Kuukauden kaupunki | Tallinna – Toivon talo

Askelmerkit uuteen elämään

Viime kuussa kerroimme Pelastusarmeijan Koplin osastosta. Tällä kertaa syvennymme Tallinnan sosiaalisen työpisteen, Toivon talon, toimintaan.
– Täältä olen saanut alun uudelle elämälle, tiivistää Ivo.

Toivon talon johtajana toimii luutnantti Aleksey Burunov. Hän toimii tehtävässä nyt neljättä vuotta.

– Työ on monipuolista ja vaativaa, mutta myös hyvin palkitsevaa, Aleksey kertoo.

Toivon talolla on kaksi pääasiallista tehtävää – toimia päihdekuntoutuskeskuksena 16 miehelle ja tarjota sosiaalista apua soppakeittiön muodossa.

Kokonaisvaltaista päihdekuntoutusta

– Päihdekuntoutustyö on vaativin osa työtämme. Toivon talossa on nyt kuusi kuntoutujaa. Kuntoutusohjelma kestää yhdeksän kuukautta, ja sitten meillä on kahdeksan henkilöä, jotka ovat kuntoutusta seuraavalla kolmen kuukauden mittaisella sopeutumisjaksolla. Tämän vuoden mittaisen jakson miehet asuvat Toivon talossa.

Aleksey myöntää, että heitäkin on, jotka eivät käy ohjelmaa läpi. 

– On monia, jotka keskeyttävät parin kuukauden jälkeen.

Kuntoutukseen kuuluu tiivis päiväohjelma. Aamut alkavat ryhmäkeskustelulla psykologin kanssa. Mukaan kuuluu tiiviisti myös raamatunluku. Ryhmäkeskustelun jälkeen miehillä on mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun psykologin kanssa.

Loppupäivän ajan on työterapiaa.

– Miehillä on tauot kahden tunnin välein ja niiden aikana on mahdollisuus lukea Raamattua – mitä monet heistä mielellään tekevät. Iltaohjelma on monipuolista. Meillä käy vieraita ja katselemme elokuvia tai tv-saarnoja. Sunnuntaisin käymme osaston jumalanpalveluksessa.

Toivon talossa harrastetaan myös urheilua, ja se on miesten parissa hyvin suosittua.

– Olemme hyvin ylpeitä toiminnastamme jalkapallon parissa. Joka sunnuntai viemme miehet urheiluhallille, pelaamme jalkapalloa, ja heillä on myös mahdollisuus käydä saunassa ja uimassa. Se on tapa palkita ja motivoida heitä.

Osalliseksi arkipäivään

Työterapia on tärkeä osa päiväohjelmaa. Se sisältää polttopuiden pilkkomista ja keittiöaskareita. Polttopuista Toivon talo saa vähän tuloja.

– Miehet pilkkovat ja kuivattavat polttopuita ja myymme niitä eteenpäin. Puutavaran myy meille edullisesti Viron valtion omistama taho. Olemme saaneet lahjoituksina myös kaksi isoa kuorma-autoa, joilla pystymme kuljettamaan puita tilaajille.

– On ollut ilo nähdä, miten innostuneesti miehet suhtautuvat työhön. Se, että he pääsevät osalliseksi arkeen, on heille tärkeää.

Soppakeittiö

Toinen Toivon talon työmuodoista on soppakeittiö.

Soppakeittiö on avoinna jokaisena arkipäivänä, ja päivittäin ihmisiä käy aterioimassa keskimäärin 150. Soppakeittiö toteutetaan yhteistyössä Tallinnan kaupunginhallituksen kanssa. Se velvoittaa Toivon talon tarjoamaan ruokaa vuoden jokaisena arkipäivänä, myös juhlapyhinä.

– Lisäksi meillä on vaatteiden ja ruoanjakoa. Vaatteita jaetaan kahdesti viikossa ja ruoka-apua henkilökohtaisten tapaamisten kautta.

Aleksei näkee Tallinnan sosiaalisen tilanteen vakaana, mutta vakavana:

– Apua tarvitaan enemmän kuin meillä tai muilla alan toimijoilla on mahdollisuus tarjota.

Tulevaisuuden haaveissa Alekseilla siintää ajatus naisten päihdekuntoutusosastosta ja erillisistä rakennuksista soppakeittiötä ja sosiaalista työtä varten.

– Nämä kaksi toimintaa tukevat mutta myös rajoittavat toisiaan.

Askel askeleelta

Keskustelun jälkeen teemme Alekseyn kanssa kierroksen Toivon talossa. Ulko-ovella meidät vastaanottaa vahtimestari Stanislav, joka entisenä päihdekuntoutujana osaa eläytyä asiakkaiden tilanteeseen.

– Tunnen nämä ihmiset ja tiedän mitä he käyvät läpi. On palkitsevaa tehdä hyviä tekoja.

Keittiön puolella keittoa hämmentää Raisa, joka on toiminut vajaan vuoden Toivon talossa apukokkina.

– Täällä vallitsee yhteisymmärrys. Ihmiset ovat hyväntahtoisia, ja siksi tänne tuntuu hyvältä tulla, Raisa hymyilee ja taputtaa olkapäälle kahta avustajaansa, jotka ovat tulleet päivän työterapiaan: – Meiltä hommat hoituu!

Siirrymme soppakeittiöstä päihdekuntoutujien asuintilojen puolelle. Sopeutumisjaksolla oleva Aleksei tulee meitä vastaan.

– Kuten monet meistä, tulin aluksi vain hakemaan apua ja paikkaa, jossa olla. He eivät kiellä sinua, jos on vapaata tilaa. Ja jos tilaa ei ole, he työskentelevät löytääkseen toisen kuntoutuskeskuksen, Aleksei toteaa kiitollisesti.

Päihdekuntoutujien huoneessa on hiljaista, miehet ovat työaskareiden touhussa. Vain Miraslav istuu sängyllä Raamattua lukien.

– Olen ollut katkonaisesti päihdekuntoutuksessa viimeisen kuuden vuoden aikana. Nyt tunnen, että Jumala on koskettanut minua – olen saanut nähdä Hänen suorittaneen ihmeitä muiden elämässä. Kun lähden täältä, haluan löytää oman paikkani Pelastusarmeijasta.

Lopuksi hyppäämme auton kyytiin ja ajamme meren äärellä sijaitsevalle tukkitarhalle. Taivaanrannassa siintää Tallinnan kaupungin ääriviiva. Puolen tusinaa miestä on työn touhussa. Ivo suostuu pitämään pienen tauon ja jakamaan meille ajatuksen:

– Olen päihdekuntoutuksen lopussa, mutta uuden elämäni alussa. Usko on muuttanut minua niin sisältä kuin ulkoa. Kerron tulevaisuuden toiveeni Jumalalle, ja hän katsoo mikä on minulle parhaaksi. Askel askeleelta kohti parempaa elämää.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen

Toivon talo Tallinnassa

• Päihdekuntoutuskeskus 16 miehelle
  
• Kuntoutusohjelma kestää 12 kk: 9 kk kuntoutusjakso ja 3 kk sopeutumisjakso
  
• Päihdekuntoutujille on työterapiaa: polttopuiden pilkkomista ja keittiö- askareita. Polttopuista Toivon talo saa pientä tuottoa.
  
• Soppakeittiö tarjoaa ruokaa päivittäin noin 150 tarvitsijalle
  
• Vaatejako kahdesti viikossa, ruoka- apua henkilökohtaisen tapaamisen perusteella 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä