Pelastusarmeija Turussa: Ihmisten kohtaaminen kaiken keskiössä

Pelastusarmeijan Turun osasto täytti syksyllä 130 vuotta – tai peräti 135, jos huomioidaan aiemmin Turussa toimineet osastot. Tänä päivänä Turun osasto on vireä ja yhteisöllinen paikka, jossa huomioidaan ihmisten hengelliset ja sosiaaliset tarpeet – ja josta monenlaiset ihmiset ovat löytäneet oman hengellisen kotinsa. Osaston ohella myös asunnottomuustyö on vahvaa tuetun asumisen ja hätämajoituksen muodossa.

Sotahuuto on tutustumassa Pelastusarmeijan Turun osaston toimintaan yhteisöaamiaisella. Tänään on erityinen päivä, sillä samalla juhlistetaan osaston 130-vuotista taivalta. Turun osasto on yksi maamme aktiivisimmista ja suurimmista, ja tämä näkyy myös viikko-ohjelmassa, joka koostuu sunnuntain jumalanpalveluksesta, tiistain ja keskiviikon yhteisöaamiaisista, rukouskokouksesta, suomen kielen kurssista, perhekerhosta, vauvamuskarista ja opiskelijaillasta. Lisäksi osastolla järjestetään muun muassa naisten aamiaisia, miesten iltoja, lautapeli-iltapäiviä ja lasten lauantaita.

Turun osaston ohjelmasta välittyy yhteisöllisyys: – Kyllä, se nähdään meillä tärkeänä arvona. Meillä on vähemmän ohjattua ohjelmaa ja enemmän yhdessä olemista. Ihmiset kaipaavat vuorovaikutusta. Näitä mahdollisuuksia olemme halunneet tarjota, kertoo osaston johtaja, majuri Toni Penttinen.

– Ihmisten kohtaaminen on kaiken keskiössä. Ihmisistä välittäminen konkretisoituu tekemisessä – sen, mistä puhutaan, täytyy näkyä myös teoissa. Avustusasiakkaiden kautta olemmekin saaneet paljon uusia ihmisiä yhteyteemme.

Toni lähettääkin kiitokset työtiimilleen: – Meillä on intohimoinen ja aikaansaava tiimi, ja tämä luo paljon hyviä mahdollisuuksia.

Yksi erityinen piirre on ollut kansainväliset opiskelijat, jotka ovat tulleet osaston yhteyteen. Se on tuonut positiivista sukupolvien ja kansalaisuuksien välistä kanssakäymistä.

– He ovat löytäneet meidät vapaaehtoistyömme kautta. He saavat myös todistuksen vapaaehtoistyöstä sekä mahdollisesti opintopisteitä, josta heille on hyötyä ja iloa. Nämä nuoret ovat tuoneet paljon positiivista virtaa osastolle. Moni heistä on ottanut meidät seurakunnakseen, Toni sanoo tyytyväisesti hymyillen.

Myös yksiköiden välinen yhteistyö tuetun asumisen, hätämajoituksen ja myymälöiden kanssa on hedelmällistä: – Meillä on hyvät yhteydet ja yhteistyötä – olemme kaikki yhdessä Pelastusarmeija Turussa. Tämä auttaa meitä myös yhteistyösopimusten luomisessa Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa. Meidät nähdään varteenotettavana vaihtoehtona.

Nyt juhlitaan 130 mennyttä vuotta – mutta Toni katsoo luottavaisesti myös tulevaisuuteen:

– Jokaisen sukupolven on löydettävä omat tapansa kohdata ihmiset. Jos hukkaamme sen, meitä ei enää ole. Nyt näyttää hyvältä, ja toivon, ettei tämä ole aallonhuippu. Näen sen suuren potentiaalin, joka olisi saavutettavissa.

Avun tarve kasvussa

Osaston salin vierestä johtaa ovi viihtyisään huoneeseen. Täältä käsin toimii Turun osaston avustus- ja sosiaalityö, josta vastaa Daniel Majabacka, osaston sosiaaliohjaaja. Hän on toiminut tehtävässä loppuvuodesta 2019 lähtien.

– On ollut ilo nähdä, miten työ on laajentunut vuosien saatossa, Daniel tervehtii hymyillen.

Turussa tehtävä avustus- ja sosiaalityö on laajaa. Se pitää sisällään sosiaaliohjausta, avustamista ja keskusteluapua, ja kaikki asiakkaat kohdataan kokonaisvaltaisesti ilman mitään erottelua. Asiakkaita otetaan vastaan 12 lähikunnan alueelta, näistä Turun ohella suurimpina Raisio, Kaarina ja Lieto.

Asiakasryhmiä on kolme: vähävaraiset perusasiakkaat, opiskelijat ja ukrainalaiset. Näille kolmelle on omat ajanvarausaikansa: perusasiakkaille puhelinajanvaraus, ja ukrainalaisille sekä opiskelijoille verkkopohjainen ajanvaraus kielikysymysten vuoksi.

– Viikkomääräisesti otamme vastaan reilut 50 asiakasta. Useimmiten kyseessä on puolen tunnin sosiaaliohjausaika. Tästä määrästä opiskelijoita on viitisentoista, kuten myös ukrainalaisia.

Pelastusarmeijan Turun osasto avustaa Ukrainan pakolaisia ruuan ja hygieniatarvikkeiden hankintaan tarkoitetun taloudellisen tuen kautta, jonka mahdollistaa Euroopan sosiaalirahasto.

– Aloitimme tämän heti Ukrainan sodan alettua ja ensimmäisten pakolaisten saavuttua Turkuun. Ilmoitimme mahdollisuudesta auttaa vastaanottokeskuksille ja Punaiselle Ristille. Avuntarvitsijat löysivät meidät nopeasti. Osalla näistä asiakkaista on nyt vakiintuneempi tilanne, ja he ovat saaneet kunta- ja opiskelupaikan, ja jotkut myös työpaikan. Positiivista kehitystä, Daniel toteaa.

Heikentynyt yhteiskunnallinen taloustilanne näkyy myös Turussa, kahden viime vuoden aikana avunhakijoiden määrä on kasvanut 25–30 prosentilla vuodessa. Tämä näkyy myös puhelinvarausajoissa ruuhkina. Tällä hetkellä soittoja tulee ympäri vuoden samankaltaisesti.

Sosiaalisessa työssä toteutetaan synergiaa Pelastusarmeijan Turun muiden yksiköiden välillä.

– Tuettu asuminen ja hätämajoitus ohjaavat asiakkaitaan meille, ja iCare-myymälöihin pystymme kirjoittamaan asiakkaille maksusitoumuksia esimerkiksi vaatteisiin tai kodin tarpeisiin. Joulupadan tiimoilta teemme myymälöiden kanssa myös tiivistä yhteistyötä.

– Kolme arvoa, mitä itse haluan tuoda tässä työssä esiin, ovat ihmisarvo, tasavertaisuus ja toivo. Haluaisin nähdä, että jokainen voisi kokea toivon syttyvän, Daniel toteaa.

Perheet prioriteettina

Turun osastossa on nähty yhtenä suurena painopisteenä perhetyö, ja sen vuoksi tämä on huomioitu osaston ohjelmassa perhekerhon, vauvamuskarin, lautapeli-iltojen ja lasten lauantain muodossa. Perhetyöntekijä Irma Hauska on ollut puikoissa pari vuotta.

– Kovasti yritämme tavoitella perheitä. Nuorissa ja lapsissa on tulevaisuus, kuten sanotaan, Irma toteaa nyökäten.

Vauvamuskarit ja lautapeli-illat ovat olleet suosittuja: – Vauvamuskareissa käy monia perheitä, ja lautapeli-iltoihin osallistuu opiskelijailtamme nuoria. Emme myöskään pelkää muutoksia. Perhekerho ei ole tavoittanut osallistujia toivomallamme tavalla, niin olemme nyt kokeilleet uutta ajankohtaa. Vuoroviikoittaiset lasten lauantait on otettu mukaan toiminallisempana tapahtumana.

Lopuksi Irma kiittää rukousavusta, jota perhetyölle on siunaantunut.

– Olemme kiitollisia, ja muistakaa perhetyötä myös jatkossa esirukouksissanne, Irma päättää haastattelun hymyillen.

Vapaaehtoisista suurta iloa

Viime vuosina Turun osasto on panostanut voimakkaasti vapaaehtoistyöhön, ja tulokset ovat olleet todella rohkaisevia. Yksi näkyvimmistä hedelmistä ovat olleet perjantain opiskelijaillat, joissa monet kansainväliset opiskelijat ovat löytäneet sekä ystävyyssuhteita että hengellisen kodin.

Viimeiset puolisentoista vuotta vapaaehtoisia on koordinoinut Etiopiasta Suomeen muuttanut Martha Tolessa Gashe.

– Saavuttuamme mieheni kanssa Suomeen kolme vuotta sitten löysimme pian hengellisen kodin täältä. Tämä tuntui heti lämpimältä ja kodikkaalta, Martha muistelee hymyillen.

Perjantain opiskelijailloista on tullut viikon kohokohta. Parhaimmillaan on mukana kuutisenkymmentä osallistujaa, vaikka kaikki eivät osallistu joka kerta. Tästä joukosta on muodostunut myös ylistysryhmä, jolla oli ilo esiintyä osaston 130-vuotisjuhlan jumalanpalveluksessa.

– Opiskelijailloista on ollut kansainvälisille opiskelijoille hyötyä heidän opetellessaan elämää suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Monet ovat myös ottaneet Jeesuksen sydämeensä. Osaston jäsenet ovat olleet kuin sijaisvanhempia näille nuorille. On ollut syvästi koskettavaa nähdä rakkautta, joka ylittää sekä kulttuurien että sukupolvien rajat, Martha kertoo iloiten.

Vapaaehtoistyön koordinaattorina Martha onkin ylpeä kaikista, jotka antavat aikaansa ja voimavarojaan osastossa palveluun: – Erityinen muisto minulle oli suuri Tulkaa laulamaan -tapahtuma viime kesältä. Saimme yhdessä tehdä Pelastusarmeijan tehtävän näkyväksi paikallisessa yhteisössä.

– Ihmiset kokevat täällä osastolla suurta yhteenkuuluvuutta. Erilaisista taustoista tulevat ihmiset tukevat toisiaan ja oppivat toisiltaan. Tämä on rikkaus, jota todella arvostamme.

Asumiseen tukea

Osaston ohella Turussa toimivat myös asunnottomuustyön yksiköt PATAS ja hätämajoitus. Pelastusarmeijan tuettu asuminen eli PATAS on palvelukonsepti, jolla ehkäistään asunnottomuutta tukemalla kotona selviytymistä. Asiakkaat palveluun ohjaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Hyvinvointialueen säästötoimet ovat heijastuneet myös PATAS-työhön, ja asiakkaiden määrä on pudonnut kolmanneksella. Asiakkaita on nyt 86 ja henkilökuntaa 13.

– Hyvinvointialueen vähennykset osuivat kaikkiin yksityisiin sosiaalialan toimijoihin. Viime vuoden alkupuoli oli todella haastava, mutta etenemme parempaan suuntaan. Toivomme, että voimme jälleen luottaa toiminnan kestävyyteen, kertoo Pelastusarmeijan Turun tuetun asumisen johtaja Marko Erkamaa.

Toiminta on suunnattu päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, jotka asuvat omissa asunnoissaan, mutta tarvitsevat tukea ja ohjausta asumiseen liittyvissä asioissa. Omaohjaajan asiakastyöhön kuuluvat kotikäynnit, kodin ulkopuoliset ohjauskäynnit sekä puhelimitse annettava neuvonta.

Marko kertoo, että asiakastapaamiset ovat muuttuneet entistä haastavimmiksi: – Alfa-PVP on näkynyt myös meidän työssämme. Jos asiakkaat ovat huumeiden vaikutuksen alaisena, emme pääse auttamaan. Se on työntekijöidemme turvallisuuskysymys.

Marko näkee, että työlle on suuri tarve, ja haasteista huolimatta työ tulee varmasti jatkumaan:

– Siihen luotan. Olemme tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Kaikkein heikoimpien auttaminen saamaan elämänlangasta kiinni hyödyttää myös yhteiskuntaa, ei vain yksilöä. Ja yksilölle apu on mittaamaton.

Hätämajoitus ensiapuna

Osastovierailun yhteydessä käyn myös lähellä toimivassa hätä- ja kriisimajoituksen yksikössä, joka aloitti toimintansa toukokuussa 2022. Asukaspaikkoja on 30 hengelle, ja yksikkö on päihteetön. Tilat on jaettu kahteen osaan: Naiset, lapset ja perheet sekä miehet. Hätämajoituksessa asuvat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, ja kriisimajoitus on puolestaan tilapäinen asumisratkaisu heille, jotka ovat menettäneet kotinsa kriisitilanteen vuoksi. Asukkaista iso osa on suomalaisia, toiset tulevat Euroopasta ja lähialueilta. Kaukaisimmat ovat tulleet Aasiasta ja Amerikasta. Asiakkaat ohjautuvat majoitukseen aina Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sosiaalityöntekijöiden kautta. Hätämajoitus on tavoitettavissa vuorokauden ympäri.

Istahdamme hätämajoituksen johtaja Tommi Sundqvistin ja ohjaaja Johanna Frujencen kanssa juttelemaan yksikön TV-huoneessa. He kertovat, että kriisitilanteita voi olla monenlaisia, kuten tulipalo, avioero, perheväkivalta, sairastuminen ja siitä seuranneet vuokrarästit. Jokaisella on erilainen tarina.

– Ihmiset tulevat tänne silloin, kun turvaverkko pettää.

Majoitus kestää pahimman kriisitilanteen yli – päivistä kuukausiin. Kaksi viikkoa on usein lähtökohta, jolloin aletaan selvittää arkisia asioita.

– Päätavoitteenamme on tarjota paikka, jossa on hyvä ja turvallista olla, ja jossa voi ottaa ensiaskeleet kriisin jäljiltä. Sosiaalitoimisto yhdessä asiakkaan kanssa etsii ratkaisuja asiakkaan elämäntilanteeseen, mutta me autamme missä pystymme, kuten asunnon haussa. Käytämme paljon moniammatillista verkostoamme.

Johanna on työskennellyt yksikössä reilun vuoden. Sinä aikana hän on nähnyt toiminnan tarpeellisuuden:

– Näkee, että yhteiskunnan tila ei ole hyvä, kun olemme jatkuvasti täynnä. Harmittaa, ettemme voi ottaa kaikkia vastaan, Johanna huokaisee, ja Tommi nyökkää: – Haastavaa on, että yhteiskunnalta voi tulla hyvinkin nopeita päätöksiä rahoituksen loppumisesta. Tämä vaatii meiltä paljon työtä ja uskoa siihen, että työtämme arvostetaan. Nämä kolme vuotta ovat näyttäneet, että olemme erittäin tarpeellinen palvelumuoto, joten tämän tarpeellisuudesta ei tarvitse enää keskustella.

Tommi kiteyttää lopuksi kauniisti työn merkityksellisyyden:

– Olen hyvin vaikuttunut siitä, mitä Pelastusarmeija tekee niin Turussa, Suomessa kuin maailmallakin. Autamme niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa – se on mielestäni suuri rakkauden osoitus. 

Tutustu Turun Pelastusarmeijan monipuoliseen työhön ja viikko-ohjelmaan:
pelastusarmeija.fi/turku

Olet lämpimästi tervetullut mukaan!

.

Yhteisöllistä juhlintaa Turussa

Turun osastolla oli aihetta juhlaan, sillä se vietti syksyllä 130-vuotispäiviään. Tervetuloa lukemaan, miten tätä iloista juhlaa vietettiin sopan, saippuan ja sielunpelastuksen merkeissä!

Pelastusarmeijan missio tiivistyy noihin kolmeen sanaan: soppa, saippua ja sielunpelastus. Tästä Turun osasto sai ajatuksen 130-vuotispäivien teemaksi. Juhlia ei vietetty kertaalleen, vaan kolmasti! Soppaa edusti syyskuussa vietetty erityinen yhteisöaamiainen, sielunpelastusta sunnuntaina 5.10. pidetty juhlajumalanpalvelus ja saippuaa Asunnottomien yön tapahtuma, johon osasto osallistui yhdessä Pelastusarmeijan tuetun asumisen ja hätämajoituksen kanssa.

Yhteisön voimaa

Sotahuuto pääsi vierailemaan mainituista juhlista kahteen ensin mainittuun. Turun osaston johtaja Toni Penttinen oli ovella vastassa. Kehaisen hänelle juhlien teemaa ja ideaa kolmista juhlista.

– Se on meillä yhdistävä juttu – kaikki työmme on sosiaalista ja hengellistä. Saimme näin myös venytettyä juhlimista, Toni naurahtaa.

Osaston salissa käy tohina ja kuuluu iloinen puheensorina. Viitisenkymmentä henkilöä on saapunut yhteisöaamiaiselle: muun muassa osaston jäseniä ja ystäviä, avustusasiakkaita ja paikkaan ensi kertaa tutustuvia.

Lähden kiertelemään salissa. Istahdan ensiksi pöydän ääreen, jossa istuu osaston pitkäaikainen vapaaehtoinen Sirkka Lemberg yhdessä Heikin ja siviilijäsenten Reiman ja Tapanin kanssa. Miehillä on kaikilla useamman vuoden historia täältä, mutta voiton vie Sirkka, joka on ollut Armeijassa melkein koko ikänsä. Turun osastossakin jo yli 50 vuotta!

– Paljon on muistoja ja tekemistä, Sirkka naurahtaa: – Käyn useamman kerran viikossa. Nyt erityistä iloa ovat tuoneet kansainväliset opiskelijat. He ovat tuoneet tänne paljon rakkauden henkeä.

Miehet nyökkäävät, ja Sirkka huikkaa iloisesti siirtyessään keittiöön: – En osaa englantia, mutta kyllä me aina pärjäämme.

Paikan päällä onkin useampia opiskelijailtojen ja vapaaehtoistyön kautta osastolle tulleita kansainvälisiä nuoria. Juttelen heistä Rosemaryn kanssa, joka on mukana osaston ylistysryhmässä.

– Täällä saan kokea itseni hyödylliseksi. Tunnen, että saan olla osa jotain isompaa, ja on ilo oppia tuntemaan suomalaista kulttuuria. Toivomme lisää suomalaisia nuoria mukaan!

Paikan päällä on niin konkareita kuin myös ensikertalaisia. Konkariosastoa edustaa sotilas Pirkko Herrala, joka on aloittanut Armeijassa jo 60-luvulla. Hän juttelee kanssani hetken, kunnes siirtyy keittiöön auttelemaan. Toinen pitkään palvellut on everstiluutnantti Arja Laukkanen:

– Tulin Turun osastoon 13-vuotiaana 1959. Olin täällä nuorisotyöntekijänäkin, kunnes lähdin upseerikouluun. Neljä vuotta sitten muutin takaisin Turkuun. Tämä on tuntunut kotiinpaluulta. Pidän täällä naisten aamiaispiiriä, ja sinne on tullut mukaan kaksi entistä nuorta sotilastani, Arja kertoo iloiten.

Parikymmentä vuotta on ollut mukana myös sotilas Lahja Lähde, josta olen kuullut, että hän on erinomainen Sotahuudon myyjä: – Se on mielekästä. Saan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Monesti olen vähän kuin psykologi, ihmiset saavat avata mieltään ja sydäntään minulle. He haluavat keskustella. Se on ihanaa.

Ennen kuin menen kuikuilemaan keittiöön, jututan vielä pöytää, jossa istuu neljää rouvaa. Heille kaikille Pelastusarmeija on melko uusi kokemus. Kaksi heistä on mukana ensi kertaa. – Tämä vaikuttaa oikein mukavalta paikalta. Ja on hienoa, miten meidät liikuntaesteiset on huomioitu.

Keittiössä ahertaa Erja Myllyniemi. – Täällä on tosi mukavaa näiden ”keittiöenkeleiden” Sirkan, Pirkon ja nuorten kanssa, Erja naurahtaa sydämellisesti, ja taputtaa olalle kansainvälistä opiskelijaa Tulia.

– Viihdyn hyvin – tämä on kotini ja perheeni, enkä sano tätä kohteliaisuudesta, Tuli sanoo silmät loistaen. – Täällä on niin lämmin ja tervetullut henki. Kaikki huomioidaan.

Tuli ja Pirkko jakavat lämpimän halauksen. Tähän hetkeen on hyvä lopettaa, lähteä sydän täynnä ja palata juhlajumalanpalvelukseen paria viikkoa myöhemmin.

Täyden salin juhla

Sunnuntaina 5.10. oli aika palata osastolle juhlajumalanpalvelukseen. Vaikka sää oli suorastaan myrskyisä, oli hienoa huomata salin täyttyneen iloisista kasvoista.

Majurit Toni ja Natalia Penttinen toivottivat kaikki lämpimästi tervetulleeksi. Juhlan mittaan he kertoivat mielenkiintoisia yksityiskohtia Turun Pelastusarmeijan historiasta. Turun osasto täytti nyt 130 vuotta, mutta työ oli alkanut nyt jo sulkeutuneen ruotsinkielisen osaston myötä viisi vuotta aiemmin. Ensimmäinen kokous Turussa pidettiin 1890 adjutantti Toftin johdolla, ja yleisössä oli niin työväkeä, porvaristoa kuin yläluokkaakin. – Monipuolinen ja -kansallinen yleisö meillä on myös tänään, Toni huomioi iloiten.

Juhlassa oli mukana Temppelin torvisoittokunta, jonka juhlallisesta soitannasta yleisö sai nauttia läpi juhlan. Yleisö pääsi osallistumaan yhteislauluihin, kuten 278: Yhtykää Herraa kiittämään.

– ”Emme voi lopettaa Jumalasta saarnaamista ennen kuin koko Turku makaa Herran jalkojen juuressa”, on sanonut pioneerimme Hedvig von Haartman jäähyväiskokouksessaan. Teemme joka päivä todeksi sen, että Jumala rakastaa maailmaa. On hienoa saada jakaa tämä pyhä hetki kanssanne, Toni kertoi puheessaan.

Juhlassa esiintyi myös osaston kansainvälisistä nuorista koostuva ylistysryhmä. Nuorten esitys oli kaunis ja herkkä – täynnä tunnetta. Tunteet olivat pinnassa myös laulaja Joel Hallikaisen esityksessä. Hän esitti kolme koskettavaa laulua ja piti puheen, joka herkisti niin yleisön kuin itse artistinkin.

– Olen täällä, koska sydämeni sanoo näin. 50 vuotta sitten löysin täältä elämänmittaisen kumppanin – kitaran. Olimme kavereiden kanssa sellaisia katupoikia. Kerran luoksemme tuli mies, joka oli meistä kuin poliisi. Hän oli Pelastusarmeijan upseeri Ahti Salmi, joka kutsui meidät Turun osastolle poikakerhoon. Perustimme Ristin pojat -poikaosaston. Polvistuimme kerran rukoukseen ja tunsin jonkun koskevan minua. Tänään ymmärrän, että Jumala painoi minuun tuolloin muistijäljen. Ihmisyyden ja uskon salaisuus on rakkaus. Rakkaus musiikkiin syttyi täällä, ja se on seurannut minua läpi elämän. Siellä missä on rakkauden henki, kaikesta tulee ehjää ja kokonaista.

Juhlan lopuksi Pelastusarmeijan ylisihteeri, majuri Tero Saajoranta piti saarnan, jossa hän viittasi kenraali John Larssonin kirjaan Kokonaan Hengen valtaama mies.

– Siinä kerrotaan salaisuudesta, jonka Jeesus tiesi. Salaisuus oli se, että Jeesuskin tarvitsi hengellistä ravintoa, ja rukoushetket Isän kanssa olivat tätä ravintoa. ”Rukoile ja tee työtä” lukee päämajan kahvihuoneen seinässä. Tämä on se ajatus, jonka haluaisin jättää tänään. Tämä oli se tasapaino, jota Jeesus eli todeksi.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen

Katso lisää kuvia juhlajumalanpalveluksesta