Riihimäen lajittelukeskus – uusi elämä niin ihmisille kuin tuotteillekin

image description
Riihimäellä on toiminut kolmen vuoden ajan Pelastusarmeijan lajittelukeskus, joka viime lokakuussa muutti uusiin, laajempiin tiloihin. Riihimäen lajittelukeskuksella on vahva sosiaalinen omatunto – se on mukana kahdessa työllistävässä projektissa. Hämeen työ- ja elinkeinotoimiston ja Hyria koulutuksen kanssa toteuttavassa rekrykoulutuksessa avautuu pitkäaikaistyöttömille mahdollisuus työsuhteeseen. Lisäksi Hämeenlinnan rikosseuraamuslaitoksen kanssa toteutetaan vankien sopeuttavaa työtoimintaa.

Riihimäen lajittelukeskuksen toiminnan sydän on sosiaalisessa työssä. Alusta lähtien toiminnan ajatuksena on ollut työpaikkojen mahdollistaminen heille, jotka ovat kokeneet elämässään haasteita. Vuonna 2012 sai alkunsa Pelastusarmeijan, Hämeen työ- ja elinkeinotoimiston ja Hyria koulutuksen yhteinen rekrykoulutus-projekti.

Tällä hetkellä käynnissä on kolmas rekrykoulutus, jossa on 14 koulutettavaa. Koulutus antaa valmiudet lajittelutoimintaan, varaston toimintojen hallintaan ja niihin liittyviin työtehtäviin.

– Tämä on työpaikkaan tähtäävä koulutus – tavoitteenamme on työllistää mahdollisimman moni, toteaa Pelastusarmeijan kierrätystoiminnan päällikkö Harri Lehti.

Työllistävää rekrykoulutusta

Rekrykoulutuksen piiriin kuuluvat opiskelijat ovat pitkäaikaistyöttömiä, joilla 500 päivän raja on tullut täyteen, ja osa heistä on pudonnut työttömyyskorvauksen peruspäivärahalle tai työmarkkinatuelle.

Koulutus alkaa neljän kuukauden mittaisella opintojaksolla, johon kuuluu teoreettisia opintoja kaksi päivää viikossa ja työhön tutustuminen kolmesti viikossa. Teoreettiset opinnot suoritetaan Hyria koulutuksessa ja käytännönläheinen työharjoittelu lajittelukeskuksella.

– Teoriakoulutuksen aikana tarkastelemme soveltuvuutta ja molemminpuolista halukkuutta jatkaa työsuhdetta. Tämän jälkeen TE-keskuksen kanssa keskustelemme tukityöllistämismahdollisuudesta – työllistämistuesta. Valitut saavat 6–12 kuukauden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen työllistämistuella. Tämän aikana käymme välianalyyseja molemmin puolin – soveltuuko työ hänelle ja onko hänellä halua jatkaa. Työllistämistukijakson jälkeen keskustelemme työsopimuksen allekirjoittamisesta. Työpaikka ei ole itsestäänselvyys – mutta mahdollisuus, joka motivoi kouluttautuvia, selventää Harri Lehti.

Rekrykoulutuksesta on seurannut työllistymistä.

– Vakituinen lajitteluhenkilöstömme, kuusi lajittelijaa, ovat kokonaisuudessaan kahdelta ensimmäiseltä rekrykoulutukselta. He toimivat samalla mentoreina uusille opiskelijoille auttaen heidät mukaan lajittelun saloihin, toteaa Harri Lehti hymyillen.

Sopeuttavaa vankilatyötä

Rekrykoulutuksen lisäksi lajittelukeskus tekee yhteistyötä Hämeenlinnan rikosseuraamuslaitoksen kanssa vankien kotiuttavassa työtoiminnassa. Tämän vuoden alusta lajittelukeskuksessa on työskennellyt 10 vankia, joiden työjaksot ovat kestäneet kuukaudesta kahteen. Rangaistusvangeille se on mahdollisuus lyhentää tuomiota työtoiminnan avulla, yksi työpäivä vähentää vankeusaikaa kahdella päivällä. Mahdollisuus on tarjolla yhdelle vangille kerrallaan – ja halukkaita on paljon.

– Yhteistyö Hämeenlinnan rikosseuraamuslaitoksen kanssa on toiminut hyvin. Pystymme toimimaan sopeuttavana väylänä arkeen. Työsuoritteen loputtua he useimmiten vapautuvat suoraan siviilielämään. Tämä on sopeutumista ja palautumista yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi, kertoo Harri Lehti.

Kierrättämisen iloa

Maanantai-aamu on aluillaan ja lajitte- lukeskuksen työpisteet on jo miehitetty. Hallituin kädenliikkein takit, paidat ja muut vaatteet löytävät kuntonsa mukaiset pinot.

Varastovastaava ja työpaikkaohjaaja Karin Huttorin seuraa hyväksyvin katsein lajittelijoiden ja opiskelijoiden toimintaa. Karin itse on työskennellyt 12 vuotta Pelastusarmeijassa, 9 vuotta Hakkilan lajittelupisteessä ja viimeiset kolme vuotta Riihimäellä.

– Meillä on täällä hyvä työilmapiiri. Kaikki ovat valmiita auttamaan ja neuvomaan toisiaan.

Juteltuani parhaillaan opiskelevien ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien lajittelijoiden kanssa, kaikilla päällimmäisenä toiveena on työllistyminen. Karin ymmärtää tämän ja antaa positiivisen esimerkin.

– Sekä ensimmäisestä että toisesta ryhmästä puolet jatkoi teoreettisten opintojen jälkeen työllistämistuella, ja nyt meillä on kuusi lajittelijaa määräaikaisella sopimuksella. Työllistymiseen on mahdollisuus.

Rekrykouluttautuja Tuijaa aluksi jännitti hiukan paikan naisvaltaisuus. Tällä hetkellä kaikki työntekijät ovat naisia.

– Olen ammatiltani rakennusmaalari ja työskennellyt jätkäporukassa, joten naisvaltainen työyhteisö aluksi mietitytti, muttei meillä ole ollut ongelmia. Positiivisesti kaikki on mennyt.

Eija ja Anitta ovat myös viimeisimmästä rekryryhmästä. Työ on haastanut sopivasti:

– Vaatteiden hienolajittelu on haastavinta – lajittelu ykkös- ja kakkoslaatuun. Mutta pidän tästä, sillä olen myös kotona intohimoinen kierrättäjä, toteaa Eija hymyillen.

– Perjantain siivousvuoro on se haastavin, heittää Anitta naureskellen viereiseltä työpisteeltä.

Sirpalle työrytmin löytäminen toi haastetta.

– Kahdeksan tunnin työpäivä tuntui raskaalta pitkän työttömyysajan jälkeen. Päivän lopussa koin itseni väsyneeksi. Mutta nyt jo hommat sujuvat! Olen intopiukea kierrättäjä itse, ja rakastan sitä, että nämä vaatteet ja tavarat saavat uuden elämän!

Jaana, toisesta vuosiryhmästä, on kutsumusammatissa.

– Työskentelin somistajana vaateliikkeissä. Olen hyvin kierrätyshenkinen ihminen ja rakastan myös kirppiksiä ­ – tässä yhdistyy harrastus ja työ, Jaana toteaa hymyillen.

Jaanan kurssikaverille Annelle työ lajittelukeskuksessa oli hyppy tuntemattomaan.

– Toimin 25 vuotta leipomon esimiehenä. Tämä oli minulle aivan uusi ala – nyt kahdessa vuodessa on tietotaito kehittynyt valtavasti. Koin positiivisena, että yli viisikymppisenä minulla oli vielä mahdollisuus työllistyä.

Ryhmän pitkäaikaisimpia jäseniä on Hillevi, joka oli mukana ensimmäisessä rekrykoulutuksessa. Hillevi on kuuro-viittomakielinen.

– Minulla on apuna viittomakielen tulkki, jotta voin keskustella työkavereitteni kanssa. Kanssakäyminen sujuu mukavasti, toteaa Hillevi hymyillen.

Hillevi on aiemmin toiminut teatteripuvustajana ja ompelijana, ja työ vaatteiden parissa tuntuu luontevalta.

– Kierrätys on mukavaa!

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen 


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä