Julkaistu 10.11.2022 08:00

Takuusäätiö tarjoaa neuvoja arjen raha-asioihin ja apua velkajärjestelyihin

Takuusäätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, jonka tavoitteena on auttaa ihmisiä ottamaan oma taloutensa haltuun ja tukea itsenäistä selviytymistä arjen raha-asioissa ja velkojen hoidossa. Takuusäätiö tarjoaa maksuttomia neuvontapalveluja, takausta velkojen järjestelylainaan ja pienlainaa pikavippien vastavoimaksi. Takuusäätiön kouluttaja ja Toivo-hankkeen projektikoordinaattori Maria Rumpunen kertoo Takuusäätiön työmuodoista ja vinkkaa, miten kukin meistä voisi paremmin pitää huolta taloudestaan ja selviytyä arjen käänteissä.

Takuusäätiön toiminta sai alkunsa 31 vuotta sitten Yhteisvastuukeräyksestä saadulla rahoituksella. Tämä oli se ensimmäinen potti, joka mahdollisti takauksen järjestelylainaan, jonka avulla ihmiset saivat monenlaiset velkansa hoidettua yhdellä kohtuukorkoisella lainalla. 90-luvun lamavuosina monille kehkeytyi asumiskuluista ja kulutusluotoista ongelmia, joten toiminta muuttui entistä tärkeämmäksi. Takuusäätiö alkoi saada rahoitusta myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n kautta. Järjestelylainan takaus on edelleen Takuusäätiön tunnetuin työmuoto.

– Aika on näyttänyt, ettei tilanne ole miksikään muuttunut. Vuosien saatossa toimintamme painopiste on vain muuttunut korjaavasta toiminnasta enemmän ehkäisevän toiminnan suuntaan. Pyrimme tunnistamaan ja tunnustamaan kotitalouden ongelmia liittyen talous- ja velkakysymyksiin, kertoo Takuusäätiön kouluttaja ja Toivo-hankkeen projektikoordinaattori Maria Rumpunen.

Monenlaiset neuvontakanavat

Hyvä esimerkki ennaltaehkäisevästä toiminnasta ovat Takuusäätiön neuvontakanavat. Näistä päällimmäisinä Velkalinja ja Kysy rahasta -chat. Puheluihin ja chat-viesteihin vastaavat asiantuntijat, sillä käsiteltävät ongelmat ovat vaikeita ja monisyisiä.

– Monesti ihmisillä ei ole tietoa, mistä hakea apua talous- ja velkaongelmien ilmetessä. Ajatuksena on, että ihmiset ottaisivat yhteyttä ja kysyisivät neuvoa, kun tilanne näyttää pahalta. Keskusteluissa pyritään kartoittamaan henkilön kokonaisvaltaista tilannetta, ja tarvittaessa ohjaamme myös toisiin palveluihin.

Useimmiten ihmiset ovat yhteydessä, kun tilanne on se, ettei ole saanut enää lainaa muualta ja ulosotto uhkaa.

– Pienituloisuus on yksi yhteydenottajiemme vahva taustatekijä. Pieni palkka ei enää kata elämän kaikkia kuluja. Usein sanotaan, että puolikin miljoonaa ihmistä on Suomessa ulosotossa. Havaintomme on, että meihin otetaan yhteyttä hiukan aikaisemmassa vaiheessa. Jääkin kysymysmerkiksi, kuinka moni ihminen on sellaisessa kiikun kaakun tilanteessa ja elää kädestä suuhun. Moni on edennyt noidankehään, että on ottanut uuden korkeakorkoisen lainan tai pikavipin maksakseen vanhat pois, ja näin tilanne on hiljalleen pahentunut. Saamme myös yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat huolissaan läheisensä velkaantumisesta ja taloustilanteesta.

Takuusäätiö on kehittänyt Penno-sivuston, jonka voi sovelluksen tavoin tallentaa kännykän tai tietokoneen näytölle.

– Se on väline tavoitella kiireisiä ihmisiä, keino tehdä budjetoinnista helpompaa ja hauskempaa. Sen avulla pystyy kirjaamaan päivittäistä kuluttamista, ja sinne voi tehdä myös säästötavoitteita. Olemme huomanneet, että taloudenhallinta on haastavaa, eikä kovin miellyttävää. Penno on yksi tapa tehdä siitä kepeämpää ja hauskempaa.

– Toiveenamme on, että tämä voisi motivoida seuraamaan omaa kulutusta. Seurata, mihin rahat loppupeleissä kuluvat. Joskus pienistä puroista koostuu isoja virtoja. Tämä auttaa löytämään arjen heikkoja hetkiä. Emme kuitenkaan halua kannustaa Roope Ankka -maiseen rahojen päällä istumiseen, vaan siihen, että saamansa rahan käyttää itselleen merkityksellisiin asioihin. Ja kivoihin, jos siihen on mahdollisuus, Maria sanoo hymyillen.

Takuusäätiö on perustanut Facebookiin kaikille avoimen Hallitse rahojasi -vertaistukiryhmän. Siinä on yli 4 000 jäsentä.

– Ideana on, että ihmiset antavat neuvoja ja tukea toisilleen. Siellä on ollut niin säästövinkkejä, järkevän kuluttamisen ideointia kuin myös henkilökohtaisempia tiedusteluja, mikä avuksi ulosoton ja hädän hetkellä. Takuusäätiön henkilökunta fasilitoi ryhmää. Seuraamme, että keskustelu pysyy asiallisena ja korjaamme, jos jokin fakta on ilmaistu ryhmässä aivan väärin.

Korona-aika on tuonut palvelupalettiin myös verkkokoulutukset niin kuluttajille kuin sote-alan ammattilaisille.

– Kuluttajille suunnattuja koulutuksia ovat nuorille suunnattu valmennus sekä aikuisemman väen valmennus siitä, miten saada rahat eläköitymisen myötä riittämään. Se on monelle riskikohta tulevaisuudessa. Oma työni on käydä sote-alan ammattilaisia ja vapaaehtoisia kouluttamassa, nekin muuttuivat koronan myötä suurimmalta osin Teams-tapaamisiksi ja verkkovalmennuksiksi.

Järjestelylainalla velkakierre poikki

Takuusäätiön tunnetuin palvelu on velkajärjestely, pankin myöntämän järjestelylainan takaaminen. Ajatuksena on, että tämä laina kuittaisi pois kaikki kalliit kulutusluotot, osamaksut ja velkarästit.

Maria Rumpunen kertoo lisää:

– Ideana on se, että velkojen pääoma lähtee heti pienenemään. Monissa korkeakorkoisissa lainoissa saattaa mennä vuosia pelkkään korkojen maksuun. Henkilölle on voinut käydä myös niin, että useampi lasku on mennyt ulosottoon, ja viivästyskorko pyörii taustalla koko ajan. Velkojen yhdistäminen ja mahdollistamamme takaus on mahdollisuus katkaista tämä kierre. Järjestelylaina otetaan pankista, ja me vain takaamme sen tilanteessa, jossa on vaikeuksia maksaa sitä pois. Valtiovarainministeriö on määritellyt vuosittaisen korkoprosentin, joka on tällä hetkellä 4,5 %. Kun vertaa kaupallisiin yhdistelmälainoihin, niin korkomme on huomattavasti alhaisempi. Kaupallisissa yhdistelmälainoissa korko voi olla helposti lähempänä 20 %. Se on ollut monesti tie ojasta allikkoon.

Takuusäätiön takaukseen liittyy myös haasteita, joten se ei välttämättä ole kaikille helppo päätös. Takauksessa seurataan velkajärjestelylakia, ja siihen on laskettu osuus, joka ihmisellä pitäisi olla käytössä välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan ja vaatteisiin. Asiakas ei siis saa itse päättää kuukausittaista lyhennyssummaa, vaan se lasketaan kaavan mukaan ja tehdään maksusuunnitelma.

– Takauksen haaste on myös, että yhdelle ihmiselle enimmäislaina on 32 000 ja pariskunnalle 45 000 euroa. Nämä summat alkavat olla nykymaailmassa melko pieniä. Lisäksi enimmäislaina-aika on seitsemän vuotta. Ihmisellä pitää olla vakituista palkkatuloa, sillä tätä lainaa lähdetään maksamaan heti takaisin. Järjestelylainan aikana ei voi myöskään ottaa uutta lainaa. Tämä voi olla monelle kynnyskysymys. Järjestelylaina on hyvä ratkaisu ja moni on saanut siitä avun, mutta se on myös tiukka ja vaativa. Se edellyttää hyvin kurinalaista elämää laina-ajan puitteissa.

Takuusäätiö myöntää muutamia satoja takauksia vuodessa. Useimmiten lainanottaja on 30–40-vuotias aikuinen. Maria kertoo, että tällä hetkellä on puolen vuoden jono, joten kärsivällisyyttä vaaditaan.

– Velkaantuminen voi olla nopeaa, mutta valitettavasti kaikki mahdolliset järjestelykeinot vievät aina oman aikansa.

Velkajärjestely on todistetusti ollut toimiva ratkaisu. Seurannassa on nähty, että erittäin hyvä osuus saa maksettua pois velkansa.

– Ihmiset ovat olleet hyvin sitoutuneita, kun ovat tähän prosessiin päässeet. Se on ollut ilo nähdä. Tilanteita, jossa joutuisimme maksamaan takauksen, ei ole kovin monta vuodessa.

Muuttuvat elämäntilanteet mahdollistavat lainanmaksun uudelleenjärjestelyn. – Siihen on laskettu, että vuoden verran voi saada maksuvapautusta. Itse asiassa kehotamme välillä pitämään maksuvapaita kuukausia esimerkiksi jonkin yksittäisen, merkittävän kulun maksamiseksi, kuten uudet silmälasit tai auton huolto. Tämä estää uutta velkaantumista.

Takuusäätiö myöntää myös 200–2 000 euron pienlainoja, joiden tarkoituksena on kilpailla pikavippien kanssa. Pikavipin saa noin vuorokaudessa, pienlainaa joutuu odottamaan pari viikkoa.

– Kun ihmiselle tulee yllättävä rahan tarve, hänen on mahdollisuus saada pieni laina kohtuullisella korolla, tällä hetkellä korko on 4,5 %. Laina on tarkoitettu pienituloiselle ihmiselle, jolle pankki ei myönnä lainaa, mutta joka ei kuitenkaan ole niin pienituloinen, että olisi oikeutettu täydentävään tai ehkäisevään toimeentulotukeen. Lainatarpeita on esimerkiksi auton korjaus, jotta pääsee työpaikalle. Myönnettäessä tarkistamme, että asiakas on kyvykäs maksamaan sen.

Toivo-hankkeesta apua ammattilaisille

Maria Rumpunen toimii myös Toivo-hankkeen projektikoordinaattorina. Hanke on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja Takuusäätiön yhteinen ja yhdessä rahoittama projekti. Maria työskentelee seurakuntayhtymän tiloissa Diakoniakeskuksessa Turun keskustassa.

– Yhteiskunnallisen työn diakoni näki täällä tarvetta sote-alan ammattilaisten verkostolle, jossa voisimme yhdessä taklata taloudellisten ongelmien kysymyksiä. Monet hänen asiakkaistaan olivat asunnottomia ja päihdeongelmaisia, joilla oli monia samanaikaisia ongelmia, niin hän teki vahvasti yhteistyötä monien sektorien kanssa: ruoanjakelusta asumisyksiköihin, sosiaalitoimeen ja terveydenhuoltoon.

– Olemme pyrkineet parantamaan ammattilaisten vuorovaikutusta talousasioissa. Olemme yhdessä pohtineet, mitä tapahtuu, kun sote-alan ammattilainen neuvoo raha- ja talousasioissa. Raha-asioista puhuminen ei kuulu kenenkään peruskoulutukseen, mutta sitä kuitenkin paljon tehdään. Ammattilainen on melko yksin, kun hän alkaa neuvoa asiakasta talousasioissa, ja siinä voidaan olla hyvin erilaisissa arvo- ja kokemusmaailmoissa. Lähdimme kartoittamaan, mitä näissä kohtaamisissa haluaisimme asiakkaalle sanoa. Tämän pohjalta syntyi Kun huoli herää -aineisto, josta syntyi lopullinen Talousasiat haltuun -opas. Perimmäinen tavoite on, että asiakkaat saisivat parempaa palvelua.

Tiedustelen, heijastuuko seurakuntayhtymän kristillinen tausta tähän hankkeeseen.

– Ei suoranaisesti. Olen itse ollut viidentoista vuoden ajan diakoniatyöntekijä. Huomaan, että omassa tausta-ajattelussani näkyy vahvasti se, että ihmisillä on syvempi arvopohja kuin se, minkälaisina he näyttäytyvät kuluttajina. Jokainen oman ymmärryksensä ja osaamisensa pohjalta pyrkii toimimaan mahdollisimman hyvin. Epäonnistumisia tai elämän haasteita ei tarvitse hävetä. Jokainen ihminen on arvokas ja ansaitsee uuden mahdollisuuden.

Puhu rahasta pohdiskellen

Lopuksi juttelemme henkilökohtaisen talouden hallinnasta ja arjen haasteista yleisesti. Maria kertoo, että raha-asiat eivät ole mitenkään helposti hahmotettavia.

– Kuuntelin podcastia, jossa puhui Danske Bankin pääekonomi. Hän sanoi, että raha-asiat eivät ole kenellekään helppoja. Raha on muuttunut mielikuvitusrahaksi, digitaalisiksi numeroiksi vempeleissä. Nolla ei ole nolla, vaan sen jälkeen on yleensä luottoa suuntaan jos toiseenkin. Rajattomuus ja mahdollisuuksien määrä tekee hahmottamisen hankalaksi. Ennen kun lompakosta ja tililtä loppuivat rahat, niin ne todellakin loppuivat.

– Tämän päälle vielä puheet nollakorosta ja siitä, miten on ollut järkevää ottaa lainaa. Ihmisillä menee sekaisin, mikä on hyvää lainaa ja mikä huonoa, jota ei todellakaan kannata ottaa. Kulttuurimme on kulutus- ja lainamyönteinen, ja ihminen on hyvin yksin taloudenpitonsa kanssa. Rohkaisen aina puhumaan läheisten ihmisten kanssa.

– Kannattaa puhua rahasta ja siitä, miten sen saa riittämään.

Maria toteaa, että tarvitaan vastavoima kulutuksen hehkuttamiselle. – Kestävän kulutuksen näkökulmat ovat tässä apuna. Meillä onkin aluillaan hanke, joka keskittyy kestävään kuluttamiseen ja arkeen yhteisen hyvän ja maapallon kestävyyden näkökulmasta.

Maria kertoo ymmärtävänsä peruskuluttajaa oikein hyvin: – Minäkin haluan kaikenlaista koko ajan, hän naurahtaa. – Olennaista on miettiä, mikä on itselle tärkeää ja miten saa rahat riittämään merkityksellisimpiin asioihin. Välillä pitää toki muistaa myös palkita itseään. Kun on esimerkiksi saavuttanut säästötavoitteen, voi antaa itselleen omaan budjettiin sopivan palkinnon.

Lopuksi tiedustelen, miten voisi parhaiten tukea ystävää, joka on taloudellisissa ongelmissa?

– Hyvä kysymys. Ensisijaista on tehdä yhdessä asioita, jotka eivät vaadi rahaa – kuten kävelylle lähteminen ja kuulumisten vaihto. On hyvä miettiä, ketkä läheisistä ovat sellaisia, joihin voi luottaa, ja ketkä sellaisia, joista voi itse asiassa olla haittaa taloudellisesta näkökulmasta. Ihmisiä, joiden kanssa tulee tehtyä liian kalliita asioita, kuten shoppailukierroksia ja illanviettoja. Pahimmillaan lähipiirissä voi olla taloudellista väkivaltaa käyttäviä ihmisiä. Tällaisten tilanteiden tunnistaminen on hyvin tärkeää.

– Rahasta puhuminen on hyvästä, mutta keskustellen, pohdiskellen, jakaen – ei neuvoen. Ihmiset ovat hyvin allergisia neuvonnalle, ja raha-asiat ovat niin henkilökohtaisia ja herkkiä aiheita, että siinä on heti puolustusmekanismit päällä. Ei voi tietää, mikä toiselle on se tärkeä asia, joka auttaa kantamaan arjen yli.

Toni Kaarttinen
Kuvat:
Toni Kaarttinen


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä