Asiakaspaikkoja yksikkössä on kolmisenkymmentä. Yksikön tilat on jaettu kahteen osaan: Hätämajoitus on tarkoitettu paperittomille, esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille, jotka vielä ovat Suomessa. Kriisimajoitus on puolestaan tilapäinen asumisratkaisu henkilöille tai perheille, jotka menettävät kotinsa esimerkiksi tulipalon tai muun äkillisen syyn takia.
Yksikössä on 24/7 päivystys.
Artikkeli: Hätämajoitus ensiapuna
Osastovierailun yhteydessä käyn myös lähellä toimivassa hätä- ja kriisimajoituksen yksikössä, joka aloitti toimintansa toukokuussa 2022. Asukaspaikkoja on 30 hengelle ja yksikkö on päihteetön. Tilat on jaettu kahteen osaan: Naiset, lapset, perheet ja miehet. Hätämajoituksessa asuvat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ja kriisimajoitus on puolestaan tilapäinen asumisratkaisu heille jotka ovat menettäneet kotinsa kriisitilanteen vuoksi. Asukkaista iso osa on suomalaisia, toiset tulevat Euroopasta ja lähialueilta. Kaukaisimmat ovat tulleet Aasiasta ja Amerikasta. Asiakkaat ohjautuvat majoitukseen aina Varhan sosiaalityöntekijöiden kautta. Hätämajoitus on tavoitettavissa vuorokauden ympäri.
Istahdamme hätämajoituksen johtajan Tommi Sundqvistin ja ohjaaja Johanna Frujencen kanssa juttelemaan yksikön TV-huoneessa. He kertovat, että kyseisiä kriisitilanteita voi olla monenlaisia, kuten tulipalo, avioero, perheväkivalta, sairastuminen, ja siitä seuranneet vuokrarästit. Jokaisella on erilainen tarina.
– Ihmiset tulevat tänne silloin, kun turvaverkko pettää.
Majoitus kestää pahimman kriisitilanteen yli – päivistä kuukausiin. Kaksi viikkoa on usein lähtökohta, jolloin aletaan selvittämään arkisia asioita.
– Päätavoitteenamme on tarjota paikka, jossa on hyvä ja turvallista olla, ja jossa voi ottaa ensiaskeleet kriisin jäljiltä. Sosiaalitoimisto yhdessä asiakkaan kanssa etsii ratkaisuja asiakkaan elämäntilanteeseen, mutta me autamme, missä pystymme, kuten asunnon haussa. Käytämme paljon moniammatillista verkostoamme.
Johanna on työskennellyt yksikössä reilun vuoden. Sinä aikana hän on nähnyt toiminnan tarpeellisuuden:
– Näkee, että yhteiskunnan tila ei ole hyvä, kun olemme jatkuvasti täynnä. Harmittaa, ettemme voi ottaa kaikkia vastaan, Johanna huokaisee ja Tommi nyökkää: – Haastavaa on, että yhteiskunnalta voi tulla hyvinkin nopeita päätöksiä rahoituksen loppumisesta. Tämä vaatii meiltä paljon työtä, ja uskoa siihen, että työtämme arvostetaan. Nämä kolme vuotta ovat näyttäneet, että olemme erittäin tarpeellinen palvelumuoto, joten tämän tarpeellisuudesta ei tarvitse enää keskustella.
Tommi kiteyttää lopuksi kauniisti työn merkityksellisyyden:
– Olen hyvin vaikuttunut siitä, mitä Pelastusarmeija tekee, niin Turussa, Suomessa kuin maailmallakin. Autamme niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa – se on mielestäni suuri rakkauden osoitus.
Toni Kaarttinen / Sotahuuto