Julkaistu 23.2.2018 14:05

Lähes 130-vuotias hyväntekeväisyysjärjestö uudisti ilmeensä

 

Suomen Pelastusarmeijan perinteikäs punainen kilpilogo koki kasvojenkohotuksen ja hyväntekeväisyysjärjestön muu visuaalinen ilme muuttui uudistuksessa merkittävästi. Uudistuksella Suomen Pelastusarmeija haluaa paitsi tuulettaa brändimielikuvaansa, myös tuoda visuaalisen kerrontansa tähän päivään. Samalla päivittyi myös järjestön lehti.

Pelastusarmeija on kansainvälinen järjestö, joka on perustettu 1878, ja toimii nykyisin 128 maassa, 175 kielellä. Kukin järjestön maa suunnittelee ja toteuttaa ilmeensä ja identiteettinsä omalla tavallaan, omaa kulttuuriympäristöään heijastaen. Eri maita yhdistää punainen kilpilogo, joka on kaikkialla lähes samanlainen. Myös Suomen Pelastusarmeijan juuret juontavat lähes 130 vuoden taakse. Arvokasta historiaa ei haluttu hukata, mutta seuratakseen aikaansa ja jo uudistunutta markkinointiviestinnän linjaa, haluttiin myös yhteisöilmettä kirkastaa.

”Edellisestä uudistuksesta oli jo 10 vuotta, eikä nykyinen graafinen ilme enää vastannut nykypäivän vaatimuksia”, perustelee Pelastusarmeijan viestintäpäällikkö Eija Kornilow uudistusta.

Uudistus on suunnittelutoimisto Bondin käsialaa

Ilmeen on suunnitellut ja toteuttanut useita merkittäviä brändiuudistuksia luonut suunnittelutoimisto Bond. Graafisesta ilmeestä vastaa toimiston Helsingin studion suunnittelijat Toni Hurme ja Juha-Pekka Laurila. ”Ilmeen uudistuksella on pyritty tuomaan Pelastusarmeija lähemmäksi ihmisiä ja tekemään auttamisesta ja avun pyytämisestä helpompaa. Raikas värimaailma, lämminhenkinen typografia ja kuvitukset ovat kaikki punottu yhteen tukemaan Pelastusarmeijan optimistista ja avointa viestiä. Visuaalisen ilmeen uudistuksessa tärkeää oli luoda selkeät raamit, jotta ilmeen toteuttaminen jatkossa on helppoa ja yhdenmukaista”, kertoo pääsuunnittelija Hurme.

Uusi ilme kertoo tämän päivän Pelastusarmeijasta

Suomen Pelastusarmeija tunnetaan Joulupata-keräyksestä ja kirpputoreistaan, mutta perinteikkään järjestön siipien suojissa tehdään paljon suurelle yleisölle näkymätöntä, mutta merkittävää yhteiskunnallista työtä. Pelastusarmeija auttaa noin 150 000 suomalaista vuosittain tarjoten aineellista ja aineetonta apua. Autettavia ryhmiä ovat mm. vähävaraiset lapsiperheet, pienituloiset vanhukset, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, yksinelävät ja muut ahdinkoon joutuneet. Toiminnan muotoja ovat päiväkodit, vanhusten hoivakodit, lasten ja nuoren leirit, kerhotoiminta, asumispalvelutoiminta jne. Pelastusarmeija toimii valtakunnallisesti, ja sillä on n. 60 toimipistettä, mukaan lukien kolme sosiaalipalvelukeskusta ympäri Suomen.

”Helposti lähestyttävä ilme kertoo julkaisuissamme ja materiaaleissamme valoisasta ja energisestä tämän päivän Pelastusarmeijasta. Uusi ilme luo brändiuudistukselle hyvän pohjan jatkaa muita toimenpiteitä uudistuksen tiellä eri kanavissa”, kiittelee Pelastusarmeijan markkinoinnista ja brändi-identiteetistä vastaava Anne Fredriksson.

Uusi ilme otetaan käyttöön asteittain kevään aikana.

Kotisivut

 

 

Artikkeli 13.02.2025

Rauhallisia kohtaamisia lentoaseman kiireessä

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on toiminut kahden vuoden ajan lentoasemapappi. Lentoasemapappina Hanna Similä kohtaa matkustajia ja kentän henkilökuntaa uskontoon ja elämänkatsomukseen katsomatta. Kohtaamisten aiheet voivat olla kaikkea maan ja taivaan väliltä kadonneista matkatavaroista elämää suurempiin kysymyksiin.
Artikkeli 07.02.2025

Kåren i Haparanda – ett välsignat hem för två länder och två språk

Nära finska gränsen, i Haparanda i Sverige, verkar en av Frälsningsarméns kårer. Krigsropet fick en vink om att kåren leds av finländarna Pasi och Marjo Maikkunen. Vi beslöt oss för att bekanta oss med denna kår uppe i norr som betjänar såväl Haparandabor som Torneåbor. Hurdan är då en sådan gränsöverskridande kontakt?
Artikkeli 07.02.2025

Haaparannan osasto – kahden maan ja kielen siunattu koti

Suomen rajan tuntumassa, Ruotsin Haaparannassa, toimii Pelastusarmeijan osasto. Sotahuuto sai vihiä, että osastoa johtavat suomalaiset Pasi ja Marjo Maikkunen. Päätimme lähteä tutustumaan tähän pohjoiseen osastoon, joka palvelee niin haaparantalaisia kuin torniolaisiakin. Millaista on tällainen rajat ylittävä yhteys?
Artikkeli 24.01.2025

Elämän ”new game”

Tunnustan olevani hieman nörtti, sillä rakastan videopelien pelaamista. Joskus saatan ostaa jonkin uuden pelin itselleni, mutta usein pysyttelen muutamassa tutussa ja turvallisessa vanhassa lempipelissäni. Olen huomannut, että jostain syystä jo kertaalleen pelatun pelin aloittaminen alusta on joka kerta innostavaa!