Julkaistu 30.10.2015 14:17

Haluaisitko auttaa vähävaraisia?


Anna tunti elämästäsi hyväntekeväisyyteen.


Tule mukaan auttamaan Joulupata-keräystä! Yhden joulupadan tuotolla kymmenet vähävaraiset suomalaisperheet saavat kaipaamaansa apua. Patavahtina toimiminen on helppo ja konkreettinen tapa tehdä hyvää. 

Tänä vuonna joulupadat ovat kaduilla ja kauppakeskuksissa 15.-23. joulukuuta. 

Perehdytys ja selkeät ohjeet annetaan jokaiselle patavahdille.

Ota yhteyttä osoitteeseen joulupata@pelastusarmeija.fi ja kerro missä päin Suomea voisit toimia vahtina. 

Jos Sinulla on mahdollisuuksia rekrytoida työkavereita tai sukulaisia tai ystäviä mukaan talkoisiin, niin voitte yhdessä perustaa myös oman joulupadan. Laita meille sähköpostia niin neuvomme asiassa!

Kiitos! 


Uutinen 05.04.2026

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

Pääsiäisenä kristityt juhlivat sitä, että Jeesus voitti kuoleman ja toi maailmaan toivon. Videolla Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion johtajat everstiluutnantit Saga Lippo ja Esa Nenonen pohtivat kysymystä: "Mikä on totuus?"
Pääsiäistervehdys 03.04.2026

Kenraalin pääsiäistervehdys 2026

Pelastusarmeijan kansainvälisen johtajan, kenraali Lyndon Buckinghamin pääsiäistervehdys.
Artikkeli 26.03.2026

Yhtenäisyyden, sovinnon ja rauhan asialla

Suomen Ekumeeninen Neuvosto sai viime syyskuussa uuden pääsihteerin, kun Laura Häkli valittiin tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle. Laura on toteuttanut talkoopäiviä, jolloin hän on käynyt tutustumassa ja osallistumassa työyhteisöihin eri jäsenkirkoissa, myös Pelastusarmeijassa. Talkoopäivien yhteydessä meillä oli mahdollisuus istua keskustelemaan ekumeniasta, Lauran uudesta tehtävästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kirkkojen yhtenäisyyden edistämiseksi.
Artikkeli 18.03.2026

Yhteiskuntavastuu – reilu peli

”Yksikään ihminen ei ole saari”, kirjoitti englantilainen pappi ja runoilija John Donne 1600-luvulla. Leikillisesti voisi sanoa, että suomalaiset ovat poikkeus. He vetäytyvät mielellään omalle saarelleen, mieluiten metsän keskelle ja yksin. Suomalainen osaa olla myös hyvin reviiritietoinen. Aivan tätä Donne ei kuitenkaan sanonnallaan hakenut. Hän viittasi siihen, kuinka me ihmiset olemme osa suurempaa kokonaisuutta, mannerta. Vaikutamme toinen toisemme hyvinvointiin –tai pahoinvointiin.