Toisenlaiset palkkaneuvottelut

Pietari tuli erään kerran Jeesuksen luokse puhumaan palkasta. ”Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?” hän kysyi. En voi tietää, mitä Pietarin mielessä liikkui ja minkälaisia laskelmia hän oli mielessään tehnyt. Liekö pohtinut, että hänelle hyvänä miehenä kuuluisi jonkinlainen henkilökohtainen palkanlisä.

Jeesus vastaa Pietarille kertomalla vertauksen taivasten valtakunnasta ja viinitarhan työntekijöistä. (Matt. 20:1–16.) Kertomuksen isäntä lähti varhain aamulla torille etsimään työmiehiä viinitarhaansa. Moni tulikin mielellään hommiin, koska isäntä lupasi yhden denaarin, joka oli tuolloin tavanomainen palkka päivän työstä. Aamupäivällä isäntä meni uudestaan torille ja huomasi, että siellä oli vieläkin joutilaita miehiä. Isäntä palkkasi heidätkin. Sama toistui keskipäivällä ja vielä iltapäivälläkin. Viimeiset työmiehet isäntä haki torilta vasta ihan illansuussa.

Illalla, kun isäntä rupesi maksamaan työmiehille palkkaa, koettiin yllätys. Nimittäin nuo, jotka olivat tulleet viimeksi ja tehneet työtä vain pienen hetken, saivatkin palkan koko päivästä. Aamulla tulleet odottivat tietysti saavansa vastaavasti enemmän, mutta pettymyksekseen hekin saivat vain yhden denaarin – aivan niin kuin isäntä oli heille aamulla luvannut.

Toimiko isäntä epäoikeudenmukaisesti? Jos kysyttäisiin ammattiliitoilta, niin ehdottomasti kyllä. Varmasti moni muukin on samaa mieltä. Työstä tulee maksaa sen mukaan, paljonko sitä tehdään. Niille, jotka tekevät pitkää päivää, kuuluu parempi palkka kuin niille, jotka ovat osa-aikaisia. Näin varmasti on reaalimaailmassa, mutta taivasten valtakunnan palkkapolitiikka on toisenlainen.

Pietari luultavasti laski mielessään, että hän oli seurannut Jeesusta jo jonkin aikaa. Hän oli jättänyt veneet, verkot ja kotikylän, vaeltanut kaupungista toiseen ja ollut aina uskollisesti Jeesuksen rinnalla. Hän oli Jeesuksen tähden hypännyt myrskyävään mereen, ja hän oli valmis vaikka vetämään miekan esille puolustaessaan Jeesusta. Eikö hänen kuuluisi saada perillä taivaassa edes pikkasen parempi palkka kuin noiden, jotka olivat liittyneet mukaan vasta loppuhetkillä?

Tässä kuussa kerrotaan Pelastusarmeijan upseereista ja työntekijöistä, jotka ovat tulleet mukaan elämänsä eri vaiheissa ja palvelleet erilaisissa tehtävissä. Jokaisella heillä on ollut oma polkunsa, mutta taivasten valtakunnan työntekijöinä jokainen heistä on samanarvoinen ja tärkeä. Jumalan valtakunnassa ei ole koskaan liikaa työntekijöitä. Jos seisoskelet vielä joutilaana torilla ja mietit, mitä elämälläsi tekisit, niin muista, että mukaan töihin voi tulla vielä illansuussakin.

Saga Lippo
majuri
ylisihteeri

Kuva: David / Pexels 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä