Hengellinen kasvu

Kun olin kadettina Ruotsissa, pidimme osaston johtajan kanssa raamattupiiriä, jonka teemana oli ”Hengen hedelmät”. Käytimme Rick Warrenin kirjoittamaa kirjaa God's Power to Change Your Life. Osaston johtaja ja minä luennoimme vuoroviikoin luku kerrallaan niille, jotka tulivat osastolle. Muistan, kun kerran oli minun vuoroni, ja otsikkona oli Pitkämielisyys. Kun osastolle tulleet näkivät sanan pitkämielisyys, kuului huokaus ja muutamalta läsnäolijalta toteamus, että sitä heilläkin saisi olla enemmän.

Huolimatta siitä, mikä osa Hengen hedelmästä meille annetaan, uskon sen näyttäytyvän meille joko mahdottomana saavuttaa tai helpommin saavutettavana kuin toiset. Mark.10:27: Jeesus katsoi heihin ja sanoi: ”Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle. Jumalalle on kaikki mahdollista.”

Unohdamme helposti, mitä Jumala sanoo meille. Siksi hän muistuttaa meitä omassa Sanassaan siitä, mitä todella on sanonut. Moni asia voi joskus tuntua mahdottomalta, kunnes muistamme, että Jumala on se, joka tekee asiat meille mahdollisiksi.

Kristittynä oleminen voi joskus tuntua painiottelulta, jossa yritämme päästä perille siitä, mikä voisi olla seuraava vaihe elämässämme. Yritämme selvittää, minkälaisia suunnitelmia Jumalalla on meitä varten. Kun vastausta ei näy eikä kuulu, turhaudumme yhä enemmän ja harhailemme ymmärtämättä, mikä Jumalan suunnitelma meitä varten todella on. Ihmisinä haluamme usein löytää nopeita ratkaisuja. ”Jumala, anna minulle valtavasti pitkämielisyyttä, niin että selviydyn tästä, että voin ruksata tuon pois listastani ja jatkaa eteenpäin elämässäni.” Näin voimme joskus ajatella. Elämänvaellukseemme ei kuulu ainoastaan päämäärä, vaan myös itse matka, jonka aikana kohtaamme sekä hyviä että vähemmän hyviä hetkiä. Hengellinen kasvu tarkoittaa, että annamme Jumalan opettaa meitä, ei pelkästään Raamatussa, vaan myös miten ottaa hänen sanansa käyttöön eri elämäntilanteissa. Joskus elämänottelu voi johdattaa vaihe vaiheelta kohti hengellistä kasvua, mutta voimme myös antaa taakan jäädä painolastiksi. Unohdamme, että meillä on seurakunta, joka voisi auttaa.

Miten sitten seurakunta, joka on täynnä eri-ikäisiä ihmisiä erilaisine elämänkokemuksineen, voi kasvaa hengellisesti? Se on minusta mielenkiintoinen kysymys. Miten varmistamme, että kaikki saavat sitä ruokaa, jota tarvitsevat? Pelastusarmeijan osastoilla ja muilla seurakunnilla on pitkään ollut erilaisia ohjelmia jäsenilleen. Se on kuitenkin usein johtanut seurakuntien jakautumiseen ryhmiin, ja osastot tai seurakunnat saattavat silloin kasvaa erilleen toisistaan eivätkä sulautua yhdeksi. Minusta on hyvin vaikea löytää sellainen ohjelma, joka olisi ratkaisu ongelmaan. Parempi olisi puhua toistemme kanssa, yksinkertaisesti viettää aikaa yhdessä. Usein kohtaamme toisemme vain silloin kun osastolla on esim. vierailu, tai jonkun erikoistapahtuman yhteydessä. Silloin tapaamisesta tulee vain muodollisuus, emmekä ehdi tutustua toisiimme ja ymmärtää, mitkä toisen henkilön tarpeet ovat, jotta hän voisi kasvaa hengellisesti. Elämmekö kahta eri elämää, toista osastolla ja toista kotona?

Kristillisessä elämässämme tästä on tullut tapa, ja se meidän on yhteisellä päätöksellä syytä lopettaa. Jos kristillinen elämämme käy tyhjäkäynnillä, siis aktivoituu viikolla vain valittuina ajankohtina, on mielestäni aika vauhdittaa hengellistä kasvuamme. Kun istuttaa kukkia, täytyy ensin möyhentää maaperä niin, että juurille jää tilaa ja että vesi pääsee valumaan sinne. Näin meidänkin täytyy ravistaa itsemme vapaaksi kankeudesta ja rutiininomaisista käytännöistä ja antaa Hengelle tilaa, jos oma henkemme on kuivunut.    

Hengellinen kasvu ei ole mikään sooloesitys, vaan yhteinen ponnistus. Olemmehan Armeija, jolle on annettu tehtävä. Raamatussa on tavattoman paljon hyviä neuvoja, jotka vain odottavat, että kaivaisimme ne esiin ja panisimme ne nyt täytäntöön seurakunnissamme. Yhä uudestaan meidän täytyy päättää ottaa Raamattu eläväksi ja aktiiviseksi osaksi elämäämme. Neuvoni sinulle tänään on, että omalla tavallasi keskustelisit jonkun kanssa ja antaisit tuon keskustelun koskettaa itseäsi syvästi. Sillä Sanassa sanotaan: ”Rauta rautaa hioo, ihminen hioo ihmistä” (San.27:17).

Daniel Bryant-Rönnqvist
kapteeni
Oulun osaston johtaja

Tämä kirjoitus julkaistaan ruotsiksi toukokuun Sotahuudossa.

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä