Piilossa kaikkien nähtävillä

Ihmiskauppa on yksi aikamme suurimmista ihmisoikeuskysymyksistä, joka koskettaa kymmeniä miljoonia ihmisiä – ja silti se jää suurimmalta osin näkymättömäksi. Ihmiskauppaa kuvataan usein piilorikokseksi – ilmiöksi, joka toimii varjoissa, mutta on silti läsnä kaikkialla keskellämme. Kaikkialla Euroopassakin ihmisiä hyväksikäytetään joko työvoimana, seksuaalisesti tai rikollisiin tarkoituksiin.

Ymmärtääksemme paremmin tämän kriisin eurooppalaista todellisuutta Pelastusarmeijan lehti Sotahuuto keskusteli Pelastusarmeijan Euroopan ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattorin Jeroen Hoogteijlingin kanssa. Yli kymmenen vuoden kokemus tässä tehtävässä ja elinikäinen työ sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parissa antavat Hoogteijlingille sekä strategisen näkemyksen että syvällisiä henkilökohtaisia oivalluksia nykyaikaisen orjuuden vastaisesta työstä.

Jeroen Hoogteijlingin tie ihmiskaupan vastaiseen työhön ei ollut suoraviivainen. Hän kouluttautui kauppatieteilijäksi ja työskenteli tilintarkastajana aloittaen uransa yritysmaailmassa. Jokin ei kuitenkaan tuntunut oikealta.

– Olin aina herkkä oikeudenmukaisuuden kysymyksille, Jeroen kertoo.

– Jo taloustieteen opintojen aikana näin, kuinka epäreilusti maailma on jakautunut rikkaisiin ja köyhiin.

Vain neljän vuoden jälkeen hän teki elämänsä muuttavan päätöksen. Hän jätti Alankomaat ja muutti apartheidin aikaiseen Etelä-Afrikkaan, missä hän työskenteli lähetyssaarnaajana anglikaanisessa kirkossa.

– Se oli kuin voimakas peili, hän sanoo. – Etelä-Afrikassa näin, miten politiikka muokkaa epäoikeudenmukaisuutta. Pieni vähemmistö elää enemmistön kustannuksella – sitä oli mahdotonta sivuuttaa.

Kokemus muovasi hänen maailmankuvaansa ja elämänsä suuntaa. Vapautuksen teologian sekä Desmond Tutu n kaltaisten esikuvien innoittamana Hoogteijling sitoutui työskentelemään marginalisoitujen yhteisöjen rinnalla.

Palattuaan Alankomaihin hän liittyi Pelastusarmeijaan, jossa hän on työskennellyt kolmisenkymmentä vuotta, pääosin sosiaalipalveluissa. Ajan myötä hänen työnsä laajeni kansainväliseen yhteistyöhön, ja ihmiskaupan torjunta nousi keskeiseksi teemaksi.

Euroopan laajuisen verkoston koordinointi

Vuodesta 2013 lähtien Hoogteijling on toiminut Pelastusarmeijan Euroopan ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattorina. Hänen roolinsa on ennen kaikkea yhdistävä: tukea eri maiden toimijoita, vahvistaa yhteistyötä ja rakentaa yhteisiä strategioita.

Euroopan verkosto kattaa 26 maata – 12 Pelastusarmeijan territoriota ja aluetta. Jokaisessa niistä toimii kansallinen yhteyshenkilö. Työ konkretisoituu vuosittaisissa tapaamisissa, joissa jaetaan tietoa, tunnistetaan uusia ilmiöitä ja vahvistetaan kumppanuuksia.

– Jaamme kokemuksia, tarkastelemme uusimpia ilmiöitä ja tunnistamme alueita, joissa voisimme tehdä yhteistyötä tehokkaammin, Jeroen selventää.

Verkoston erityispiirre on sen vahva sitoutuminen selviytyjäkeskeisyyteen.

– Emme puhu ihmiskaupasta selviytyneiden ohitse, hän painottaa. – Otamme heidät mukaan päätöksentekoon. Siksi tapaamisissamme on mukana selviytyjäjohtaja. Selviytyjien ääni on kaikki kaikessa.

Rikollisuus, jota emme täysin näe

Vaikka tietoisuus ihmiskaupasta on kasvanut, ilmiön todellinen laajuus jää usein näkymättömiin. Viralliset luvut kertovat vain osan totuudesta. Maailmanlaajuisesti yli 50 miljoonan ihmisen arvioidaan elävän modernin orjuuden kaltaisissa olosuhteissa – enemmän kuin koskaan aiemmin.

– Ei ole tarkkoja lukuja, vaan puhumme ”pimeistä luvuista” . Se, mitä näemme, on vain jäävuoren huippu.

Euroopassa ihmiskauppa ilmenee monin tavoin. Seksuaalinen hyväksikäyttö on yhä yleistä, mutta työperäinen hyväksikäyttö on tullut yhä näkyvämmäksi.

– Työvoimasta on pulaa, ja halpaa työvoimaa houkutellaan hyväksikäyttötilanteisiin. Ihmiset tekevät 16 tunnin työpäiviä, eivät saa palkkaa, heidän vapauttaan rajoitetaan – tämä kaikki tapahtuu tänään.

Myös uusia ilmiöitä on noussut esiin, kuten rikollinen hyväksikäyttö, jossa ihmiset pakotetaan esimerkiksi huumekauppaan.

– Se saa pohtimaan, millaisessa maailmassa elämme, Jeroen lisää hiljaa.

Parempaa tulevaisuutta etsimässä

Ihmiskaupan taustalla vaikuttavat haavoittuvuus ja eriarvoisuus. Köyhyys, mahdollisuuksien puute ja toivo paremmasta elämästä ajavat ihmisiä tilanteisiin, joissa heistä tulee hyväksikäytön kohteita.

– Ihmisillä on yksinkertainen toive: parempi tulevaisuus, Jeroen tiivistää.

Usein uhreja ei siepata, vaan heidät rekrytoidaan – usein jopa läheisten ihmisten toimesta.

– Joskus jopa perheenjäsenet kannustavat lähtemään ulkomaille töihin. Se tekee tilanteesta vielä traagisemman.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat maahanmuuttajat, jotka eivät tunne paikallista kieltä tai järjestelmää. Epävakaat työolot, ala-arvoiset majoitusolot ja rajallinen pääsy palveluihin tekevät heistä helppoja kohteita hyväksikäyttäjille.

– Ihmiskauppiaat käyttävät aina hyväkseen haavoittuvimmassa asemassa olevia, Jeroen huokaa.

Viimeaikaiset kriisit ovat lisänneet riskejä. Ukrainan sodan seurauksena syntynyt pakolaisvirta altisti erityisesti naisia ja lapsia ihmiskaupalle.

– Yhtäkkiä suuret määrät naisia ja lapsia ylittivät rajoja, monet ensimmäistä kertaa. Ja ihmiskauppiaat olivat heti paikalla tarjoamassa majoitusta tai töitä.

Pelastusarmeijan Euroopan ihmiskaupanvastainen verkosto reagoi tähän nopeasti.

– Lisäsimme tietoisuutta rajoilla jakamalla esitteitä ja varoittamalla ihmisiä: älkää hyväksykö tarjouksia tuntemattomilta – ainoastaan luotettavilta toimijoilta. Siinä verkostomme vahvuus todella näkyi, Jeroen toteaa kiitollisena.

Laaja-alaista apua

Pelastusarmeijan globaali ihmiskaupan vastainen strategia perustuu kahdeksan kohdan malliin: rukous, ennaltaehkäisy, suojelu, yhteistyö, osallisuus, oikeudellinen syyttäminen, näyttö ja vaikuttamistyö.

– Jokainen maa laatii oman toimintasuunnitelmansa tämän viitekehyksen pohjalta. Tämä mahdollistaa joustavuuden säilyttäen yhteisen vision.

Käytännössä työ on laaja-alaista. Joissakin maissa ylläpidetään turvakoteja.Näissä turvakodeissa selviytyjät voivat aloittaa toipumisen.

– Kun ihminen pääsee irti hyväksikäytöstä, hän tarvitsee turvallisen paikan, paranemista ja uudelleenrakentamista.

Myös oikeudellinen tuki on keskeistä: – Monet uhrit eivät tunne oikeuksiaan, Jeroen toteaa. – He ovat vieraassa maassa, usein ilman asiakirjoja. Autamme heitä navigoimaan oikeusjärjestelmässä, jotta he voivat rakentaa elämänsä uudelleen.

Globaali turvaverkko

Yksi Pelastusarmeijan työn ainutlaatuisimmista piirteistä on sen maailmanlaajuinen ulottuvuus.

– Toimimme yli 130 maassa, Hoogteijling kertoo. – Se mahdollistaa sen, että voimme tukea selviytyjiä paitsi siellä, missä he ovat nyt, myös heidän kotimaissaan.

Tämä on mahdollistanut paluu- ja uudelleenkotouttamisohjelmien kehittämisen.

– Valmistamme ihmisiä paluuseen, ja kohdemaan kollegamme ottavat heidät vastaan, tukevat ja auttavat kotoutumaan uudelleen.

Viime vuosina yli 250 paluutapausta on toteutettu onnistuneesti.

– Siitä olen erittäin ylpeä. Se osoittaa Pelastusarmeijan globaalin verkoston voiman ihmiskauppatilanteissa.

Ennaltaehkäisy ja yhteistyö ensisijaista

Ennaltaehkäisy on kaiken ytimessä. Jeroen iloitsee onnistuneesta kampanjasta, joka toteutettiin Euroopan laajuisesti muutama vuosi sitten. ”Halpa hinta tulee kalliiksi” pyrki lisäämään tietoisuutta halpojen tuotteiden ja palveluiden taustalla olevasta hyväksikäytöstä.

– Halusimme saada ihmiset pohtimaan: jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin todennäköisesti taustalla on inhimillistä kärsimystä. Meillä kuluttajilla on vastuu valinnoistamme ja niiden seurauksista. Tämä kampanja keräsi runsaasti huomiota.

Ihmiskaupan torjunta edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Yksi nouseva idea on palvelu, jonka avulla ihmiset voisivat tarkistaa työtarjouksen luotettavuuden ennen sen hyväksymistä.

– Tämä on yksinkertainen idea, jolla voi olla suuri vaikutus – puututaan tilanteeseen ennen kuin hyväksikäyttö pääsee alkamaan.

Yhteistyö on myös kaiken keskiössä. Pelastusarmeija tekee Euroopassa yhteistyötä yli 2000 toimijan kanssa, viranomaisista kansalaisjärjestöihin ja uskonnollisiin organisaatioihin. Jeroen kuvaa tilannetta osuvasti: – Ihmiskaupan torjuminen vaatii armeijan. Se tarkoittaa kumppanuuksia – ei vain Pelastusarmeijan sisällä, vaan myös viranomaisten, järjestöjen, poliisin ja muiden kanssa.

Jeroen muistuttaa myös, että Pelastusarmeijassa ihmiskaupan vastainen työ on hyvä saada osaksi Armeijan laajempaa missiota niin sosiaalityön toimipisteissä, osastoissa, naistyössä kuin kansainvälisissä kehitystoimissakin.

– Se ei ole vain kansallisten koordinaattorien tehtävä, hän korostaa. – Sen pitäisi olla osa kaikkea, mitä teemme. Monipuolisen työmme kautta olemme kosketuksissa heihin, joilla on suurin vaara ajautua ihmiskaupan uhriksi. Ottamalla ihmiskaupan vastaisen työn osaksi kaikkea missiotamme voimme todella vaikuttaa.

Alankomaiden kokemus

Alankomaissa ihmiskaupan vastainen työ on pitkälle kehittynyttä. Kansallisen koordinaattorin lisäksi maassa toimii alueellisia asiantuntijoita, jotka tukevat paikallista työtä ja kouluttavat eri alojen ammattilaisia. Työ on vakiintunutta ja vahvasti integroitua sosiaalipalveluihin.

– Koulutus on keskeistä. Sosiaalityöntekijöitä, nuorisotyöntekijöitä ja muita koulutetaan tunnistamaan ihmiskaupan merkkejä, Hoogteijling selventää. – Sillä todellisuus on se, ettei ihmiskauppa välttämättä lopu, kun joku pääsee turvakotiin tai asumispalveluihimme. Uhrit voivat edelleen joutua lähestymisen kohteeksi sielläkin.

Maan prostituutiopolitiikka tuo ilmiöön omat erityispiirteensä. Pelastusarmeija ei pyri vaikuttamaan poliittisesti prostituution lainsäädännön malleihin, vaan on sitoutunut parantamaan ihmisten olosuhteita: vähentämään hyväksikäytön riskejä, tuomaan esiin ihmisille aiheutuneen haitan sekä edistämään ennaltaehkäisyä ja ohjelmia, jotka tukevat ihmisten irtipääsyä tilanteesta.

– Tiedämme, että monet prostituutiossa olevat ovat ihmiskaupan uhreja. Siksi menemme heidän luokseen, tarjoamme tukea, jaamme tietoa ja luomme ulospääsyn mahdollisuuksia.

Meidän jokaisen vastuu

Pohjoismaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, keskeinen haaste on edelleen tietoisuuden lisääminen. Ihmiskauppa ei ole vain kaukainen ongelma, vaan sitä tapahtuu myös hyvinvoivissa yhteiskunnissa.

– Ihmiskauppaa tapahtuu aivan kotiovillamme, Hoogteijling painottaa. – Se tapahtuu varjoissa, poissa katseiden alta.

Julkiset kampanjat, kuten Suomessakin viime vuonna Pelastusarmeijan ja Operaatio Mobilisaation toteuttama Walk for Freedom -mielenilmaisu, ovat keskeisessä roolissa.

– Kyse on ilmiön näkyväksi tekemisestä, hän sanoo. – Ihmisten on ymmärrettävä, ettei tämä tapahdu jossain muualla – vaan täällä.

Mutta tietoisuus on muutakin kuin tapahtumia, eikä ihmiskaupan torjunta ole vain ammattilaisten velvollisuus, se on koko yhteiskunnan – meidän jokaisen – tehtävä. Varomerkkien tunnistamisella, kysymysten esittämisellä ja eettisten valintojen tekemisellä on merkitystä.

– Meidän täytyy tarkastella omaa käyttäytymistämme. Jos saat jotain hyvin halvalla – halpaa työvoimaa, tuotteita tai palveluita – kysy itseltäsi miksi. Niin kauan kuin olemme valmiita maksamaan hyvin alhaisia hintoja tuotteista ja palveluista, sillä on inhimillinen hinta. Voimme hyväksikäyttää ihmisiä huomaamattamme, Jeroen varoittaa.

Tulevaisuutta ajatellen nuorten rooli on ratkaiseva. On rohkaisevaa, että nuorten kiinnostus oikeudenmukaisuuteen, ilmaston muutokseen ja ihmisoikeuksiin kasvaa, mutta haasteena on löytää uusia tapoja tavoittaa heidät.

– Nuoret ovat todellakin tulevaisuus, ja meidän täytyy luoda heille mahdollisuuksia osallistua taisteluumme ihmiskaupan kitkemiseksi.

Keskustelun päättyessä Jeroen palaa yksinkertaiseen mutta voimakkaaseen ajatukseen: tietoisuuteen. Kaikki alkaa tietoisuudesta – siitä, että ymmärrämme ilmiön olevan läsnä omassa arjessamme. Ihmiskauppa voi olla piilossa – mutta se ei ole näkymätöntä. Muutos on mahdollinen, kun toimimme yhdessä ymmärryksellä, myötätunnolla ja päättäväisyydellä.

– Pysy valppaana, kysy kysymyksiä ja ole valmis toimimaan, Jeroen päättää.

Toni Kaarttinen
Kuva: Jeroen Hoogteijlingin kuva-albumi & Toni Kaarttinen

Tärkeää tietoa ihmiskaupasta

Mitä on ihmiskauppa?
Ihmiskauppa on vakava rikos, jossa henkilöä käytetään hyväksi – usein hänen haavoittuvan asemansa vuoksi taloudellisen tai muun hyödyn saamiseksi.

Tavallisimmat muodot ovat:
• seksuaalinen hyväksikäyttö
• työperäinen hyväksikäyttö
• pakkoavioliitot

Arviolta maailmassa on 50 miljoonaa ihmiskaupan uhria, suurin osa heistä on naisia ja tyttöjä. Sosiaalinen media ja netti ovat tehneet rekrytoinnista entistä helpompaa, ja kohteena on yhä nuorempia.

Ihmiskauppa Suomessa

Suomessa ihmiskauppatapaukset ovat kasvaneet.

• Työperäinen hyväksikäyttö ja pakkoavioliitot tunnistetaan entistä paremmin.
• Seksuaalisen hyväksikäytön uhrit jäävät usein piiloon – he eivät uskalla tai pysty kertomaan tilanteestaan.

Ihmiskaupan uhreja voi olla missä tahansa, myös Suomessa.

Miten voit auttaa?

Jokainen voi vaikuttaa:
• opi tunnistamaan haavoittuvuutta omassa arjessasi
• kuluta ja toimi eettisesti
• ota selvää ja jaa tietoa
• rukoile uhrien puolesta
• tue ihmiskaupan vastaista työtä

Lisätietoa ja apua:
• Pelastusarmeija: pelastusarmeija.fi/ihmiskauppa
• Auttamisjärjestelmä Suomessa: ihmiskauppa.fi

Pelastusarmeija taistelee ihmiskauppaa vastaan – ihmisarvon puolesta

Suomessa Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisen työn pääpaino on yleisen tietoisuuden lisäämisessä. Kuten Pelastusarmeijan alkuaikoina, haluamme yhä vähentää yksilöiden ja ryhmien hyväksikäyttöä ja taistella oikeudenmukaisen maailman puolesta. Lisätietoa Pelastusarmeijan tekemästä ihmiskaupan ja nykyajan orjuuden vastaisesta työstä: pelastusarmeija.fi/ihmiskauppa