Julkaistu 4.5.2015 13:14

"Jälkijäristysten välissä kävimme ihmisten luona rukoilemassa, se toi heille turvaa"

Lauantaina 25. huhtikuuta Nepalia kohtasi tuho. Aamulla Katmandun pääkaupunkiseutua koetellut 7.9 magnitudin maanjäristys tappoi tuhansia ihmisiä ja jätti kymmeniä tuhansia vaille kotia. Nepalin territorion johdossa oleva majuri Manun Ralte kertoo haastattelussa kokemuksistaan katastrofin keskellä.

Missä olit ja mitä olit tekemässä maanjäristyksen aikoihin?

Olimme hengellisessä kokouksessa ja annoimme juuri puheenvuoroa kirkon jäsenille todistamista varten. (Nepalissa lauantai on pyhäpäivä, joten kokouksemme ovat silloin.) Kuului valtava jyrinä ja maa allamme alkoi täristä. Ulkona ihmiset huusivat ja rukoilivat jumalilleen. Vesiputket repesivät ja katollamme ollut vesisäiliö tuli alas. Lehmät ammuivat, koirat haukkuivat ja varikset pysyttelivät hädissään ilmassa. Rakennus tärisi niin paljon, että oli miltei mahdotonta päästä oven luo, mutta jonkin aikaa yritettyämme pääsimme lopulta ulos.

Mitä teit kun maanjäristys loppui?

Menimme takaisin sisälle ja pidimme kokouksen loppuun. Sen jälkeen menimme äkkiä taas ulos ja olimme sitten sen päivän ja yön ulkona, koska talot olivat niin murtumia täynnä, että niihin oli turvatonta palata. Meillä ei ollut minkäänlaista suojaa, ei telttaa, ei mitään. Satoi ja oli kylmä. Lopulta olimme kolme yötä ulkona ja neljäntenä yönä menimme takaisin rakennuksen sisään.

Hyllyt ja kaikenlaiset esineet – kuten projektorit ja pöydillä olleet tietokoneet – olivat romahtaneet lattialle ja olivat nyt kulkuväylien tukkeena. Jälkijäristyksiä tuli lukuisia, jopa niin paljon että sekosin laskuissani. Menimme sisälle ja tulimme taas ulos, lukuisia kertoja ja vaarasta huolimatta: olimme yksinkertaisesti niin nälkäisiä, että meidän oli pakko yrittää saada ruokaa

Jälkijäristysten välissä menimme ulos ja kävimme ihmisten luona rukoilemassa, se toi heille turvaa. Moni koki olonsa turvallisemmaksi meidän seurassa. Se onkin juuri se syy, miksi olemme täällä. Jumala on suuri.

Mitä ovat ihmisten suurimmat tarpeet tällä hetkellä?

Telttoja tarvitaan valtavia määriä; niitä ei voi täältä ostaa.

Kuinka kauan olet palvellut Nepalissa? Millaista työtä Pelastusarmeija tekee maassa?

Aviomieheni majuri Lalsangliana Vuite ja minä olemme toimineet Nepalissa vuodesta 2009 saakka, eli tulimme tänne jo ihan työn alkaessa. Apunamme ovat tyttäremme Amelia (21) ja Rebecca (18). Pyöritämme monitoimitaloa, jossa paikalliset asukkaat voivat oppia ja tehdä tekstiili- ja käsitöitä. Lisäksi meillä on ohjelma, jossa lapset saavat tulla luoksemme koulun jälkeen: monilla heillä ei ole vakituista huoltajaa, joten antamamme lisäopetus ja apu läksyjen kanssa ovat suureksi avuksi. Avasimme äskettäin myös “Sisarkahvilan” haavoittuvassa asemassa oleville naisille.

Miten pahasti Pelastusarmeijan kiinteistöt vaurioituivat?

Juurikin Sisarkahvila ja sen varastot kärsivät eniten. Se on tärkeä työn muoto, sillä 11 perhettä on suoraan riippuvaisia sen toiminnasta. Avustuksilla voisimme täydentää jälleen varastoa ja aloittaa kahvilan toiminnan uudelleen.

ANNA TUKESI NEPALILLE

Uutinen 15.09.2026

Yhdessä pelastettu pala Porvoota

Kun monille porvoolaisille rakkaan päiväkoti Solhemin tulevaisuuden kannalta välttämätön kattoremontti tuli ajankohtaiseksi, Pelastusarmeija pyysi viime syksynä apua. Porvoolaiset, yksityiset lahjoittajat ja lopulta myös eduskunta vastasivat kutsuun. Nyt yli 110-vuotiaan talon uusi katto valmistuu ja Solhemin lapset saavat jatkaa arkeaan rakkaassa päiväkodissaan.
Tapahtuma 14.09.2026

Pohjoismaisella yhteistyöllä nykyaikaista orjuutta ja ihmiskauppaa vastaan

Syksyllä 2026 ja keväällä 2027 Pelastusarmeija Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestää yhteisiä, kaikille avoimia koulutuksia, joissa käsitellään Pohjoismaissa esiintyvää nykyajan orjuutta ja ihmiskauppaa. Tarkoitus on syventyä Pohjoismaissa esiintyvään ihmiskauppaan, erityisesti työperäiseen hyväksikäyttöön. Koulutusvuoden aikana perehdytään erilaisiin toimintatapoihin uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa sekä tutustutaan eri Pohjoismaissa käytössä oleviin työmenetelmiin ja saadaan katsaus siihen, miltä ihmiskauppa näyttää tällä hetkellä Pohjoismaissa.
Artikkeli 14.09.2026

Turvallisuus

Istuin neuvotteluissa, joissa pohdittiin psykologisen turvallisuuden merkitystä työpaikalla. Niin moni tekijä vaikuttaa siihen, miten me jaksamme töissä. Yksilötasolla se voi tarkoittaa sitä, että uskallamme olla oma itsemme ilman pelkoa tai yhteisötasolla sitä, että uskallamme ottaa yhteisiä riskejä ja uskallamme jopa tehdä virheitä. Me olemme toistemme työilmapiiri, ja meidän tulee hoitaa suhteitamme hyvin.
Artikkeli 08.09.2026

Lähisuhdeväkivalta – särö maailman onnellisimmassa maassa

Suomi on valittu jo yhdeksännen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi vuoden 2026 World Happiness Reportissa. Raportissa on vertailtu suomalaisten itsensä kokemaa elämänlaatua yhteiskunnassa muiden maiden vastaaviin mittareihin. Keskimääräinen hyvinvointi ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö yksittäisillä ihmisillä olisi vaikeuksia elämässään. Lähisuhdeväkivalta koskettaa monia ihmisiä, enimmäkseen naisia.