Julkaistu 27.5.2020 10:00

Pelastusarmeijan koronaviruksen vastaiset toimet ovat laajentuneet

Pelastusarmeija tekee nyt pandemian vastaista työtä yli 100 maassa. Ruokaturvan toteutuminen on kriisityön ytimessä, koska toimeentulon kanssa tavallisestikin kamppailevien ihmisten tilanne on pandemian aikana huonontunut.

Ruoka-apu

Angolassa Pelastusarmeija on tarjoamassa ruoka-apua 2 000 ihmiselle, joiden on liikkumisrajoitusten takia mahdoton hankkia ruokaa. Pelastusarmeijan ruoka-apupakkauksissa on viljaa, papuja, öljyä, sokeria ja suolaa.

Asunnottomat ovat ruoka-apuprojektin kohderyhmänä Kolumbiassa ja El Salvadorissa. ”Työt ovat loppuneet, eivätkä he voi edes kerjätä, koska kaduilla ei kulje ketään”, selittää projektiupseeri Ricardo Gomez. Pelastusarmeijan työtekijät kehittävät tapoja tarjota apua altistamatta ketään tartunnalle. Ruuat on esimerkiksi annosteltu valmiiksi kertakäyttöastioihin, turvaväleistä huolehditaan ja kädet desinfioidaan tapaamisten välissä.

Intiassa puolestaan huolehditaan työttömiksi joutuneista siirtotyöläisistä. Esimerkiksi monet kuorma-autonkuljettajat eivät ole päässeet palaamaan kotiinsa. Pelastusarmeija jakaa ruokaa noin 20 000 siirtotyöläiselle 10 alueella maan länsiosassa.

Hygienia

Viranomaisten auttaminen terveysvalistuksen jakamisessa on tärkeä osa Pelastusarmeijan koronavirusepidemian vastaista taistelua. Uruguayssa upseerit ja vapaaehtoiset ovat jakaneet puhdistus- ja hygieniatuotteita. Keniassa Pelastusarmeija levittää tietoa koronavirukselta suojautumisesta mm. tekemällä kotikäyntejä.

Pelastusarmeijan sairaalat ja klinikat ovat tietenkin taistelun eturintamassa. Indonesian kuudessa Pelastusarmeijan hallinnoimassa sairaalassa hoidetaan kuukausittain yli 6 400 potilasta. Potilaiden ja henkilökunnan turvaksi on hankittu lisävarusteita.

Hengellinen huolenpito

Pelastusarmeija pyrkii mahdollisuuksien mukaan vastaamaan myös hengellisiin tarpeisiin. Monissa osastoissa hyödynnetään teknologiaa sunnuntain jumalanpalvelusten toteuttamisessa. Irlannin Dublinissa lasten pyhäkoulumateriaaleja jaetaan verkossa. Australiassa Pelastusarmeija on aloittanut 21-päiväisen rukouskauden, joka jatkuu 31.5. asti.  Suomessa osastot vastaanottavat rukouspyyntöjä sosiaalisessa mediassa, ja sosiaalisen avun asiakkaat saavat halutessaan Sotahuuto-lehden mukaansa.

Isossa-Britanniassa The War Cry -lehden kysyntä on kasvanut 16,5 prosenttia. Pelastusarmeijan ja muidenkin kirkkojen edustajista tuntuu, että kiinnostus hengellisyyttä kohtaan on karanteenin aikana kasvanut, sanoo majuri Mark Sawyer. Norwichissa osaston jumalanpalveluksia on seurannut verkossa 2 000 henkeä, kun ennen poikkeustilaa osaston kokouksissa kävi tavallisesti 300 ihmistä.

Kansainvälisen päämajan viestintä

Uutinen 05.04.2026

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

Pääsiäisenä kristityt juhlivat sitä, että Jeesus voitti kuoleman ja toi maailmaan toivon. Videolla Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion johtajat everstiluutnantit Saga Lippo ja Esa Nenonen pohtivat kysymystä: "Mikä on totuus?"
Pääsiäistervehdys 03.04.2026

Kenraalin pääsiäistervehdys 2026

Pelastusarmeijan kansainvälisen johtajan, kenraali Lyndon Buckinghamin pääsiäistervehdys.
Artikkeli 26.03.2026

Yhtenäisyyden, sovinnon ja rauhan asialla

Suomen Ekumeeninen Neuvosto sai viime syyskuussa uuden pääsihteerin, kun Laura Häkli valittiin tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle. Laura on toteuttanut talkoopäiviä, jolloin hän on käynyt tutustumassa ja osallistumassa työyhteisöihin eri jäsenkirkoissa, myös Pelastusarmeijassa. Talkoopäivien yhteydessä meillä oli mahdollisuus istua keskustelemaan ekumeniasta, Lauran uudesta tehtävästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kirkkojen yhtenäisyyden edistämiseksi.
Artikkeli 18.03.2026

Yhteiskuntavastuu – reilu peli

”Yksikään ihminen ei ole saari”, kirjoitti englantilainen pappi ja runoilija John Donne 1600-luvulla. Leikillisesti voisi sanoa, että suomalaiset ovat poikkeus. He vetäytyvät mielellään omalle saarelleen, mieluiten metsän keskelle ja yksin. Suomalainen osaa olla myös hyvin reviiritietoinen. Aivan tätä Donne ei kuitenkaan sanonnallaan hakenut. Hän viittasi siihen, kuinka me ihmiset olemme osa suurempaa kokonaisuutta, mannerta. Vaikutamme toinen toisemme hyvinvointiin –tai pahoinvointiin.