Julkaistu 31.10.2018 08:00

Hygge - elämänviisautta tanskalaisittain

Tanskalainen sana ”hygge” on läheistä sukua suomen sanalle kotoilu ja tarkoittaa lähinnä lämmintä, ystävällistä, miellyttävää, kodikasta sekä turvallista ja luottamuksellista olotilaa. Toisin sanoen tanskalaisille hygge on onnellisuuden tunteen tavoittelua itselle mielekkäistä hetkistä, joihin kuuluvat elävät kynttilät, lämmin peitto, pehmyt sohva sekä suuri kulho karamelleja. Hyggeillä voi milloin ja missä tahansa, yksin tai yhdessä toisten kanssa. Kyse on elämäntavasta sekä asenteesta, jota ei voi mitata rahassa – hygge on elämänviisautta tanskalaisittain.

Minulle hyggeily oli aikaisemmin tuntematon käsite. Reilut 30 vuotta sitten Tanskaan muutettuani kuulin siitä ensimmäisen kerran. Hyggeilystä on kuluneiden vuosien varrella tullut tärkeä osa päivittäistä elämääni. Kun vietän yhdessä perheeni tai ystävieni kanssa iltaa sohvalla istuen, syntyy hygge-tunnelma hetkessä steariinikynttilää sytyttäessä.

Olen työssä Pelastusarmeijan palveluksessa, jossa hyggeily on luonnollinen osa viikoittaista ohjelmaamme. Esimerkiksi jumalanpalveluksen jälkeen sunnuntaisin meillä on yhteinen ruokatarjoilu, jolloin me autamme toinen toisiamme luomaan ystävällisen ja lämpöisen tunnelman ruokapöydän ympärillä. Jumalanpalvelukseen osallistujilla on mahdollisuus vaihtaa kuulumisia keskenään sekä keskustella saarnan aikana syntyneistä kysymyksistä. 

Yksin ollessani, Raamatun sanan äärelle hiljentyessäni, minulle on myös tärkeää luoda parhaat mahdolliset olosuhteet lukemiseen. On helpompi syventyä, kun ympäristö tuntuu kotoisalta ja miellyttävältä.

Aluksi kysyin itseltäni: miksi en voisi keventää olotilaa Jumalan sanaa lukiessani, kun teen sen automaattisesti hyvää kirjaa lukiessani? Kuppi kahvia pöydälle, villasukat jalkaan ja pehmeä peitto hartioille. Näistä hetkistä on muodostunut minulle kallisarvoisia. Työpäivän jälkeen tuntuu hyvältä saada istahtaa alas ja kokea Jeesuksen läsnäoloa hiljaisuudessa.

Mitähän sinä ajattelet tanskalaisten tavasta käydä kirkossa? Herättääköhän kirjoitukseni uteliaisuutta sinussa mennä katsomaan miten pelastusarmeijalaiset Suomessa pitävät jumalanpalvelusta? Olet lämpimästi tervetullut kokemaan yhteyttä kanssamme ja kertomaan odotuksistasi.

Jeesus kutsuu meitä arkipäivän keskeltä kokemaan yhteyttä kanssaan: ”Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekeväiset ja taakkoja kantavat, niin minä annan teille levon.” Rohkenetko sinä kokeilla?

Kaisa Sørensen
kapteeni
Randers, Tanska

Kuva: Melkhagelslag 


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä

Artikkeli 04.09.2026

Pelastusarmeijan Soppa auttaa nyt Malmilta käsin

Pelastusarmeija on tehnyt paluun Helsingin Malmin kaupunginosaan. Pelastusarmeijan sosiaalipalvelukeskus – tuttavallisesti Soppa – on muuttanut Kalliosta Malmille. Suuremmat tilat vastaavat kasvavaan tarpeeseen ja tarjoavat mahdollisuuden uudenlaisiin toimintoihin.
Artikkeli 27.08.2026

Syyskuun Sotahuuto on ilmestynyt

Sotahuudon syyskuun numerossa tutustutaan muun muassa Euroopan ihmiskaupan vastaiseen työhön ja Helsingin sosiaalipalvelukeskuksen "Sopan" toimintaan ja uusiin tiloihin.
Artikkeli 25.08.2026

Oulun osasto – kylmän Pohjolan lämmin sydän

Oulussa sijaitsee territoriomme pohjoisin osasto. Vaikka Oulun voi eteläsuomalaisen silmin laskea kylmäksi Pohjolaksi, on osastomme siellä kaikkea muuta – se on lämmin ja sydämellinen paikka, johon kaikki ovat tervetulleita.
Uutinen 24.08.2026

Pohjoismaisella yhteistyöllä nykyaikaista orjuutta ja ihmiskauppaa vastaan

Syksyllä 2026 ja keväällä 2027 Pelastusarmeija Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestää yhteisiä, kaikille avoimia koulutuksia, joissa käsitellään Pohjoismaissa esiintyvää nykyajan orjuutta ja ihmiskauppaa. Tarkoitus on syventyä Pohjoismaissa esiintyvään ihmiskauppaan, erityisesti työperäiseen hyväksikäyttöön. Koulutusvuoden aikana perehdytään erilaisiin toimintatapoihin uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa sekä tutustutaan eri Pohjoismaissa käytössä oleviin työmenetelmiin ja saadaan katsaus siihen, miltä ihmiskauppa näyttää tällä hetkellä Pohjoismaissa.