Julkaistu 2.2.2023 07:00

Muutosta ajan mukaan vai uudistuminen sittenkin?

Vuosi 2023 alkaa jo rullailla omalla kaistallaan, kun tämä kirjoitus on luettavissa. On vaikea tässä kirjoitusvaiheessa tietää, mitä uusi vuosi tuo tullessaan.

Olemme saaneet kokea, miten elämä voi muuttua hetkessä ja olemme myös saaneet nähdä, ettei kaikki palannut ihan entiselleen koronapandemian jälkeen. Jotkut muutokset ovat hyviä, jotkut eivät niinkään. Hyvää on monipuolinen tekniikan käyttö ja toisten huomioiminen sairastuessa. Ikäviä muutoksia on joitakin kalvava pelko sairastumisesta ja eristäytyminen muista ihmisistä. Monet ovat liiankin tottuneita olemaan vain kotona. Se on karsinut osallistumista esimerkiksi seurakunnan elämään, ja se aiheuttaa lisää yksinäisyyttä monen muun murheen saattelemana.

Tällä hetkellä sota on edelleen käynnissä Ukrainassa, siellä ihmisten elämä muuttui dramaattisesti. Monet ovat joutuneet pakenemaan uuteen maahan, uuteen kulttuuriin, uusi kieli on opeteltavana. Tämä on ehdottomasti kaikkein julmimpia muutoksia ihmisen elämässä.

Elämässä on muutoksia, joille emme voi mitään, olivatpa ne hyviä tai kauheita. Jotkut niistä ovat sellaisia, joita itse haemme ja ajamme eteenpäin.

Olen miettinyt tämän päivän kristillisyyttä. Nuorten parissa työskennellessä on pysyttävä ajan tasalla, ja se on pelkästään hyvä asia. Nuoret kohtaavat päivittäin enemmän uusia trendejä kuin ehkä minun ikäiseni. Nämä trendit ja niiden tuomat muutospaineet kattavat kaikki elämänalueet, uskon ja kristillisyyden mukaan lukien. Toki me harmaahiuksisetkin kohtaamme trendejä ja muutospaineita, mutta meillä on pidempi kokemus apuna tutkiessamme, mikä on hyvää ja mikä ei.

Ihminen on luotu Jumalan yhteyteen, ja me kaipaamme jotain hengellistä. Olemme myös langenneita ihmisiä langenneessa maailmassa, ja luontomme mukaan elämme kapinassa Jumalaa kohtaan. Meille ei ole luonnollista taipua Jumalan tahtoon, mutta jos etsiessämme vastausta kaipaukseemme laitamme luottamuksen Jeesuksen ristintyöhön ja otamme vastaan pelastuksen, Pyhä Henki alkaa tehdä meissä työtään ja meissä syntyy kasvava tahto elää Jumalan tahdon mukaan. Haluan rohkaista jokaista lukijaa, että tämä on ainut, mikä tuo kaipaamasi tyytyväisyyden elämään. Tutki asiaa Raamatusta ja kuuntele uskovien todistuksia.

Yksi tämän päivän trendeistä liittyy uskoon, nimenomaan kristinuskoon. Koska meidän luontomme kapinoi Jumalaa vastaan, tahdomme toimia oman mielemme mukaan. Tahdomme hallita ja päättää kaikesta, sillä ajattelemme tietävämme paremmin, mikä on hyvää. Se on useasti sitä, mikä tuntuu hyvältä. Haluamme ”seurata sydäntämme” kaikkialle, myös uskossamme.

Tämä on johtanut uudenlaiseen tapaan ajatella uskosta. Siinä vanhanaikaiseksi koetut tavat joutavat romukoppaan ja rakennetaan uutta. Raamattua tulkitaan purkamalla ”vanhentuneet” perinteiset tulkitsemistavat ja otetaan uudet tilalle. Näin saadaan uskonto, joka ei aiheuta omantunnon tuskia ja mukautuu tähän maailmaan oikein sulavasti. Se on uskonto, jossa voit uskoa niin kuin sinusta tuntuu parhaimmalta. Siihen voi yhdistellä tapoja ja uskomuksia mistä vain, koska Vanha ja Uusi testamentti ei enää kaiken purkamisen jälkeen ole ainut uskon ja toiminnan jumalallinen ohje. Tästä trendistä puhutaan muun muassa uutena reformaationa, viitataan Martti Lutheriin ja sanoihin ”semper reformanda”, eli jatkuva uudistuminen. Jos kaikilla on hyvä mieli, kaikki on hyvin?

Ei, tämä ei johda hyvään, se ei tuo pelastusta. Monesti uskonkriisissä tälle tielle ajautuneet kristityt ovat lopulta luopuneet uskostaan. Jeesus sanoo, ”Anokaa, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.” (Matt 7:7–8)

Tämä on jokaiselle, tunsit Jeesuksen entuudestaan tai et. Saamme kysellä ja etsiä luottaen, että meille vastataan. Uudistumisen kaipaaminen on hyväksi. Mutta jos ajattelemme, että se käy hajottamalla perinteisiä arvoja ja tulkitsemme Raamattua samalla tavalla, ei ole enää kyse uskon uudistumisesta vaan purkamisesta.

Luther uudisti aikansa kirkkoa, mutta hän teki sen ohjaamalla takaisin Jumalan sanaan, ei purkamalla kirjoituksia. Raamatun sana on se pysyvä standardi, johon meidän on pyrittävä. On hyvä tarkistaa omat arvot ja elämäntavat sen valossa. Kannattaa myös tutkia opetuksia Raamattuun verraten, kuten Beroian juutalaiset Paavalin ja Silaksen selittäessä kirjoituksista evankeliumia. Apostolien teoissa (17:11) kerrotaan, että ”He ottivat sanan halukkaasti vastaan ja tutkivat päivittäin kirjoituksista, pitikö kaikki paikkansa”.

Jos halutaan käyttää sanontaa ”semper reformanda”, on hyvä tuntea asiayhteys ja käyttää sitä oikein. Tanskalaisessa uskon uudistuksessa vaikuttanut Jodocus van Lodenstein sanoi ”Ecclesia reformata, semper reformanda secundum verbi Dei”, joka tarkoittaa, että kirkko on uudistettu ja sitä uudistetaan aina Jumalan Sanan mukaan.

Pelastusarmeijan ensimmäinen opinkappale sanoo: ”Me uskomme, että Vanhan ja Uuden testamentin kirjat ovat syntyneet Jumalan innoituksesta, ja että vain ne ovat kristillisen uskon ja toiminnan jumalallisena ohjeena.”

Meille on annettu ainutlaatuinen, aina ajankohtainen ja kysymykset kestävä Raamattu. Se on muuttumaton, mutta ihmisen elämää mullistava. Heprealaiskirje sanoo (4:12) ”Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme.”

Voimme luottaa Raamattuun kokonaisuudessaan ja voimme luottaa Jumalaan. Hänen tahtonsa meitä kohtaan on hyvä ja hänen hyvyytensä vetää meitä parannukseen ja uudistukseen, sillä: Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, jota ei tarvitse katua, sillä se johtaa pelastukseen. Maallinen murhe sen sijaan tuottaa kuoleman. Näettehän, millaista intoa tuo Jumalan mielen mukainen murhe on luonut teihin, miten se on saanut teidät puolustautumaan, suuttumaan ja pelkäämään, ikävöimään meitä ja päättäväisesti rankaisemaan syyllistä. Olette kaikin tavoin osoittaneet olevanne tässä asiassa viattomia. (2. Kor 7:10–11)

Eija Kulmala
luutnantti
Vaasan osaston johtaja 

Kirjoitus on julkaistu ruotsiksi Sotahuudon numerossa 2/23.


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä 

Uutinen 23.06.2026

Pohjoismaisella yhteistyöllä nykyaikaista orjuutta ja ihmiskauppaa vastaan

Syksyllä 2026 ja keväällä 2027 Pelastusarmeija Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestää yhteisiä, kaikille avoimia koulutuksia, joissa käsitellään Pohjoismaissa esiintyvää nykyajan orjuutta ja ihmiskauppaa. Tarkoitus on syventyä Pohjoismaissa esiintyvään ihmiskauppaan, erityisesti työperäiseen hyväksikäyttöön. Koulutusvuoden aikana perehdytään erilaisiin toimintatapoihin uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa sekä tutustutaan eri Pohjoismaissa käytössä oleviin työmenetelmiin ja saadaan katsaus siihen, miltä ihmiskauppa näyttää tällä hetkellä Pohjoismaissa.
Artikkeli 23.06.2026

FinStones – iloa levittävä harrastus

Mikä ihmeen FinStones? Mahdollisesti viime kesänä saatoit kuulla tästä tai törmätä kaupungilla kauniisti maalattuihin kiviin, jotka joku oli jättänyt löydettäväksi. Pienestä kivestä syntyy ilon, luovuuden ja yhteisöllisyyden ketju – nauti kiven koristelusta ja ilahdu toisen ilosta, kun hän löytää piilottamasi kiven. Ylläty iloisesti, jos itse löydät kiven!
Tapahtuma 21.06.2026

Armon jäljet -valokuvanäyttely

Tervetuloa valokuvaaja Ville Antero Sahan hengelliseen valokuvanäyttelyyn "Armon jäljet" Pelastusarmeijan Tampereen osastolle, Satakunnankatu 27. Näyttelyn avajaisia vietetään sunnuntaina 21.6. klo 14 jumalanpalveluksen yhteydessä. Kesäkuussa näyttely on auki 21.6.-30.6. osaston aukioloaikojen puitteissa. Elokuussa näyttely avautuu uudelleen, ja on nähtävillä lokakuun loppuun. Lämpimästi tervetuloa!
Uutinen 17.06.2026

Sopassa vietettiin avajaisia

Pelastusarmeijan sosiaalipalvelukeskus, tuttavallisesti Soppa, muutti uusiin tiloihin Helsingin Malmille viime huhtikuussa. Nyt 17. kesäkuuta vietettiin virallisia avajaisia, kun kansainväliset vieraat, esikuntapäällikkö ja maailmanlaajuisen naistyön sihteeri, komentajat Edward ja Shelley Hill vierailivat Suomessa.