Kaikkien Kallio – tavoitteena turvallisempi asuinympäristö

Pelastusarmeijan aloitteesta järjestettiin syyskuun lopulla Kallion alueen verkostotapaaminen kaupunginosan huonontuneesta turvallisuustilanteesta. Tilanteen taustalla on kasvanut asunnottomuus, lisääntynyt yleinen levottomuus ja huumeiden, kuten Alfa-PVP-muuntohuumeen, yleistyminen katukuvassa. Kiihkeä keskustelu toi esiin ongelman todellisuuden ja tilanteen vakavuuden, mutta myös rakentavia käytännön ratkaisuja.

Pelastusarmeijan Helsingin osaston tiloihin oli kokoontunut Pelastusarmeijan asumispalveluiden kutsumana noin viitisenkymmentä vierasta, jotka koostuivat paikallisista toimijoista ja asiasta kiinnostuneista. Heihin kuului Helsingin kaupungin yksiköiden edustajia, poliisi, kaupallisten toimijoiden edustajia, A-klinikkasäätiö, Kallion seurakunta ja läheisten taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajia, jotka näin toivat kuuluviin satojen naapurustossa elävien asukkaiden huolia ja huomioita. Yleisö jakoi yhteisen huolen tulevaisuudesta.

Keskustelun tavoite oli herättää avointa vuoropuhelua alueen levottomuuden ja turvattomuuden tunteen kasvusta, jota ovat edesauttaneet asunnottomuuden viimeaikainen lisääntyminen, ja huumekaupan ja -käytön entistä selkeämpi näkyminen katukuvassa. Tästä esimerkkinä mediassa runsaasti esillä ollut Alfa-PVP, ”peukkunakin” tunnettu muuntohuume, joka on erittäin addiktoiva ja aiheuttaa käyttäjälleen voimakkaita harhoja ja aggressiivisuutta. Tämä lisää epätietoisuutta ja pelkoa huumeiden käyttäjiä kohtaavissa sivullisissa.

Pelastusarmeija kaupunginosan keskiössä

Illan keskustelua moderoi Hannu Uotila, joka on luovan tutkimuksen pioneeri, asiakaskokemuksen ja liiketoiminnan kehityksen asiantuntija. Hän on ollut kouluttamassa Alppikadun asumispalveluyksikön henkilökuntaa.

Pelastusarmeijan Keskustalo on keskeinen toimija Kalliossa. Rakennuksessa toimii Pelastusarmeijan lukuisia toimintoja: osasto, Alppikadun asumispalveluyksikkö, Castréninkadun tilapäisen asumisen yksikkö, sosiaalipalvelukeskus Soppa ja työllistämisen yksikkö. Keskustelun aluksi ylisihteeri, majuri Tero Saajoranta ja sosiaalisen työn johtaja Jari Karppinen muistuttivat Pelastusarmeijan toiminnan arvopohjasta: kristillisyydestä ja sosiaalisen työn vahvasta läsnäolosta. Olemme läsnä heitä varten, jotka eniten apua tarvitsevat.

Erityisesti asumispalveluiden läsnäololla on vaikutusta paikallisen turvallisuuden kokemukseen, joten puheenvuorossaan Jari Karppinen esitteli erinäisiä toimia, joita asumispalveluissa toteutetaan: säännöllinen naapurustotyö, työtoiminta, yhteiset tapahtumat, asukkaiden vastuuttaminen, kameravalvonta, selkeät prosessit puuttumiseen, aktiivinen vuoropuhelu lähiympäristön kanssa ja vierailurajoitukset asukkaiden omasta toiveesta.

Huonontunut tilanne näkyy arjessa

Keskustelun aluksi tarkasteltiin paikallaolijoiden tuntemuksia tilanteesta. Konsensus oli, että tilanne on vuoden sisällä huonontunut ja ongelma- ja vaaratilanteet ovat olleet selkeässä nousussa.

Alueella toimivien Alepa-myymälöiden edustajat jakoivat huolensa yleistyneistä näpistyksistä ja väkivaltatilanteista. Tämä on havaittu myös Helsinginkadulla toimivassa Hesburgerissa: – Ongelmatilanteet ovat päivittäisiä. Suurin osa työntekijöistämme ovat nuoria, joten se nostaa heillä kynnystä puuttua tapahtuneeseen.

Läheisten peruskoulujen ja päiväkotien alueilla on esiintynyt yhä enemmän häiriökäyttäytymistä. Huumekauppa näyttäytyy lähialueella ja poliisin voimin on jouduttu siirrättämään henkilöitä pois lasten turvallisuuden takaamiseksi. Kallion alueen kotihoidon edustaja totesi myös hoitajien kotikäyntien muuttuneen levottomammiksi ja pelottavammiksi.

Helsingin kaupungin etsivän katutyön edustaja kommentoi: – Ulkona olevien asunnottomien määrä on lisääntynyt, ja tämän myötä ongelmakäyttäytyminen on nousussa. Tämä ongelma koskee koko Helsinkiä.

Myös poliisin näkökulmasta tilanne on ollut heikkenemään päin, ja huumeongelman takaa löytyy järjestäytynyttä rikollisuutta. Vaara- ja ongelmatilanteisiin komisariolla olikin tärkeä muistutus: – Ilmoittakaa tilanteista matalalla kynnyksellä. Jos tilanne vaikuttaa hiukankaan akuutilta tai pelottavalta, on täysi oikeus ottaa yhteyttä hätäkeskukseen. Tämä auttaa valvonnan tehostamista.

Pelastusarmeijan korttelin haasteet

Pelastusarmeijan vahva läsnäolo Kalliossa herätti erityistä keskustelua ja huolta lähialueen taloyhtiöiden edustajissa. He jakoivat huolensa levottomuuden lisääntymisestä ja siitä, miten yksittäisiä vahingontekoja ja vaaratilanteita on tapahtunut. Taloyhtiöt ovat joutuneet tekemään hintavia ratkaisuja murtosuojautumisen ja vartioinnin keinoin.

Pelastusarmeijan Alppikadun asumispalveluyksikön johtaja Mari Karlsson toteaa, että huoli on yhteinen: – Tilanne on vaikeutunut. Varoitusten ja vuokrasopimusten purut ovat yleistyneet, tänä vuonna määrät ovat jo koko viime vuotta suurempia. Häiriökäyttäytymiseen puututaan ja asukkaita vastuutetaan. Väkivaltatilanteessa vuokrasopimuksen purku tapahtuu heti. Heinäkuusta asti on toiminut vierailukielto asukkaiden omasta toiveesta. Se päättyy nyt, mutta asukkaat ovat edelleen halunneet asettaa rajoituksia vierailujen määrille ja kellonajoille. He ovat meidän tapaamme huolissaan turvallisuudestaan. Häiriökäyttäytyminen on useimmiten kaupunginosan ulkopuolella asuvien henkilöiden aikaansaamaa.

Korttelissa toimii myös tilapäistä majoitusta tarjoava Castréninkadun yksikkö. – Tilapäisen asumisen vuoksi sääntömme ovat tiukat, meillä on nollatoleranssi väkivallalle. Alkoholin ja päihteiden käyttäminen on kiellettyä. Tämä on sekä asukkaiden että työntekijöiden turva, kertoo yksikön johtaja Jarkko Jyräsalo.

Pelastusarmeijan kiinteistöpäällikkö Petra Lamminkari nostaa tärkeän näkökohdan esiin: – Tässä korttelissa asuvat ovat äärimmäisen haavoittuvaisessa asemassa, tämä on monelle viimeinen turvasatama. Pitää muistaa, miksi tätä työtä teemme.

Asumispalveluiden kappalainen, luutnantti Taina Paronen komppaa: – Osallistaminen on tärkeää, ja olen ylpeä asukkaiden tekemästä ympäristötyöstä, jossa he huolehtivat lähialueen siisteydestä keräämällä roskia ja ruiskuja. Annetaan mahdollisuus siihen, että he pääsevät oman elämänsä syrjästä kiinni.

Tästä hienona esimerkkinä illan tarjoiluista vastannut kokki Miguel: – Olen elävä todiste siitä, että tämä järjestelmä toimii. Asuin kadulla ja olisin todennäköisesti kuollut ilman asuntoa Pelastusarmeijan asumispalveluissa. Minkä arvoinen on minun elämäni?

Miten tästä eteenpäin?

Keskustelun lopuksi tilaisuudessa pohdittiin käytännön ratkaisuja alueen rauhoittamiseksi. Mitä voisimme oppia toisiltamme?

A-klinikkasäätiön edustaja jakoi, miten he ovat Kurvin alueen toimijoiden kanssa luoneet yhteisen yhteydenottolistan, josta käy ilmi, keneen voisi olla yhteydessä kussakin tilanteessa. – Tarvitsemme kovia ja pehmeitä keinoja. Tarvitsemme kohtaamisia sekä kunnallispoliittista vaikuttamista. Olkaa yhteydessä paikallispolitiikkoihin.

Eräs lähialueen taloyhtiöistä jakoi kokemuksen pehmeästä keinosta, jolla oli yllättävän suuri vaikutus: – Teimme sisäpihastamme viihtyisämmän, mikä on edesauttanut sitä, että asukkaat viihtyvät siellä paremmin. Tämä on saanut aikaiseksi sen, että ulkopuoliset harvemmin pyrkivät pihaan.

Yhteispäätöksellä Alppikadun asumispalveluyksikön johtaja Mari Karlsson aloittaa yhteystietolistan kokoamisen, ja jatkoa verkostotapaamiselle on luvassa.

Annetaan viimeinen sana Castréninkadulla työskentelevälle ohjaajalle: – Etsitään yhdessä vastauksia. Yhteistyössä on voimaa.

Toni Kaarttinen

Kuvat: Toni Kaarttinen