Julkaistu 31.10.2018 08:00

Hygge - elämänviisautta tanskalaisittain

Tanskalainen sana ”hygge” on läheistä sukua suomen sanalle kotoilu ja tarkoittaa lähinnä lämmintä, ystävällistä, miellyttävää, kodikasta sekä turvallista ja luottamuksellista olotilaa. Toisin sanoen tanskalaisille hygge on onnellisuuden tunteen tavoittelua itselle mielekkäistä hetkistä, joihin kuuluvat elävät kynttilät, lämmin peitto, pehmyt sohva sekä suuri kulho karamelleja. Hyggeillä voi milloin ja missä tahansa, yksin tai yhdessä toisten kanssa. Kyse on elämäntavasta sekä asenteesta, jota ei voi mitata rahassa – hygge on elämänviisautta tanskalaisittain.

Minulle hyggeily oli aikaisemmin tuntematon käsite. Reilut 30 vuotta sitten Tanskaan muutettuani kuulin siitä ensimmäisen kerran. Hyggeilystä on kuluneiden vuosien varrella tullut tärkeä osa päivittäistä elämääni. Kun vietän yhdessä perheeni tai ystävieni kanssa iltaa sohvalla istuen, syntyy hygge-tunnelma hetkessä steariinikynttilää sytyttäessä.

Olen työssä Pelastusarmeijan palveluksessa, jossa hyggeily on luonnollinen osa viikoittaista ohjelmaamme. Esimerkiksi jumalanpalveluksen jälkeen sunnuntaisin meillä on yhteinen ruokatarjoilu, jolloin me autamme toinen toisiamme luomaan ystävällisen ja lämpöisen tunnelman ruokapöydän ympärillä. Jumalanpalvelukseen osallistujilla on mahdollisuus vaihtaa kuulumisia keskenään sekä keskustella saarnan aikana syntyneistä kysymyksistä. 

Yksin ollessani, Raamatun sanan äärelle hiljentyessäni, minulle on myös tärkeää luoda parhaat mahdolliset olosuhteet lukemiseen. On helpompi syventyä, kun ympäristö tuntuu kotoisalta ja miellyttävältä.

Aluksi kysyin itseltäni: miksi en voisi keventää olotilaa Jumalan sanaa lukiessani, kun teen sen automaattisesti hyvää kirjaa lukiessani? Kuppi kahvia pöydälle, villasukat jalkaan ja pehmeä peitto hartioille. Näistä hetkistä on muodostunut minulle kallisarvoisia. Työpäivän jälkeen tuntuu hyvältä saada istahtaa alas ja kokea Jeesuksen läsnäoloa hiljaisuudessa.

Mitähän sinä ajattelet tanskalaisten tavasta käydä kirkossa? Herättääköhän kirjoitukseni uteliaisuutta sinussa mennä katsomaan miten pelastusarmeijalaiset Suomessa pitävät jumalanpalvelusta? Olet lämpimästi tervetullut kokemaan yhteyttä kanssamme ja kertomaan odotuksistasi.

Jeesus kutsuu meitä arkipäivän keskeltä kokemaan yhteyttä kanssaan: ”Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekeväiset ja taakkoja kantavat, niin minä annan teille levon.” Rohkenetko sinä kokeilla?

Kaisa Sørensen
kapteeni
Randers, Tanska

Kuva: Melkhagelslag 


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä

Artikkeli 21.07.2026

Yhteinen suunta: Porin perhekerho

Pelastusarmeijalla on uusi ”Yksi Armeija – yhteinen suunta” -strategia. Sen keskiössä ovat ihmiset, tehtävä ja perintö. Strategiaan kuuluva kompassimalli ohjaa osastoja ja toimipisteitä erilaisten tehtävien kautta yhteiseen suuntaan. Sarjassa tutustumme Pelastusarmeijan eri yksiköihin ja tähän strategiamatkaan. Tässä osassa tutustutaan Porin päiväkodin ja osaston yhteiseen perhekerhoon.
Artikkeli 07.07.2026

Samu Tervo - toivon tuoja

”Osamme voi olla vaatimaton, mutta toivomme on loppumaton”. Tämä lausahdus on pelastussotilas Samu Tervon mummon huoneentaulusta. Ajatus on kulkenut punaisena lankana Samun uskontiellä, sillä hänelle on aina ollut hyvin tärkeää työskennellä vähäosaisten parissa. Ketään ei saa jättää yksin.
Artikkeli 30.06.2026

Kenen tahdissa kuljet?

Yhtenä vapaapäivänä selasin puhelintani ja vastaani tuli lyhyt video. Minulla ei ole videoissa ääniä päällä, ja jos en näe erityisen kiinnostavaa tekstiä, skrollaan ohi, mutta nyt jäin katsomaan...
Uutinen 23.06.2026

Pohjoismaisella yhteistyöllä nykyaikaista orjuutta ja ihmiskauppaa vastaan

Syksyllä 2026 ja keväällä 2027 Pelastusarmeija Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestää yhteisiä, kaikille avoimia koulutuksia, joissa käsitellään Pohjoismaissa esiintyvää nykyajan orjuutta ja ihmiskauppaa. Tarkoitus on syventyä Pohjoismaissa esiintyvään ihmiskauppaan, erityisesti työperäiseen hyväksikäyttöön. Koulutusvuoden aikana perehdytään erilaisiin toimintatapoihin uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa sekä tutustutaan eri Pohjoismaissa käytössä oleviin työmenetelmiin ja saadaan katsaus siihen, miltä ihmiskauppa näyttää tällä hetkellä Pohjoismaissa.