Julkaistu 23.11.2017 14:03

Kutsumme yksilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä perustamaan Joulupata-keräykselle nettipatoja

Nettipadat ovat yhteisöllinen tapa osallistua Joulupata-keräykseen, joka auttaa vähävaraisia lapsiperheitä, pienituloisia eläkeläisiä, työttömiä ja työkyvyttömiä, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja ruoka-apua tarvitsevia opiskelijoita. 

Osoitteessa www.nettipata.fi voi luoda virtuaalisen joulupadan ja kutsua ystäviään, sukulaisiaan ja työtovereitaan lahjoittamaan. 

Nettipatojen perinne alkoi 2003, kun joulupata.fi:ssä pystyi ensimmäistä kertaa perustamaan "potin" Suomen vähävaraisten tueksi. Näiden yhteisöllisten patojen avulla on vuosien varrella kerätty satojatuhansia euroja jouluiseen köyhäinapuun ja perinne jatkuu edelleen.  

Kiitos kaikille nettipadan kautta tukeneille, ja kiitos suuresti nyt tänä jouluna talkoisiin lähteville!


Joulupata-keräyksen historia

Keräyksen idea syntyi San Franciscossa, USA:ssa vuonna 1891. Pelastusarmeijan kapteeni Joseph McFee halusi auttaa työttömiä merimiehiä ja varainhankintaa miettiessään McFee näki kaupan ikkunassa kolmijalkaisen kehikon ja siitä riippuvan suuren padan. Hän osti padan, sijoitti sen vilkkaaseen kadunvarteen ja laittoi mukaan kyltin, jossa luki: ”Anna padan porista!” Historian ensimmäinen joulupatakeräys oli suuri menestys ja se auttoi ruokkimaan monta nälkäistä suuta. Joulupadat levisivät seuraavina vuosina ympäri Yhdysvaltoja ja sen jälkeen muihin maihin.

Joulupata-keräys on Suomessa järjestetty vuodesta 1906 alkaen. Vuosikymmenien saatossa on Joulupadasta tullut perinteinen näky jouluisessa katukuvassa. Voidaankin sanoa, että tämä 110-vuotias keräys on tärkeä osa suomalaista jouluperinnettä. Antamisen ja auttamisen aate elää yhä vahvana. Perinteeksi ovat muodostuneet myös Joulupadan internet-keräys ja nettipadat, jotka alkoivat vastaavasti vuosina 1998 ja 2003.

Joulupata-varojen jakaminen

Joulupadasta saatavat varat jaetaan ruokana, vaatteina ja lahjakortteina vähäosaisille lapsiperheille ja muille vähävaraisille ja syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille Pelastusarmeijan toimipisteissä eri puolella Suomea. Varoja käytetään myös erilaisiin tukitoimiin kuten leireihin harrastus- ja kerhotoimintaan. Osa varoista jaetaan ennen joulua, osa seuraavan vuoden aikana.

Pelastusarmeijan avustustyöntekijät ovat joutuneet todistamaan erityisesti lapsiperheiden taloudellisten vaikeuksien lisääntyneen kuluneen vuoden aikana. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyys on kaventanut tuhansien ihmisten toimeentuloa ja johtanut monen kohdalla ennen pitkää myös terveys- ja mielenterveysongelmiin. Myös monien vanhusten eläke on pieni eikä riitä päivittäisiin menoihin. Apua todella tarvitaan.

Autamme monia kymmeniätuhansia ihmisiä ympäri vuoden. Suuri osa avustettavista on lapsiperheitä, useimmat yhden huoltajan perheitä. Toinen iso ryhmä on pieneläkeläiset. Joukossa on myös yhden ja kahden hengen työttömiä talouksia.

Artikkeli 20.08.2026

Parempi ja turvallisempi arki kaikille

Pelastusarmeijan Castréninkadun tilapäisen asumisen yksikössä on valmistunut merkittävä uudistus, kun rakennuksen seitsemäs kerros on otettu käyttöön osana yksikön toimintaa. Kyse ei kuitenkaan ole vain uusista tiloista, vaan osasta laajempaa kehitystyötä, jonka tavoitteena on parantaa asumisen laatua, turvallisuutta ja toimivuutta vuosiksi eteenpäin.
Artikkeli 18.08.2026

Yhteinen suunta: Sosiaalisen työn yhteistyöpäivät

Pelastusarmeijalla on uusi ”Yksi Armeija – yhteinen suunta” -strategia. Sen keskiössä ovat ihmiset, tehtävä ja perintö. Strategiaan kuuluva kompassimalli ohjaa osastoja ja toimipisteitä erilaisten tehtävien kautta yhteiseen suuntaan. Sarjassa tutustumme Pelastusarmeijan eri yksiköihin ja tähän strategiamatkaan. Tässä osassa tutustutaan sosiaalisen työn yhteistyöpäiviin.
Uutinen 15.08.2026

Majuri Raija Lähteiseltä valloittava omaelämäkerta

Majuri Raija Lähteiseltä ilmestyy syyskuun alussa omaelämäkerta "Elämän sävyjä ja renkaita – armon varassa". Kirjan julkistamistilaisuutta vietetään keskiviikkona 2.9. Helsingin osastossa.
Artikkeli 14.08.2026

Syyskesä – kypsyyden ja sadonkorjuun aikaa

Syyskesällä on oma äänensä. Se kuiskii tulevasta syksystä. Se ei huuda kuten kevät, eikä polta kuten keskikesä; se puhuu hiljaa. Syyskesällä valo vähenee, aamut viilenevät ja illat kutsuvat meitä vetäytymään sisälle aikaisemmin. Pellot ovat kultaisia, hedelmät roikkuvat raskaana oksilla – se on näky kypsyydestä, mutta myös katoavaisuudesta. Syyskesä muistuttaa meitä, että kaikella on aikansa.