Työtä, jossa on sydän mukana!

image description

Vapaaehtoiset ovat Turun sosiaalipalvelukeskukselle korvaamaton voimavara.

– Vapaaehtoistyö kiinnostaa monenlaisia ihmisiä, palvelukeskuksen johtaja Johanna Meinander paljastaa. Tutustummekin kahteen hyvin erilaiseen vapaaehtoiseen, 16-vuotiaaseen lukiolaiseen Venlaan ja 83-vuotiaaseen eläkeläiseen Ritvaan.

Turun sosiaalipalvelukeskus pyörii pitkälti vapaaehtoisvoimin. Päivittäin keskuksella on auttamassa kuudesta yhdeksään käsiparia. Osa vapaaehtoisista työskentelee päivittäin, osa kerran viikossa.

– Vapaaehtoisiemme lisäksi meillä on myös työllistettyjä henkilöitä. Työskentelemme yhdessä rikosseuraamuslaitoksen kanssa ja tarjoamme työtä vapautuneille vangeille, ja lisäksi tarjoamme työkokeiluja kehitysvammaisille. Haluamme antaa monille mahdollisuuden auttamiseen, Turun sosiaalipalvelukeskuksen johtaja Johanna Meinander paljastaa.

Vapaaehtoistyö kiinnostaa monia, ja Turun sosiaalipalvelukeskuksella tilanne onkin niin hieno, että vapaaehtoisia on useimmiten tarpeeksi tarjolla.

– Olemme hyvin kiitollisia. Vapaaehtoisissa on liikehdintää: välillä tarvitsisimme lisää, joskus on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Mutta on hyvä, että jos joku sairastuu, niin meillä on varahenkilöitä valmiina. Tämä vuoksi olemme saaneet pidettyä ovet aina avoinna – paitsi parina päivänä tammikuussa, jolloin A-virus kaatoi koko joukkomme sänkypotilaiksi! Johanna toteaa hymyillen.

Vapaaehtoisten sukupuolijakauma on melko tasainen, ikäjakauma on käytännön syistä eläkeläispainotteinen.

– Eläkeläiset ovat suurin vapaaehtoisryhmämme, sillä toimintamme tapahtuu päiväsaikaan. Myös monet päivätyössä käyvät ovat olleet kiinnostuneita, mutta koska meillä ei valitettavasti ole toimintaa iltaisin tai viikonloppuisin, niin se hiukan rajoittaa.

Koska työ on nimensä mukaisesti vapaaehtoista, henkilökemioilla ja työ-imapiirillä on suuri merkitys.

– Heillä on täysi vapaus aamulla päättää, haluavatko he tulla tänne tai ei – minun työni on tehdä tästä paikasta sellainen, että he haluavat tulla ja kokevat itsensä arvostetuiksi. Olemme kaikki samalla tasolla, kukaan ei saa toistaan alentaa tai itseään ylentää – olemme yhtä. Meistä on moneksi ja kaikkia meitä tarvitaan!

Työtä täydellä sydämellä

Paljasjalkainen turkulainen Ritva Wiss on 83-vuotias energiapommi – hän on jokaisena arkipäivänä keskuksella auttamassa! Ja sellaista tehtävää ei ole, jossa Ritva ei olisi mukana.

– Paitsi konttorihommissa, ne ovat Johannan heiniä! Ritva nauraa heleästi.

– Ruoanjako, tavaroiden pakkailu ja järjestäminen sekä kahvituvan tehtävät täyttävät päiväni täällä. Tehtävät tuntuvat mielekkäiltä, ja teen tätä täydestä sydämestäni!

Ritvalle Pelastusarmeija on tuttu jo lapsuudesta, hänen vanhempansa olivat jäseniä. Vanhempiensa mukana hän kävi Armeijan kokouksissa, mutta aikuistumisen myötä armeijayhteyteen tuli muutaman vuosikymmenen tauko.

– Mutta nyt olen täällä! Olen ollut kahdeksan vuotta vapaaehtoisena palvelukeskuksella. Minua kysyttiin avuksi. Kun saavuin, ymmärsin, että tämä on sitä mitä haluan tehdä. Tämä tuntui oikealta tavalta palvella ihmisiä. Se taisi olla korkeampi voima, joka johdatti minut takaisin tänne Armeijan yhteyteen, Ritva sanoo vienosti hymyillen.

Ritva kertoo haluavansa olla avuksi niin kauan kuin jaksaa.

– Tässä iässä ovat jo harrastuksetkin jääneet. Tämä työ tuo minulle arvokasta sisältöä arkeen. Haluan sitoutua tähän ja olla luotettava. Haluan olla mukana niin kauan kuin Herra antaa voimia ja Johanna antaa minun tulla tänne, Ritva nauraa ja iskee silmää Johannalle.

– Suosittelen vapaaehtoistyötä kaikille, jotka haluavat auttaa. Tämä on työtä, jossa on sydän mukana!

Ihmisten ilahduttamisesta hyvä mieli

Palvelukeskuksen johtajan Johannan tytär Venla Meinander itse asiassa toi koko perheen Pelastusarmeijan yhteyteen.

– Etsin paikkaa, jossa viettää aikaa hyvässä seurassa, ja löysin Armeijan Turun osaston. Aloin käymään jumalanpalveluksissa ja nuorten illoissa. Palvelukeskuksella aloitin vapaaehtoisena sen jälkeen, kun äitini aloitti työskentelyn täällä. Nyt olen ollut pari vuotta vapaaehtoisena aina koulun salliessa.

Venla on 16-vuotias ja käy ensimmäistä vuotta lukiota.

– Tulevaisuuden suhteen on paljon ideoita, vielä en ole päättänyt mihin haluan suunnata. On hyvä, että on aikaa pohtia, Venla toteaa hymyillen.

Eläinrakkaalle ja liikunnalliselle Venlalle vapaaehtoistyö on tuonut monia hyviä hetkiä.

– Ihmisten ilahduttaminen lämmittää sydäntä. Kun ihmiset hymyilevät ja kiittävät saamastaan avusta, siitä tulee itsellekin todella hyvä mieli. Ihmisten ilahduttaminen ja palveleminen sekä Jumalan palveleminen – se on tämän vapaaehtoistyön ydin.

Käsi ihmiselle – sydän Jumalalle

Lopuksi käymme Johannan kanssa läpi, mitä kaikkea Turun palvelukeskuksessa tapahtuu ja mihin kaikkeen vapaaehtoisia tarvitaan.

– Maanantaisin meillä on opiskelijoiden ruoanjakelu, jossa käy 90–100 opiskelijaa viikoittain. Opiskelijat ovat tiukoilla, ja on koskettavaa nähdä, miten kiitollisia he ovat saamastaan avusta. Tiistaista torstaihin meillä on kahvitupa. Kahvi ja pulla maksavat yhden euron, ja jokainen kävijä saa halutessaan ruokakassin. Kaikki eivät avustusta halua, koska he ovat saapuneet yhdessäolon, keskustelun ja hartauden vuoksi. Torstaisin meillä on lisäksi iltapäivisin laulutupa, jossa laulamme hengellisiä lauluja. Perjantaisin on yleinen ruokajakelu, jossa käy noin 100 henkilöä ja jonka kautta tarjoamme ruokaa suunnilleen 300 ihmiselle. Jaamme ruoan aina sen mukaan, kuinka monta henkilöä perheessä on.

Kahvitupa on erityisesti Johannan sydäntä lähellä.

– Haluamme ihmiset pois kadulta tänne sisälle lämpimään. Tuvan suosio on yllättänyt meidät iloisesti. Viime keväänä näissä kävi parikymmentä, tällä hetkellä lähes sata henkeä! Ihmiset pitävät siitä, että on keskusteluseuraa. Tätä pyrimmekin entistä enemmän kehittämään. Pääsemme asiakkaiden kanssa syvempään yhteyteen ja pystymme tarjoamaan kokonaisvaltaisemmin apua. Syrjäytyneet ja yksinäiset ovat aina keskuudessamme.

– Tämä on kiitollista työtä, kuten Ritva ja Venla aiemmin sanoivat – saa auttaa ihmisiä. Moni on tullut sanomaan, etteivät tiedä miten selviäisivät, elleivät saisi apua Pelastusarmeijalta. Viime vuonna autoimme täältä käsin 32 000 henkeä. Käsi ihmiselle, sydän Jumalalle!

Toni Kaarttinen             
Kuvat: 
Toni Kaarttinen 



Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä