tilaisuudet. Toimintaan osallistuminen ei edellytä kristillistä vakaumusta – kaikki saavat osallistua toimintaamme ja myös apumme on tarkoitettu kaikille tasapuolisesti.
Pelastusarmeijalla on toimintaa noin 25 eri paikkakunnalla ympäri Suomen – 3 sosiaalipalvelukeskusta, 1 lasten lomakoti, 2 vanhainkotia, 7 asumispalveluyksikköä, 3 päiväkotia, 18 kierrätysmyymälää ja 22 paikallisseurakuntaa eli osastoa. Paikallisten toimipisteiden kautta autamme vuosittain noin 150 000 ihmistä.
Tule mukaan toimintaan!
Kaikki saavat osallistua toimintaamme omien voimavarojensa ja taitojensa puitteissa. Olet tervetullut seurakuntien tapaamisiin, jumalanpalveluksiin tai voit esim. osallistua vapaaehtoisena lipaskerääjänä. Voit myös liittyä siviilijäseneksi tai sotilaaksi, niin pääset syvemmälle toimintaan mukaan. Vapaaehtoiset, jäsenet, sotilaat ja tukijat - haemme jatkuvasti uusia ihmisiä joukkoomme!
Pelastusarmeija on myös merkityksellistä kokopäivätyötä tarjoava työnantaja. Meillä on töissä eri alan asiantuntijoita esim. sosiaalialan, hallinnon, viestinnän ja varainhankinnan osa-alueilta. Seuraa ilmoituksiamme avoimista työpaikoista.
Lisätietoa meistä:
- Avustustyö
- Wikipedia - Pelastusarmeija
- Opin käsikirja
- Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion visio vuosille 2019—2024 >
- Kirkko nimeltä Pelastusarmeija
- Ekumeeniset yhteydet
- Vuosikertomus 2020 >
- Vuosikertomus 2019 >
- Vuosikertomus 2018 >
- Vuosikertomus 2017>
- Vuosikertomus 2016 >
Kansainvälisyys
Pelastusarmeija toimii paikallisesti 131 maassa ja palvelee 178 eri kielellä.
Hallinnollisesti Pelastusarmeija jakautuu maantieteellisiin territorioihin. Jokaisessa territoriossa on oma hallinnollinen keskuksensa eli territorion päämaja. Suomi ja Viro muodostavat yhden territorion, ja territorion päämaja sijaitsee Helsingissä Uudenmaankadulla.

Suomen ja Viron territorion johtajat, everstit Patrick ja Anne-Dore Naud Joulupadalla 2017.
Teemme laaja-alaista auttamistyötä ympäri maailman. Paikallisesti tuomme toivoa ja konkreettista apua satojen miljoonien ihmisten elämään. Lisäksi temme katastrofi- ja projektityötä kriisi-, maanjäristys-, tulva-, pandemia- ja sota-alueilla. Haitin maanjäristys, Ebola, pakolaiskriisi ja monet muut katastrofit ovat aktivoineet Pelastusarmeijan katastrofityöntekijöitä vuosien varrella. Toimintamme 131 maassa luo globaalin verkoston, joka on reagointikykyinen, itsenäinen ja pitkällä tähtäimellä katastrofialueita auttava: Pelastusarmeijan avustustyö kohteissa jatkuu keskimäärin viiden vuoden ajan katastrofin jälkeenkin.
Lisätietoa kansainvälisestä Pelastusarmeijasta:
Pelastusarmeijan hierarkia
Pelastusarmeijan hierarkia on järjestetty armeijamaisesti. Sotavoimien mallin mukaan järjestön kansainvälinen johtaja on virallisesti kenraali ja papit ovat upseereita, joilla on eri sotilasarvoja. Muut jäsenet ovat sotilaita. Armeijamainen hierarkia juontaa juurensa 1800-luvun lopulle, jolloin Pelastusarmeijan perustaja William Booth luonnehti järjestöä ensimmäisen kerran ”vapaaehtoisten armeijaksi”. Hierarkialla pyritään takaamaan toiminnan tehokkuus ja dynaamisuus.
Upseeri eli Pelastusarmeijan pastori
Kuten kaikilla kristillisillä kirkoilla, myös Pelastusarmeijalla on
tehtäväänsä vihittyjä ja koulutettuja pastoreita. Pelastusarmeijassa
heitä kutsutaan upseereiksi. Upseerikoulutus kestää noin kolme vuotta,
ja tapahtuu joustavan koulutuksen periaatteella. Opiskelijat eli kadetit
ovat opintojensa ohella työssä Pelastusarmeijan osastossa tai
sosiaalisessa työpisteessä. Koulutusvaiheen jälkeen kadetti nimitetään
ja vihitään Pelastusarmeijan upseeriksi. Upseerikouluun voivat hakea
Pelastusarmeijan sotilaat, joilla on kutsumus Pelastusarmeijan
upseeriksi. Edellytyksenä on 18 vuoden ikä, peruskoulun oppimäärä sekä
noin yhden vuoden aktiivinen jäsenyys Pelastusarmeijassa. Varsinaista
yläikärajaa ei ole.
Sotilas eli Pelastusarmeijan jäsen
Suurin osa Pelastusarmeijan jäsenistä on sotilaita. Sotilaat ovat tavallisia ihmisiä, jotka käyvät töissä tai opiskelevat, mutta viettävät myös paljon aikaa Pelastusarmeijassa. Heillä voi olla
erilaisia vastuu- ja palvelutehtäviä Pelastusarmeijan osastossa.
Sotilaalla on oikeus käyttää Pelastusarmeijan virkapukua, joka toimii
sekä kätevänä käyntikorttina että todistuksena uskosta ja
Pelastusarmeijaan kuulumisesta. Sotilas on hyväksynyt Pelastusarmeijan
uskonkäsityksen ja elämänohjeet, joihin kuuluu mm. raittius. Sotilas
lupaa myös tukea Pelastusarmeijaa rahallisesti. Pelastusarmeijan
sotilaaksi ryhtyminen on mahdollista jokaiselle, joka haluaa hiukan enemmän kuin sunnuntaikristillisyyttä.
Siviilijäsen
Siviilijäseneksi liittyminen on mahdollista ihmisille, jotka kokevat Pelastusarmeijan omaksi seurakunnakseen, mutta eivät halua vihkiytyä sotilaaksi. Siviilijäsenyys ei velvoita samalla tavalla kuin virkapukuisena sotilaana oleminen.
Jos olet kiinnostunut siviilijäsenyydestä, kysy lisää paikkakuntasi Pelastusarmeijasta.
Upseerikoulu
Upseerikoulu kouluttaa kokoaikaistyöntekijöitä, upseereita, Pelastusarmeijaan osastojen ja sosiaalipalvelun toimipisteiden johtajiksi. Koulu toimii tällä hetkellä Pelastusarmeijan keskustalossa Kalliossa, Helsingissä. Upseerikoulutus tapahtuu joustavan koulutuksen periaatteella. Opiskelijat eli kadetit ovat opintojensa ohella työssä Pelastusarmeijan osastossa tai sosiaalisessa työpisteessä. Kevät- ja syyskaudella pidetään kerran kuukaudessa kolme peräkkäistä luentopäivää. Lisäksi on viikossa yksi opiskelupäivä kotona. Upseerikoulun oppiaineina ovat mm. raamattutietous, kristillinen oppi, kirkkohistoria, sielunhoito ja psykologia, puhe ja viestintä, johtajuus, etiikka ja sosiaalipolitiikka. Kaiken kaikkiaan upseeriksi valmistuminen kestää 2–4 vuotta riippuen kunkin opiskelijan taustasta, koulutuksesta ja aikaisemmasta kokemuksesta. Keskimäärin valmistumisaika on kolme vuotta. Koulutusvaiheen jälkeen kadetti nimitetään ja vihitään Pelastusarmeijan upseeriksi.
Upseerikouluun voivat hakea ne Pelastusarmeijan sotilaat, joilla on kutsumus Pelastusarmeijan upseeriksi. Edellytyksenä on 18 vuoden ikä, peruskoulun oppimäärä sekä vähintään ½-1 vuoden aktiivinen jäsenyys Pelastusarmeijassa. Varsinaista yläikärajaa ei ole, vaan koulutukseen voi hakeutua myös vanhempana. Upseerikoulutukseen hakeudutaan paikallisen osaston kautta.
Siviilityöntekijä
Meillä työskentelee myös monia asiantuntijoita erilaisissa päätoimisissa työtehtävissä. Pelastusarmeija toimii kristilliseltä pohjalta, ja vaikkei siviilityöntekijöiltä vaadita kristillistä vakaumusta, heidän toivotaan kunnioittavan tätä lähtökohtaa ja organisaation humaania arvomaailmaa ylipäätään. Jos olet kiinnostunut Pelastusarmeijasta työyhteisönä, seuraa ilmoituksia avoimena olevista paikoista.