Julkaistu 21.3.2019 06:00

Pelastusarmeija Suomessa 130 vuotta: Lastenseimestä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen

Pelastusarmeija Suomessa 130 vuotta

Pelastusarmeija on ollut olennainen osa suomalaista elämää ja yhteiskuntaa  jo 130 vuoden ajan. Sarjassa tutustumme eri työmuotoihin ja niiden kehitykseen vuosikymmenien aikana. Historiasta ammentaen, tulevaisuuteen katsoen!

Lastenseimestä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen

Pelastusarmeijan päiväkodeilla on Suomessa melkein yhtä pitkä historia kuin Pelastusarmeijalla itsellään. Tämä tärkeä sosiaalisen työn muoto sai alkunsa vuonna 1894. Pitkä matka on kuljettu seimien tarjoamasta huolenpidosta nykyaikaiseen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Pelastusarmeija perusti ensimmäisen lastenseimen Helsinkiin 1894. Seimi toimi Pursimiehenkadulla sijainneen slummiaseman yhteydessä, ja lastenhoitajina toimivat slummisisaret. Tuolloin vähävaraisten perheiden, yksinhuoltajaäitien ja aviottomien lasten asema oli monin tavoin heikko. 1800-luvun lopulla aviottoman lapsen mahdollisuus pysyä hengissä oli varsin huono johtuen puutteellisesta hoidosta ja siitä, että tuohon aikaan aviottomia lapsia myös surmattiin.

Seimi mahdollisti työelämän ja perheen yhteensovittamisen niissä tilanteissa, joissa äidin oli pakon edessä mentävä työelämään. Seimessä toiminnan ytimessä oli lapsen hyvinvointi, terveydentilan ja ravitsemuksen seuranta. Lapset viettivät seimessä äidin työpäivän, mutta osa heistä oli seimessä myös öisin. Esimerkiksi Kotkan seimessä oli paikkoja myös lastensuojelulautakunnan täysihoitoon sijoittamille lapsille.

Ympärivuorokautisen hoidon tarpeen vuoksi perustettiin sittemmin myös varsinaisia lastenkoteja. Myöhempinä vuosikymmeninä lisääntynyt naisten työssäkäynti sekä kaupungistuminen kasvattivat entisestään tarvetta perustaa päiväkoteja eri puolille Suomea.

Erityinen piirre historiassa on, että usein lastenseimen naapurissa toimi yömaja. Näin oli aivan nykyhetkiin saakka, sillä Porin päiväkodin pihapiirissä toimi miesten asuntola aina vuoteen 1989 saakka. Porin päiväkoti sai kuulla hämmästelyjä ja kyselyjä erikoisista naapureista. Mitään haittaa ja epäsopua ei kuitenkaan ollut, päinvastoin. Päiväkotiin ei koskaan murtauduttu, kun miesten asuntola oli naapurina, mutta heidän poismuuttonsa jälkeen päiväkotiin murtauduttiin kolmesti!

Kekseliästä varainkeruuta

Päiväkotien toimintaa on rahoitettu ja tuettu erilaisin lahjoitus- ja keräysvaroin. Solhemin rakentamisen mahdollisti eräs mielenkiintoinen lahjoitustapa ja -tarvike. Porvoon synnytyssairaalan asiakkaat avustivat siten, että poikalapsien vanhemmat lahjoittivat rakennustarvikkeeksi kaksi hirttä ja tyttölapsien vanhemmat yhden hirren. Päiväkotien rahoitusta kerättiin yksityisiltä henkilöiltä ja eri yrityksiltä sekä hankittiin ”kuukausiystäviä”, jotka sitoutuivat lahjoittamaan säännöllisesti.

Tärkeitä yhteistyötahoja ovat olleet myös ne kaupungit, joissa Pelastusarmeijalla on ollut päiväkoti. Kaupungit ovat paitsi pyytäneet päiväkotipalveluja Armeijalta myös osallistuneet rahoittamiseen monin tavoin.

Kristillisin arvoin

Päiväkotien toiminta on aina perustunut kristillisiin arvoihin. Päiväkotien ohjelmaan ovat aina kuuluneet esimerkiksi ruokarukoukset, hengelliset lastenlaulut ja pyhäkoulut. Merkittävää on myös opettaa lähimmäisen huomioimista erilaisissa arkisissa tilanteissa. Parasta palautetta lienee henkilökunnalle kuulla, että lapsista huomaa heidän tulleen Pelastusarmeijan päiväkodista, kun osaavat käyttäytyä ja ovat rauhallisia.

Vuosien varrella päivähoito ja yhteiskunnan sille asettamat vaatimukset ovat muuttuneet. Vuonna 1973 tuli voimaan päivähoitolaki. Uudistus vaikutti lapsiryhmien kokoon ja toi kunnille velvoitteen suunnitella ja valvoa päiväkotien toimintaa omalla alueellaan. Näin ollen myös meidän päiväkotiemme toiminta kiinnittyi tiiviimmin osaksi kunkin kaupungin päiväkotitoimintaa. Uudistus myös muutti nimikkeitä, seimet muuttuivat päiväkodeiksi.

Tärkeä kasvatuskumppani

Alkuajoista päivähoito on kehittynyt käsittämään hoivan, huolenpidon, kasvatuksen ja opetuksen jokaiselle laadittavan varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta. Päiväkotimme ovat myös monelle vanhemmalle tärkeä kasvatuskumppani. Päivähoito nähdään tärkeäksi jokaiselle riippumatta siitä, ovatko vanhemmat töissä vai työttömänä.

Pitkä matka on tultu seimien tarjoamasta huolenpidosta nykyaikaiseen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Lastenseimessä pieniä heijattiin pärekoreissa, tänä päivänä päiväkodeissa on nykyaikaiset kalustukset päiväunia varten. Mutta edelleen työ vaatii työntekijöiltä kekseliäisyyttä ja toiminnan suunnittelua.

Olemme edelleen samojen perusasioiden äärellä: turvataan lapsen hyvinvointi ja mahdollistetaan vanhempien työssäkäynti – mutta nykyisin olemme enemmän kasvun ja kehityksen kumppaneita. Tämän takaavat ammattitaitoiset työntekijämme kolmessa päiväkodissamme Porissa, Porvoossa ja Kotkassa.

Marja-Liisa Mäkelä
Pelastusarmeijan sosiaalisen työn esimies

Kuvat: Pelastusarmeijan kuva-arkisto 


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä

Uutinen 05.04.2026

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

Pääsiäisenä kristityt juhlivat sitä, että Jeesus voitti kuoleman ja toi maailmaan toivon. Videolla Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion johtajat everstiluutnantit Saga Lippo ja Esa Nenonen pohtivat kysymystä: "Mikä on totuus?"
Pääsiäistervehdys 03.04.2026

Kenraalin pääsiäistervehdys 2026

Pelastusarmeijan kansainvälisen johtajan, kenraali Lyndon Buckinghamin pääsiäistervehdys.
Artikkeli 26.03.2026

Yhtenäisyyden, sovinnon ja rauhan asialla

Suomen Ekumeeninen Neuvosto sai viime syyskuussa uuden pääsihteerin, kun Laura Häkli valittiin tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle. Laura on toteuttanut talkoopäiviä, jolloin hän on käynyt tutustumassa ja osallistumassa työyhteisöihin eri jäsenkirkoissa, myös Pelastusarmeijassa. Talkoopäivien yhteydessä meillä oli mahdollisuus istua keskustelemaan ekumeniasta, Lauran uudesta tehtävästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kirkkojen yhtenäisyyden edistämiseksi.
Artikkeli 18.03.2026

Yhteiskuntavastuu – reilu peli

”Yksikään ihminen ei ole saari”, kirjoitti englantilainen pappi ja runoilija John Donne 1600-luvulla. Leikillisesti voisi sanoa, että suomalaiset ovat poikkeus. He vetäytyvät mielellään omalle saarelleen, mieluiten metsän keskelle ja yksin. Suomalainen osaa olla myös hyvin reviiritietoinen. Aivan tätä Donne ei kuitenkaan sanonnallaan hakenut. Hän viittasi siihen, kuinka me ihmiset olemme osa suurempaa kokonaisuutta, mannerta. Vaikutamme toinen toisemme hyvinvointiin –tai pahoinvointiin.