Tuomas Kurttila: Älä anna lapsen pudota!

image description
– Ennen jokainen sai oman aapisen koulussa. Toisin on nyt: kaikilla lapsilla ei ole omaa mobiililaitetta koulukäyttöön.
– Jo tästä alkaa monen syrjäytyminen, tietää lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.
Hänen työteemansa on tänä vuonna köyhyys. Hän haastaa suomalaisia heräämään eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.

– Hyvinkin isot kaupungit saattavat antaa ohjeistuksen: Jos lapsella ei ole mobiililaitetta, hän voi lainata sitä kaveriltaan. Tämä ymmärtämättömyys on johtanut siihen, että joka kahdeksas 15-vuotias poika on lukutaidoton tämän päivän Suomessa. Noin 10–15 prosenttia joka ikäluokan lapsista tippuu koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, Tuomas Kurttila kuvaa karua todellisuutta.

– Yhteiskunta määrittelee hyvin pitkälle lainsäädännöllään ja arvoillaan sen toimintaympäristön, jossa lapsi kasvaa. Meillä on menossa syvä eriarvoistumiskehitys. Se jauhaa nyt sellaista tahtia, että tilanne ei ole päättäjien eikä kansalaisten ymmärryksessä, lapsiasiavaltuutettu puhuu.

Hän tietää, että köyhyys kuormittaa monia perheitä ja kuvaa lapsiperheköyhyyttä hiljaiseksi ilmiöksi, jota hyvinvoiva keskiluokka ei huomaa. Työttömyys tai huonosti palkattu työ on usein köyhyyden aiheuttaja.Vähävaraisessa kodissa pienikin ylimääräinen meno voi kaataa koko budjetin.

Ei ole lapsen etu, että oikeutta varhaiskasvatukseen heikennetään. Tai että ei ole varaa mihinkään harrastukseen eikä pääse kehittämään lahjojaan.

– Tämä ei ole ainoastaan poliittisen päätöksenteon kysymys vaan meidän arvojemme, Kurttila korostaa.

Hän ottaa esiin esimerkiksi alkoholilainsäädännön uudistamisen. Jo sen vaikutusarvioinnissa tiedetään, että se kohdistuu kohtalokkaimmin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin ja lisää päihdeongelmia ja lastensuojelun tarvetta.

– Me olemme valmiit tekemään sen, jotta keskiluokkamme viihtyisi paremmin. Yhteisen taju on tässä heikko, mies pahoittelee.

Pessimisti hän ei kuitenkaan ole, vaan haluaa uskoa, että suomalainen voi herätä. Tutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että eriarvoistuminen on uhka.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa sanotaan muun muassa, että lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta. Todellisuudessa osa lapsista joutuu väkivallan uhriksi tai sen todistajaksi jopa omassa kodissaan.

– Väkivalta rikkoo perusluottamuksen tunteen, joka lapsella tulisi olla. Se, että läheinen ihminen, oma vanhempi, kohtelee kaltoin, on kaikkein ongelmallisinta. Toisaalta yhteiskunta voi muuttaa ihmisten tapoja toimia. Kuritusväkivallan kieltäminen 1980-luvun puolessavälissä johti hyvin nopeasti siihen, että suomalaisten käsitys hyvästä kasvatuksesta muuttui, Tuomas Kurttila kertoo.

Hänen mukaansa väkivaltatapauksiin ja päihdeongelmiin liittyy usein mielenterveysongelmia ja jaksamattomuutta.

– Meidän pitää pystyä vaikuttamaan vaikeisiin perheoloihin ja tunnistaa tuen tarve laadukkaan perhetyön avulla.

Mitä tapahtuu näkymättömille lapsille?

Lapsiasiavaltuutettu nostaa esiin joukon maahanmuuttajalapsia erityisen haavoittuvana ryhmänä.

– Heidän vanhemmillaan on ollut vaikeuksia sopeutua tänne, eivätkä kaikki lapset ole kotiutuneet hyvin. Nämä lapset ovat hyvin, hyvin näkymättömiä! Noin 40 prosenttia ensimmäisen polven 8–9-luokkalaisista maahanmuuttajapojista on käyttänyt huumeita. Tämä kertoo perusturvallisuuden puutteesta. Nuori hakee päihteistä lohdutusta ja kaveriryhmän hyväksyntää.

Myös ilman perhettä maahamme tulleilla pakolaislapsilla on hyvin rankkaa. Heitä tuli tänne noin 3 000 vuonna 2015. Turvapaikkamenettely kestää kauan, eikä perheen yhdistämisestä ole varmuutta.

– Meidän täytyy tehdä paljon työtä, että he sopeutuvat tänne. Näen heissä paljon halua oppia kieltä ja päästä yhteiskuntaan kiinni. Nyt meillä täytyy olla se viisaus, että haluamme heidät tänne. Teemme samalla työtä jo seuraavan sukupolven hyväksi, Kurttila heittää haasteen.

Yhä useampi lapsi ja nuori joutuu kokemaan vanhempien avioerosta johtuvan kriisin ja elämänmuutoksen. Mitä riitaisempi ero, sen vaikeampaa lapselle.

 – Avioero on kipeä asia ja meillä Suomessa yleinen. Avioliitto kariutuu nykyisin noin 39 prosentin todennäköisyydellä. Tämä on erityinen huoli, joka näkyy yhteydenotoissa. Olen kuitenkin aika luottavainen, että yhä enemmän tunnistetaan lapsen oikeus molempiin vanhempiin. Tieto ja ymmärrys avioerosta on lisääntynyt.

Tässä kiireisessä, suorituksia painottavassa ajassa moni lapsi ja nuori kokee yksinäisyyttä. Erityisesti pojilla on tätä ongelmaa. Lapsiasiavaltuutettu kuvaa yksinäisyyttä läheisen ystävän puutteeksi tai elämäksi, josta kukaan ei ole kiinnostunut.

– Puolet yläkoulun oppilaista kertoo, että heidän kuulumisensa eivät kiinnosta omaa opettajaa. Lisäksi meidän kouluterveyskyselyssämme 65 prosenttia 8–9-luokkalaisista ilmoittaa, että koulun aikuiset eivät puutu kiusaamiseen. Tässä on kysymys aikuisille: Mitä me teemme, jotta lapsen kasvuympäristö olisi turvallinen?

Myönteistä kehitystä on se, että raittiiden yläluokkalaisten määrä kasvaa koko ajan Suomessa ja että monien lasten suhteet vanhempiin ovat paremmat kuin ennen.

Rakentava hengellisyys on lapsiasiavaltuutetun mielestä yksi perusturvallisuuden palikoista.

– Lapsen kasvu arvoihin on tärkeää. Arvojen tulee olla rakentavia ja lasta kunnioittavia. Tämä vaatii aikuiselta itsekriittisyyttä ja lapsen kuulemista.

– Elämässä on muutakin kuin päiväkohtaista. Rakentava hengellisyys rohkaisee ja antaa luottamusta. Lapsi ei ole yksin vaan suhteessa johonkin. Ihminen ei ole täällä vain itseään varten eikä kannattele itseään, vaan hän on myös muita varten ja myös muut kannattelevat häntä, käytännöllistä teologiaa opiskellut Tuomas Kurttila kiteyttää.

Hän arvostaa Pelastusarmeijassa juuri arjen kristillisyyttä.

– Tämä aika kaipaa käytännön toimijoita.

Riitta Kosola
Kuvat:
Valokuvaamo Lehtinen 


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä