Julkaistu 15.4.2019 06:00

Matkalla!

Kaksi Jeesuksen seuraajaa oli – pettyneinä – matkalla Jerusalemista takaisin kyläänsä. Viimeaikaiset tapahtumat olivat järkyttäneet heitä. Hän, joka oli kertonut heille toivosta ja myötätunnosta viimeisten kolmen vuoden aikana, oli lähetetty kuolemaan. Miten se oli mahdollista? 

Matkansa aikana he kertoivat kolmen edellisen päivän tapahtumat miehelle, joka oli liittynyt heidän seuraansa. Lopulta keskustelussa tuli esille jotain yllättävää:”Ja nyt ovat muutamat naiset meidän joukostamme saattaneet meidät kerta kaikkiaan hämmennyksiin. He kävivät varhain aamulla haudalla, mutta eivät löytäneet hänen ruumistaan. Sieltä tultuaan he lisäksi kertoivat nähneensä näyn: enkeleitä, jotka sanoivat, että Jeesus elää. Muutamat meistä menivät silloin haudalle ja totesivat, että asia oli niin kuin naiset olivat sanoneet. Jeesusta he eivät nähneet” (Luuk. 24:22–24). 

Tuo keskustelu, jonka miehet kävivät kolmannen henkilön kanssa, oli mielenkiintoinen. Muukalaisen vastaus oli hyvin yllättävä: hänellä oli toisenlainen näkökulma tilanteeseen ja toinen näkökulma suunnitelmaan, joka Jumalalla oli ihmiskuntaa varten. Jeesuksen seuraajien pettymyksestä huolimatta tuo mies – lausumalla toivon polttavat sanat – muutti täysin kuuntelijoidensa ajatukset ja mielen!

Tämän Raamatun tarinan mukaan nuo kaksi miestä saivat myöhemmin selville, että tämä ”toivon mies” oli itse Jeesus. Siinä ei oikeastaan ollut mitään yllättävää: hänen maanpäällisen tehtävänsä alusta loppuun saakka Jeesus oli ollut toivon lähetti! Hänen ansiostaan ihmiset lopettivat vääryydet ja muuttuivat!

Kirjeessään Rooman kristityille apostoli Paavali on kirjoittanut: ”Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo” (Room. 15:13).

Tuona erityisenä päivänä nuo pettyneet Jeesuksen seuraajat ymmärsivät todellakin jotain suurta Jeesuksen toivon sanoista: kuolema on voitettu, nujerrettu! Jeesus on elossa ja tulee luoksemme Pyhän Hengen polttavan viestin välityksellä.

Tämä on evankeliumin ilosanoma. Jeesus on syy toivolle. Hän on toivon lähde, joka voi virkistää sydämiämme, jotka usein ovat kylmiä ja ylpeitä. Tämä toivo ei ole toiveajattelua. Sen juuret ovat siinä, mitä Jumala on tehnyt vuoksemme ja mitä hän tekee uskovan elämässä.

Jeesuksen toivo on itse asiassa päivittäisen elämän voima niille, jotka uskovat Jumalaan Jeesuksessa. Koko maailman toivo on Jeesuksessa.

Toivolla tarkoitetaan usein toivomusta, jolloin sen voima tulee ihmisen halun voimasta. Raamatussa toivolla tarkoitetaan varmaa odotusta siitä, mitä Jumala on luvannut, ja sen voima tulee hänen uskollisuudestaan.

Patrick Naud
eversti
Suomen ja Viron Pelastusarmeijan johtaja 


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä

Uutinen 05.04.2026

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

Pääsiäisenä kristityt juhlivat sitä, että Jeesus voitti kuoleman ja toi maailmaan toivon. Videolla Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion johtajat everstiluutnantit Saga Lippo ja Esa Nenonen pohtivat kysymystä: "Mikä on totuus?"
Pääsiäistervehdys 03.04.2026

Kenraalin pääsiäistervehdys 2026

Pelastusarmeijan kansainvälisen johtajan, kenraali Lyndon Buckinghamin pääsiäistervehdys.
Artikkeli 26.03.2026

Yhtenäisyyden, sovinnon ja rauhan asialla

Suomen Ekumeeninen Neuvosto sai viime syyskuussa uuden pääsihteerin, kun Laura Häkli valittiin tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle. Laura on toteuttanut talkoopäiviä, jolloin hän on käynyt tutustumassa ja osallistumassa työyhteisöihin eri jäsenkirkoissa, myös Pelastusarmeijassa. Talkoopäivien yhteydessä meillä oli mahdollisuus istua keskustelemaan ekumeniasta, Lauran uudesta tehtävästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kirkkojen yhtenäisyyden edistämiseksi.
Artikkeli 18.03.2026

Yhteiskuntavastuu – reilu peli

”Yksikään ihminen ei ole saari”, kirjoitti englantilainen pappi ja runoilija John Donne 1600-luvulla. Leikillisesti voisi sanoa, että suomalaiset ovat poikkeus. He vetäytyvät mielellään omalle saarelleen, mieluiten metsän keskelle ja yksin. Suomalainen osaa olla myös hyvin reviiritietoinen. Aivan tätä Donne ei kuitenkaan sanonnallaan hakenut. Hän viittasi siihen, kuinka me ihmiset olemme osa suurempaa kokonaisuutta, mannerta. Vaikutamme toinen toisemme hyvinvointiin –tai pahoinvointiin.