Julkaistu 19.1.2022 09:00

Raamatun naiset: Lydia

​Tänä vuonna vietetään Pelastusarmeijan naistyön 100-vuotisjuhlaa Suomessa. Juhlistamme tätä sarjalla, jossa kansainvälisen ja kotimaisen naistyön ansiokkaat naiset tutustuttavat meidät Raamatun tärkeimpiin naisiin.

Evankeliumia Eurooppaan

Maailmassa, jossa päätös- ja vaikutusvaltaa käyttivät miehet, Pelastusarmeijan perustaja William Booth ilmoitti jo varhain mielipiteensä naisten johtamistaidosta näillä tunnetuilla sanoilla: Parhaat mieheni ovat naisia. Ehkä Paavalikin ajatteli samoin evankeliumin levitessä Eurooppaan?  

Minulla oli ilo työskennellä Suomen Pelastusarmeijassa monta vuotta muun muassa territorion naistyön johtajana, ja nykyään palveluspaikkani on Lontoon kansainvälisessä päämajassa. Pelastusarmeijan Euroopan vyöhykkeen johtajana ja erityisesti naisiin liittyvistä asioista vastuussa olevana olen saanut tutustua 35 maahan, joissa Pelastusarmeija Euroopassa toimii sekä nähdä, miten levittäydymme uusille alueille omassa maanosassamme. Euroopasta päin katsoen on luonnollista pohtia myös sitä, miten sanoma Jeesuksesta saapui tänne, ja kun alamme perehtyä asiaan, löydämme Lyydian, aikaansaavan liikenaisen. Jos ajattelemme varhaisia kirkkoisiä, täytyy meidän Euroopassa alkaa puhua ”kirkkoäidistä”, joka oli mukana perustamassa ensimmäistä kristillistä seurakuntaa.

Ensimmäisessä kristillisessä historiankirjassa, Raamatun kirjassa Apostolien teot, kuvataan kristillisen yhteyden kasvua ja evankeliumin leviämistä. Luvussa 16 Paavali matkustaa laivalla Egeanmeren yli ja tuo evankeliumin ensimmäistä kertaa maaperälle, jota me pidämme nyt eurooppalaisena. Sitten Paavali, Silas ja Timoteus yrittävät useiden päivien ajan turhaan saada yhteyttä Filippin kaupungissa asuviin ihmisiin todistaakseen Kristuksesta. Miten heidän tulisi menetellä? Kuka voisi auttaa heitä perustamaan tänne seurakunnan? Taustansa ansiosta Paavali tietää, että synagogan perustamiseen tarvitaan vähintään kymmenen juutalaisen miehen muodostama minjan, eikä hän ole onnistunut löytämään tarvittavaa määrää, vaikka Filippi on iso kaupunki.

Lopulta Paavali päättää lähteä kaupungin ulkopuolelle joenrantaan, missä hänen kuulemansa mukaan on rukouspaikka, ja siellä hän tapaa Lyydian. Hänen nimensä tulee latinan kielestä, se merkitsee ”tyttö Lyydiasta”, ja tämä tieto auttaa meitä sijoittamaan hänet Lyydian valtioon, joka sijaitsi nykyisen Turkin alueella.

Lyydia ei siis ole juutalainen, mutta hän palvoo samaa Jumalaa ja elää uskovan juutalaisen tapaan. Ehkä voisimme kutsua häntä ”etsijäksi”, joka pyrkii löytämään hengellisen kodin ja jolla on sapattina tapana tavata muita naisia ja rukoilla yhdessä heidän kanssaan.

Voimme arvatenkin olettaa, että maahanmuuttajanainen Lyydia on menestyksekäs, ehkä jopa rikas liikenainen, koska hän käy kauppaa purppurakankailla, kaikkein kysytyimmillä tekstiileillä. Hänen sosiaalinen asemansa, viisautensa, tarmokkuutensa tai itsenäisyytensä ei kuitenkaan tee hänestä keskeistä hahmoa Jumalan suunnitelmassa. Näiden ansiosta hän varmasti on sopiva monella tavalla, mutta ratkaisevaa se ei luultavasti ole. Luulen, että tyhjyys tekee hänestä käyttökelpoisen Jumalalle. Se, mikä puuttuu. Lyydian sisäinen hengellinen jano tekee hänestä Jumalan ensisijaisen valinnan.

Kun Paavali kertoo hänelle Jeesuksesta, juutalaisten odottamasta Messiaasta, Lyydian sisällä oleva tyhjyys täyttyy, ja Apostolien tekojen mukaan hän on ensimmäinen ihminen Euroopassa, joka kastetaan. Kun Lyydia löytää hengellisen kodin, hänen omasta talostaan tulee myös kristillisen kirkon ensimmäinen koti Euroopassa. Lyydian kaipaama elävä usko avaa evankeliumin tien Eurooppaan.

Tällainen on Apostolien tekojen mukaan kristinuskon alku meidän maanosassamme. Ensimmäinen eurooppalaisella maaperällä oleva kristillinen seurakunta kasvaa kotiseurakunnasta, jota johtaa yksi Jumalan ”parhaista miehistä”, joka sattuu olemaan nainen. Nyt kun onnittelen 100 vuotta täyttävää Pelastusarmeijan naistyötä Suomessa, Lyydia on suurenmoinen aktiivisuuden ja johtajuuden malli. Mutta Jumalalle on aina ratkaisevaa syvä, sisäinen halumme tuntea hänen läsnäolonsa elämässämme. Aivan samalla tavalla kuin Lyydiasta, se tekee meistä aina parhaan, mitä voimme olla. Sekä miehinä että naisina.

Eva Kleman
komentaja
Euroopan maiden naistyön johtaja 


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä 

Artikkeli 18.03.2026

Yhteiskuntavastuu – reilu peli

”Yksikään ihminen ei ole saari”, kirjoitti englantilainen pappi ja runoilija John Donne 1600-luvulla. Leikillisesti voisi sanoa, että suomalaiset ovat poikkeus. He vetäytyvät mielellään omalle saarelleen, mieluiten metsän keskelle ja yksin. Suomalainen osaa olla myös hyvin reviiritietoinen. Aivan tätä Donne ei kuitenkaan sanonnallaan hakenut. Hän viittasi siihen, kuinka me ihmiset olemme osa suurempaa kokonaisuutta, mannerta. Vaikutamme toinen toisemme hyvinvointiin –tai pahoinvointiin.
Uutinen 16.03.2026

Kumppanuuskeräys 2026 – Skippaa ja Lahjoita

Pelastusarmeijan paikallisyksiköt Pakistanissa, Ghanassa, Togossa, Paraguayssa, Argentiinassa ja Uruguayssa tekevät pitkäjänteistä työtä perheiden, lasten ja yhteisöjen auttamiseksi.
Uutinen 12.03.2026

Pelastusarmeijan uusi iCare secondhand -myymälä avautui Tampereella

Uusin Pelastusarmeijan iCare secondhand -hyväntekeväisyysmyymälä avautui tänään Epilässä, Tampereella. Tampereelta löytyy myös toinen myymälä keskeiseltä paikalta Koskikeskuksesta.
Artikkeli 11.03.2026

Yhteinen suunta: Väinölän asumispalveluyksikkö

Pelastusarmeijalla on uusi ”Yksi Armeija – yhteinen suunta” -strategia. Sen keskiössä ovat ihmiset, tehtävä ja perintö. Strategiaan kuuluva kompassimalli ohjaa osastoja ja toimipisteitä erilaisten tehtävien kautta yhteiseen suuntaan. Sarjassa tutustumme Pelastusarmeijan eri yksiköihin ja tähän strategiamatkaan. Tässä osassa tutustutaan Väinölän asumispalveluyksikköön.