Julkaistu 13.10.2016 08:56

Pyydämme tukemaan Pelastusarmeijan työtä Haitissa

Haitin Pelastusarmeija jakaa ruokaa hurrikaani Matthewin tuhoalueella.

Yli 1000 ihmistä on kuollut ja tuhannet ovat jääneet kodittomiksi. Kaikkiin osiin maata ei ole päästy siltojen romahdettua ja teiden katkettua. Pelastusarmeija jakaa ruokaa, öljyä ym. tarvikkeita väliaikaisasumuksissa asuville ihmisille. 

Port-au-Princessa on avattu klinikka, jossa hoidetaan loukkaantuneita. Jotkut Armeijan kouluista ja muista rakennuksista ovat myös tuhoutuneet.

Voit tukea Pelastusarmeijan katastrofityötä Haitissa tästä tai tekstaamalla sanan ARMEIJA numeroon 16499. (10 euron lahjoitus.)

Tekstiviestillä voivat lahjoittaa TeliaSonera, Elisa, Saunalahti, DNA, Kolumbus tai TeleFinland -liittymähaltijat.Palvelut veloitetaan operaattorilaskulla.

Kiitos!

Uutinen 05.04.2026

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

Pääsiäisenä kristityt juhlivat sitä, että Jeesus voitti kuoleman ja toi maailmaan toivon. Videolla Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion johtajat everstiluutnantit Saga Lippo ja Esa Nenonen pohtivat kysymystä: "Mikä on totuus?"
Pääsiäistervehdys 03.04.2026

Kenraalin pääsiäistervehdys 2026

Pelastusarmeijan kansainvälisen johtajan, kenraali Lyndon Buckinghamin pääsiäistervehdys.
Artikkeli 26.03.2026

Yhtenäisyyden, sovinnon ja rauhan asialla

Suomen Ekumeeninen Neuvosto sai viime syyskuussa uuden pääsihteerin, kun Laura Häkli valittiin tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle. Laura on toteuttanut talkoopäiviä, jolloin hän on käynyt tutustumassa ja osallistumassa työyhteisöihin eri jäsenkirkoissa, myös Pelastusarmeijassa. Talkoopäivien yhteydessä meillä oli mahdollisuus istua keskustelemaan ekumeniasta, Lauran uudesta tehtävästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kirkkojen yhtenäisyyden edistämiseksi.
Artikkeli 18.03.2026

Yhteiskuntavastuu – reilu peli

”Yksikään ihminen ei ole saari”, kirjoitti englantilainen pappi ja runoilija John Donne 1600-luvulla. Leikillisesti voisi sanoa, että suomalaiset ovat poikkeus. He vetäytyvät mielellään omalle saarelleen, mieluiten metsän keskelle ja yksin. Suomalainen osaa olla myös hyvin reviiritietoinen. Aivan tätä Donne ei kuitenkaan sanonnallaan hakenut. Hän viittasi siihen, kuinka me ihmiset olemme osa suurempaa kokonaisuutta, mannerta. Vaikutamme toinen toisemme hyvinvointiin –tai pahoinvointiin.