Julkaistu 23.11.2017 14:03

Kutsumme yksilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä perustamaan Joulupata-keräykselle nettipatoja

Nettipadat ovat yhteisöllinen tapa osallistua Joulupata-keräykseen, joka auttaa vähävaraisia lapsiperheitä, pienituloisia eläkeläisiä, työttömiä ja työkyvyttömiä, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja ruoka-apua tarvitsevia opiskelijoita. 

Osoitteessa www.nettipata.fi voi luoda virtuaalisen joulupadan ja kutsua ystäviään, sukulaisiaan ja työtovereitaan lahjoittamaan. 

Nettipatojen perinne alkoi 2003, kun joulupata.fi:ssä pystyi ensimmäistä kertaa perustamaan "potin" Suomen vähävaraisten tueksi. Näiden yhteisöllisten patojen avulla on vuosien varrella kerätty satojatuhansia euroja jouluiseen köyhäinapuun ja perinne jatkuu edelleen.  

Kiitos kaikille nettipadan kautta tukeneille, ja kiitos suuresti nyt tänä jouluna talkoisiin lähteville!


Joulupata-keräyksen historia

Keräyksen idea syntyi San Franciscossa, USA:ssa vuonna 1891. Pelastusarmeijan kapteeni Joseph McFee halusi auttaa työttömiä merimiehiä ja varainhankintaa miettiessään McFee näki kaupan ikkunassa kolmijalkaisen kehikon ja siitä riippuvan suuren padan. Hän osti padan, sijoitti sen vilkkaaseen kadunvarteen ja laittoi mukaan kyltin, jossa luki: ”Anna padan porista!” Historian ensimmäinen joulupatakeräys oli suuri menestys ja se auttoi ruokkimaan monta nälkäistä suuta. Joulupadat levisivät seuraavina vuosina ympäri Yhdysvaltoja ja sen jälkeen muihin maihin.

Joulupata-keräys on Suomessa järjestetty vuodesta 1906 alkaen. Vuosikymmenien saatossa on Joulupadasta tullut perinteinen näky jouluisessa katukuvassa. Voidaankin sanoa, että tämä 110-vuotias keräys on tärkeä osa suomalaista jouluperinnettä. Antamisen ja auttamisen aate elää yhä vahvana. Perinteeksi ovat muodostuneet myös Joulupadan internet-keräys ja nettipadat, jotka alkoivat vastaavasti vuosina 1998 ja 2003.

Joulupata-varojen jakaminen

Joulupadasta saatavat varat jaetaan ruokana, vaatteina ja lahjakortteina vähäosaisille lapsiperheille ja muille vähävaraisille ja syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille Pelastusarmeijan toimipisteissä eri puolella Suomea. Varoja käytetään myös erilaisiin tukitoimiin kuten leireihin harrastus- ja kerhotoimintaan. Osa varoista jaetaan ennen joulua, osa seuraavan vuoden aikana.

Pelastusarmeijan avustustyöntekijät ovat joutuneet todistamaan erityisesti lapsiperheiden taloudellisten vaikeuksien lisääntyneen kuluneen vuoden aikana. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyys on kaventanut tuhansien ihmisten toimeentuloa ja johtanut monen kohdalla ennen pitkää myös terveys- ja mielenterveysongelmiin. Myös monien vanhusten eläke on pieni eikä riitä päivittäisiin menoihin. Apua todella tarvitaan.

Autamme monia kymmeniätuhansia ihmisiä ympäri vuoden. Suuri osa avustettavista on lapsiperheitä, useimmat yhden huoltajan perheitä. Toinen iso ryhmä on pieneläkeläiset. Joukossa on myös yhden ja kahden hengen työttömiä talouksia.

Uutinen 05.04.2026

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

Pääsiäisenä kristityt juhlivat sitä, että Jeesus voitti kuoleman ja toi maailmaan toivon. Videolla Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion johtajat everstiluutnantit Saga Lippo ja Esa Nenonen pohtivat kysymystä: "Mikä on totuus?"
Pääsiäistervehdys 03.04.2026

Kenraalin pääsiäistervehdys 2026

Pelastusarmeijan kansainvälisen johtajan, kenraali Lyndon Buckinghamin pääsiäistervehdys.
Artikkeli 26.03.2026

Yhtenäisyyden, sovinnon ja rauhan asialla

Suomen Ekumeeninen Neuvosto sai viime syyskuussa uuden pääsihteerin, kun Laura Häkli valittiin tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle. Laura on toteuttanut talkoopäiviä, jolloin hän on käynyt tutustumassa ja osallistumassa työyhteisöihin eri jäsenkirkoissa, myös Pelastusarmeijassa. Talkoopäivien yhteydessä meillä oli mahdollisuus istua keskustelemaan ekumeniasta, Lauran uudesta tehtävästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kirkkojen yhtenäisyyden edistämiseksi.
Artikkeli 18.03.2026

Yhteiskuntavastuu – reilu peli

”Yksikään ihminen ei ole saari”, kirjoitti englantilainen pappi ja runoilija John Donne 1600-luvulla. Leikillisesti voisi sanoa, että suomalaiset ovat poikkeus. He vetäytyvät mielellään omalle saarelleen, mieluiten metsän keskelle ja yksin. Suomalainen osaa olla myös hyvin reviiritietoinen. Aivan tätä Donne ei kuitenkaan sanonnallaan hakenut. Hän viittasi siihen, kuinka me ihmiset olemme osa suurempaa kokonaisuutta, mannerta. Vaikutamme toinen toisemme hyvinvointiin –tai pahoinvointiin.