Julkaistu 27.8.2025 08:30

Pelastusarmeijan kummilapsityö - ilo lasten tulevaisuudesta

Pelastusarmeijan kummilapsityön kautta suomalaiset kummit voivat auttaa kahdeksan maan kummilapsia. Yksittäisten kummilasten sijaan autamme kummikohteidemme lapsia tasapuolisesti – näin voimme auttaa laajempaa yhteisöä. Tässä artikkelissa Pelastusarmeijan kummilapsityöstä vastaava Heidi Vuorenoja avaa, mitä tämä antoisa tehtävä sisältää.


Pelastusarmeijan kummilapsityötä on tehty Suomessa jo vuodesta 1969. Tällä hetkellä suomalaiset kummit voivat auttaa kahdeksan maan kummilapsia. Kohdemaat ovat Brasilia, Bolivia, Paraguay, Pakistan, Indonesia, Kongo, Tansania ja Mosambik. Pelastusarmeijan kummikohteina on esikouluja, koulukeskuksia, turvakoteja, sosiaalikeskuksia ja lastenkoteja. Yksittäisten kummilasten sijaan autamme kummikohteidemme lapsia tasapuolisesti – näin lapset eivät joudu eriarvoiseen asemaan ja voimme auttaa laajempaa yhteisöä.

Pelastusarmeijan kansainvälisyys antaa hyvät yhteydet avustuskohteisiin ja paikallisiin pelastusarmeijalaisiin yhteyshenkilöihin. Heidän tehtävänään on myös välittää Suomeen tietoja lapsista ja heidän tarpeistaan kohdemaassa. Kummilapsityön vastuuhenkilö Heidi Vuorenoja koostaa näistä kirjeen kummeille.

– Näin kummimme saavat kuulumisia eri maista ja kohteista. Kirjeen saa halutessaan joko sähköpostitse tai paperikirjeenä. Kirjeistä selviää, mitä kaikkea hyvää lahjoitusvaroilla on saatu aikaiseksi, Heidi kertoo hymyillen.

Pelastusarmeijan kummilapsityön tarkoituksena on tarjota kohdemaiden lapsille mahdollisuus koulunkäyntiin ja sen myötä parempi alku elämään. Lapsi saa lisäksi ohjausta kehitykseensä ja kasvuunsa.

– Kummitoiminnalla pystymme vaikuttamaan lasten hyvinvointiin. Erityisen hienoa on nähdä, kun lapset ja nuoret oppivat taitoja, jotka auttavat heitä työllistymään aikuistuessaan. Sillä on iso merkitys heidän tulevaisuudelleen.

Heidi kertoo, että lasten ja nuorten tarinat koskettavat: – Kuten erään pakistanilaisen nuoren naisen elämäntarina, miten hän oli tullut hyvin köyhistä oloista ja kummien tuen avulla hän pystyy nyt tavoittelemaan unelmaansa lääkärin työstä. Näin hän pystyisi auttamaan toisia apua tarvitsevia ihmisiä.

Lähimmäisenrakkautta

Pelastusarmeijan kummilapsityö pyrkii tukemaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, johon kuuluvat fyysinen, hengellinen, emotionaalinen, taloudellinen, älyllinen, kulttuurinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Kummilapsityö toteuttaa Jumalan rakkautta käytännössä: jokaiselle lapselle osoitetaan rakkautta ja arvostusta, heille annetaan mahdollisuus saavuttaa täysi potentiaalinsa sekä pyrimme vaikuttamaan myönteisesti perheisiin ja yhteisöihin.

– Kaikki toimintamme perustuu kristillisiin arvoihin ja lähimmäisenrakkauteen, Heidi täsmentää.

Kummilapsityö koordinoidaan kansainvälisen Pelastusarmeijan kautta. Kansainvälisyyden ansiosta toiminnalla on hyvät yhteydet avustuskohteisiin ja paikallisiin pelastusarmeijalaisiin.

– Se synnyttää varmuuden siitä, että apu menee aidosti perille. Työmme on läpinäkyvää ja tarkoin valvottua. Koska toimimme itse kohdemaissa, pystymme varmistumaan siitä, että apu ohjautuu oikealla tavalla. Paikallisilla on tieto siitä, mitkä ovat akuuteimmat tarpeet.

Työtä ohjaavat seuraavat periaatteet: lastensuojelu, läpinäkyvyys ja vastuullisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys, kokonaisvaltainen huolenpito, kansallisten ja kansainvälisten suositusten noudattaminen sekä kestävyys. Toiminnassa pyritään myös varmistamaan, etteivät kummeilta tulevat lahjoitukset ole kohteiden ainoa rahoituskanava. Tavoitteena on etsiä erilaisia rahoituskeinoja, joilla voi ehkäistä keskusten riippuvuutta kummien lahjoituksista ja jotta keskukset pystyisivät tarjoamaan lapsille jatkuvaa huolenpitoa myös tulevaisuudessa.

Avuntarve on suuri

Heidi Vuorenoja on toiminut kummityön vastuuhenkilönä vasta parisen vuotta. Parasta tehtävässä ovat olleet positiiviset uutiset kohdemaista.

– On ihana lukea kohdemaiden kuulumisia. Kuulla ja nähdä, mitä kaikkea hyvää kummilahjoituksilla on tehty. Kuvista puolestaan välittyy lasten ilo.

Tiedustelen Heidiltä, onko hänellä toiveita tai suunnitelmia vierailla jossain kummikohteessamme: – Olen opiskellut espanjaa ja olen myös tutustunut Boliviassa työskentelevään kummityöntekijään Siw Bromaniin (jonka haastattelun löydät Pelastusarmeijan lehden Sotahuudon numerosta 09/2025 ja täältä kotisivulta syyskuussa). Tästä syystä olisi ihana vierailla Bolivian kohteissa, hän toteaa iloisena.

Lopuksi haluan tietää, miten kova tarve uusille kummeille on.

– Tarve on suuri, sillä kohdemaamme ovat hyvin köyhiä ja tilanne maailmalla ei ole helpottumassa. Kummiksi tuleminen antaa paljon – auttamisen ilo on suuri, kun tietää, miten monen lapsen elämä ja tulevaisuus on parempi, kun he saavat mahdollisuuden oppia taitoja, joilla he pystyvät elättämään itsensä ja perheensä tulevaisuudessa.

Toni Kaarttinen

Kuva: Pelastusarmeijan kummitoiminta

Anna maailman lapsille valoisa tulevaisuus

Ryhdy kummiksi: pelastusarmeija.fi/kummiksi
Kummikohdekohtainen vuosimaksu on 180 € tai 15 € kuukaudessa.

Uutinen 05.04.2026

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

Pääsiäisenä kristityt juhlivat sitä, että Jeesus voitti kuoleman ja toi maailmaan toivon. Videolla Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion johtajat everstiluutnantit Saga Lippo ja Esa Nenonen pohtivat kysymystä: "Mikä on totuus?"
Pääsiäistervehdys 03.04.2026

Kenraalin pääsiäistervehdys 2026

Pelastusarmeijan kansainvälisen johtajan, kenraali Lyndon Buckinghamin pääsiäistervehdys.
Artikkeli 26.03.2026

Yhtenäisyyden, sovinnon ja rauhan asialla

Suomen Ekumeeninen Neuvosto sai viime syyskuussa uuden pääsihteerin, kun Laura Häkli valittiin tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle. Laura on toteuttanut talkoopäiviä, jolloin hän on käynyt tutustumassa ja osallistumassa työyhteisöihin eri jäsenkirkoissa, myös Pelastusarmeijassa. Talkoopäivien yhteydessä meillä oli mahdollisuus istua keskustelemaan ekumeniasta, Lauran uudesta tehtävästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kirkkojen yhtenäisyyden edistämiseksi.
Artikkeli 18.03.2026

Yhteiskuntavastuu – reilu peli

”Yksikään ihminen ei ole saari”, kirjoitti englantilainen pappi ja runoilija John Donne 1600-luvulla. Leikillisesti voisi sanoa, että suomalaiset ovat poikkeus. He vetäytyvät mielellään omalle saarelleen, mieluiten metsän keskelle ja yksin. Suomalainen osaa olla myös hyvin reviiritietoinen. Aivan tätä Donne ei kuitenkaan sanonnallaan hakenut. Hän viittasi siihen, kuinka me ihmiset olemme osa suurempaa kokonaisuutta, mannerta. Vaikutamme toinen toisemme hyvinvointiin –tai pahoinvointiin.