Julkaistu 16.2.2021 06:00

Villasukkia upseerikoululle

Odottelemme Hirvensalmen seurakunnan parkkipaikalla. Sää on leuto ja sumuinen. Hirvensalmen komea harmaakivikirkko on peittynyt valkoiseen harsoon.

Paikalle kaartaa musta katumaasturi. Autoa ajaa Timo Marttinen. Treffit on sovittu parkkipaikalle koronatilanteesta johtuen ja tapaaminen on hiukan etäinen turvaväleistä johtuen.

Tapaamisen tarkoituskin on hiukan omalaatuinen. Timo Marttinen on kutonut ison kassillisen villasukkia upseerikoulua varten, ”ettei kadettien jalkoja palele”.  Timo Marttinen kuuli syksyllä että upseerikoululla on hiukan kylmät lattiat. Hän tarttui asiaan ja antoi sukkapuikkojen laulaa. Niinpä nyt upseerikoululla voidaan nauttia lämpimistä jaloista. Sukat vastaanotti kadetti Ruth Marttinen. Tapaamisen tiukasta aikataulusta johtuen, en ehtinyt jutella asiasta enempää, joten soittaa pirautin Timo Marttiselle ja kysäisin hiukan asian taustoista.

Millainen on ensi kosketuksesi Pelastusarmeijaan?

- Tavallaan olen aina tiennyt Pelastusarmeijan olemassaolosta. Esimerkiksi Joulupadat katukuvassa ja Sotahuutolehti ovat tuttuja. Tyttäreni oli mukana Mikkelin osaston toiminnassa -90 luvulla. Ehkä ensimmäisiä kosketuksia oli -60 luvulla kun Pieksämäen asemalla junaan nousi Pelastusarmeijan upseereita keräyslippaineen.

Entä mitä Pelastusarmeija ja sen työ sinulle edustaa, tai mitä tiedät Pelastusarmeijan työstä? 

Vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: - Pelastusarmeija edustaa minulle hengellistä työtä, seurakuntaa. Toki sosiaalinen työ on tiiviisti mukana, mutta ennen kaikkea näen Pelastusarmeijan hengellisenä työntekijänä. Sanaa ja sosiaalityötä.

Nyt päästään sitten villasukkaasiaan, kauanko olet neulonut?

- Jos nyt olen 76 vuotias, niin voisin sanoa että 65 vuotta, Timo vastaa nauraen.  - Lapsena olin usein mummolassa jossa mummoni opetti serkkujani neulomaan. Opettelin siinä samalla itsekin. Välissä oli vuosia etten kutonut aktiivisesti , mutta muutettuamme Mikkeliin aloitin kutoa uudelleen. Olin töissä ambulansissa ja päivystäessä oli hyvää aikaa kutoa. Hälytyksen tullessa kutimet oli helppo jättää sivuun ja jatkaa myöhemmin.

Osaatko sanoa, kuinka monta sukkaparia olet kutonut?

- Jos ajatellaan että 50 vuotta ja keskimäärin 40 paria vuodessa, niin tuleehan siitä aika monta paria.

Oletko kutonut sukkia myös muihin hyväntekeväisyys kohteisiin ?

- Olen kutonut Suomen Lähetysseuran kautta sukkia Tansaniaan.  Erilaisiin myyjäisiin, Lahden keskussairaalan synnytysosastolle kudoin 43 paria vauvansukkia. Olen kutonut myös 110 pipoa lastenlapsille. Kudoin ensin lastenlapsille pipot ja heidän kaverinsa innostuivat niistä joten kudoin tytöille myyntiin muutaman pipon. Olen kutonut myös huiveja, villapaitoja ja villahousuja.

Pelastusarmeijan upseerikoulun kadetit kiittävät Timoa villasukista. Nyt on jalat lämpimänä.

Teksti ja kuvat: kadetti Pasi Marttinen 


    Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

    Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

    Tilaa Sotahuuto tästä

    Uutinen 15.09.2026

    Yhdessä pelastettu pala Porvoota

    Kun monille porvoolaisille rakkaan päiväkoti Solhemin tulevaisuuden kannalta välttämätön kattoremontti tuli ajankohtaiseksi, Pelastusarmeija pyysi viime syksynä apua. Porvoolaiset, yksityiset lahjoittajat ja lopulta myös eduskunta vastasivat kutsuun. Nyt yli 110-vuotiaan talon uusi katto valmistuu ja Solhemin lapset saavat jatkaa arkeaan rakkaassa päiväkodissaan.
    Tapahtuma 14.09.2026

    Pohjoismaisella yhteistyöllä nykyaikaista orjuutta ja ihmiskauppaa vastaan

    Syksyllä 2026 ja keväällä 2027 Pelastusarmeija Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestää yhteisiä, kaikille avoimia koulutuksia, joissa käsitellään Pohjoismaissa esiintyvää nykyajan orjuutta ja ihmiskauppaa. Tarkoitus on syventyä Pohjoismaissa esiintyvään ihmiskauppaan, erityisesti työperäiseen hyväksikäyttöön. Koulutusvuoden aikana perehdytään erilaisiin toimintatapoihin uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa sekä tutustutaan eri Pohjoismaissa käytössä oleviin työmenetelmiin ja saadaan katsaus siihen, miltä ihmiskauppa näyttää tällä hetkellä Pohjoismaissa.
    Artikkeli 14.09.2026

    Turvallisuus

    Istuin neuvotteluissa, joissa pohdittiin psykologisen turvallisuuden merkitystä työpaikalla. Niin moni tekijä vaikuttaa siihen, miten me jaksamme töissä. Yksilötasolla se voi tarkoittaa sitä, että uskallamme olla oma itsemme ilman pelkoa tai yhteisötasolla sitä, että uskallamme ottaa yhteisiä riskejä ja uskallamme jopa tehdä virheitä. Me olemme toistemme työilmapiiri, ja meidän tulee hoitaa suhteitamme hyvin.
    Artikkeli 08.09.2026

    Lähisuhdeväkivalta – särö maailman onnellisimmassa maassa

    Suomi on valittu jo yhdeksännen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi vuoden 2026 World Happiness Reportissa. Raportissa on vertailtu suomalaisten itsensä kokemaa elämänlaatua yhteiskunnassa muiden maiden vastaaviin mittareihin. Keskimääräinen hyvinvointi ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö yksittäisillä ihmisillä olisi vaikeuksia elämässään. Lähisuhdeväkivalta koskettaa monia ihmisiä, enimmäkseen naisia.