Rakkaat enkelikoristeemme

Enkelit ovat suosittuja joulukoristeiden aiheita. Koristeita löytyy niin figuureina, kuusenkoristeina kuin klassisina enkelikelloinakin. Jotkin näistä koristeista voivat olla omistajilleen erityisen merkityksellisiä. Tiedustelimme lukijoiltamme ja ystäviltämme, onko heillä tällaisia merkityksellisiä enkeleitä – ja mikä tekee siitä rakkaan ja tärkeän.

Tekstit & kuvat: koristeiden omistajat   Toimittanut: Toni Kaarttinen

Olen saanut tämän koristeen vuonna 1990, kun rakas mummoni menehtyi. Enkeli on siitä lähtien koristanut joulukuustani, ja se ripustetaan kuuseen aina ensimmäisenä, lähelle kuusen latvaa ja latvatähteä. Tänä vuonna enkeli ripustetaan jo 35. kerran.

Paula

Enkeliryhmä katselee elämäämme vanhempieni saaman häälahjakaapin päältä. Ne muistuttavat minulle jo lapsuudessa saamastani opetuksesta, että enkelien tehtävä on varjella ja vartioida, johdattaa ja suojella sekä julistaa ilosanomaa. Enkeleillä riittää nykymaailmassa töitä, ja enkelit voivat esiintyä hyvin erilaisissa hahmoissa. Itse olen elämän varrella kokenut monien läheisteni toimineen enkeleinä elämässäni. Niinpä tänään kysynkin itseltäni, kenen käteen minä voisin tarttua? Miten kertoa ilosanomaa?

Rakkain enkelihahmo pienessä kokoelmassani on enkeli, joka nostetaan kunniapaikalle adventtiajan saapuessa. Tuon enkelin tehtävä on ilmoittaa meille: ”Teille on syntynyt Vapahtaja!” Sain kauniin, savisen jouluseimen yli 30 vuotta sitten tyttärieni Kaisun ja Eveliinan muotoiltua sen seurakunnan leirillä. Seimen ottaminen esille aloittaa joka vuosi jouluun valmistautumisemme.

Pirjo

Sain tämän pienen, lasisen koristeen rakkaalta ystävältäni ystävyytemme ensimmäisenä jouluna 12 vuotta sitten. Tämä koriste on osa sarjaa, johon kuuluvat enkelin ohella seimiasetelma ja kuusi. Nämä koristeet muistuttavat tästä läheisestä ystävästä. Lasinen enkeli on hento. Ystävälläni on ollut terveyshuolia, ja näiden koristeiden herkkyys muistuttaa siitä, miten elämää ja ystävyyttä tulee vaalia ja arvostaa.

Toinen tärkeä enkelikoriste on saatu lahjana puolestaan samaisen ystävän siskolta. Taiteilija Susan Lordin ”Ystävyyden enkeli” -veistos tuo aina hymyn huulille. Erityisen ilon toi nyt hetki, kun otin kuvan tästä. Vuosikausia olen katsonut enkelin pitelevän sylissään karitsaa, ja nyt huomasinkin sen olevan koiranpentu! Koirakuumesta kärsivänä, onkohan tämä merkki…

Toni

Meillä oli eräänä talvena lumiveistoskilpailu perheen kesken. Lumen koostumus oli sinä päivänä täydellinen muotoiluun. Enkeliveistoksestani tuli ihmeellisen elävä. Voisin antaa teokselle nyt nimen "lahja". Se ei voittanut kilpailua, ja teos suli muutaman päivän kuluessa. Minulle tärkeää oli kuitenkin se, että teimme perheenä jotain sellaista yhdessä, josta itse nautin. Veistokset olivat hyvin erilaisia. Mieheni teki nuorimman poikamme kanssa suuren ämpärin avulla upean linnan. Lumiveistoksen tekeminen innosti minua myöhemmin tekemään patsaita savesta.

Eveliina

Rakastan kaikkea enkeliaiheista, ja kotini on täynnä enkelikoristeita, mutta aina niitä mahtuu lisää! Ihastuin  ystäväni tekemään ”Enkelin pyykkipäivä” -kuusenkoristeeseen, josta minulla on tällainen suurempi versio tauluna.

Heidi

Tämän itse tehdyn enkelikortin sain joulutervehdyksenä Pohjanmaalta nelisenkymmentä vuotta sitten. Kortin toiselle puolelle on kirjoitettu rukouspyyntö ja myös minulle rohkaiseva tervehdys. Kortti on ollut siitä lähtien keittiöni seinällä joka vuosi adventista jouluun.

Arja

Tulin uskoon syksyllä 1986. Eräs ystäväni tuli luokseni kylään. Hän ei tiennyt, että olin antanut elämäni Jeesukselle. Hän toi tuliaiseksi pienen paketin. Kun avasin sen, olin hyvin hämmästynyt, sillä siellä oli pieni enkeli – vauvaenkeli! Koin siinä hetkessä, että se oli Jumalan antama merkki minulle: olen oikealla tiellä. Olen kuin tämä pieni enkeli, aloittamassa uskon tietä, konttausasennossa menossa eteenpäin. Kerroin hänelle uskoontulostani ja siitä, miten iloinen olin tästä lahjasta. Tämän lahjan kautta sain todistaa uskostani Jeesukseen.

Tuula