Julkaistu 30.11.2018 11:40
Joulupadan monet vaiheet ennen keräystä!
Kuinka monta ihmistä ja kuinka paljon suunnittelua, koordinointia, ajamista, kantamista, ja varsinkin välittämistä tarvitaankaan, ennen kuin Pelastusarmeija voi jakaa Joulupatakampanjan avulla saatuja lahjoituksia avuntarvitsijoille.
Tutustu Joulupatakampanjan valmisteluihin!
1 Patojen hankinta ja valmistus alkaa jo kesällä
Olemassa olevien joulupatojen lisäksi tarvitaan myös uusia. Kesällä Pelastusarmeija järjesti keräyksen, johon ihmiset saivat tuoda vanhoja patojaan. Padoista Pelastusarmeijan Alppikadun asumisyksikössä valmistetaan uusia joulupatoja . Samalla asukkaat saavat paljon kaipaamaansa työtä.
2 Yhteistyökumppanineuvottelut
Joulupatakampanjaan eivät lahjoita ainoastaan yksityiset henkilöt. Myös yritykset haluavat jouluna muistaa apua tarvitsevia suomalaisia. Pelastusarmeijan markkinointiosasto käy jatkuvasti keskusteluja monien yritysten kanssa siitä, miten yritykset omalta osaltaan voisivat jakaa joulumieltä.
3 Joulupatavahtien rekrytointi syksyn kynnyksellä
Joulupatojen ääressä vahtii satoja vapaaehtoisia . Joulupatavahdit ovat pääasiallisesti yksityisiä henkilöitä, mutta yhä enenevässä määrin myös yritykset haluavat tehdä yhteiskuntavastuutyötä ja tarjoavat henkilökunnalleen mahdollisuutta käyttää työaikaa patavahtitoimintaan. Pelastusarmeija rekrytoi vahteja omista verkostoistaan, sosiaalisen median kautta ja mainonnan avulla koko syksyn. Joulukuun 4. päivänä kaikki Helsingin vahdit koulutetaan toimimaan patojen äärellä.
4 Avuntarvitsijoiden kartoitus
Pelastusarmeijan sosiaalipalvelukeskukseen yhteyttä ottaneet henkilöt ja muuta kautta Pelastusarmeijan tietoisuuteen tulleet avuntarvitsijat kartoitetaan. Tilanne elää jatkuvasti aina jouluun asti, mutta Pelastusarmeija pyrkii pitkin syksyä tekemään päätöksiä tulevan kampanjan lahjoitustuoton jakamisesta.
5 Patavahtivuorojen koordinointi
Patavuorot kestävät tyypillisesti 1–2 tuntia, ja satojen vahtien aikatauluttaminen 130 padan ympärille on mittava projekti, koska 10 päivän kampanjan aikana vuoroja on noin 80 per pata. Vahteina on perinteisesti toiminut sekä tunnettuja että tuntemattomia henkilöitä. Esimerkiksi Matti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn ovat olleet patavahteina. Tänä vuonna patoja vahtivat muun muassa maailmanmestari Timo Jutila ja pika-aitajuoksija Annimari Korte , jotka lähtivät mukaan osana Pelastusarmeijan ja Aalto Henkilöstöpalveluiden yhteistyötä.
6 Joulupatakeräyksen viestintä muistuttaa kampanjasta
Vaikka Joulupatakampanjalla on pitkät perinteet, kampanjasta on muistutettava eri markkinointikanavissa. Pro bonona tuotettuja markkinointimateriaaleja, kuten TV-kampanjaa, viestintää digitaalisissa kanavissa, ilmoittelua ja ulkomainontaa on suunnittelemassa iso joukko ihmisiä. Mainostilat on myös lähes poikkeuksetta saatu lahjoituksena.
7 Patojen sijainnit kauppakeskuksissa ja kaduilla
Pelastusarmeijan työntekijät varmistavat ja varaavat joulupatojen paikat olemalla yhteydessä kauppakeskuksiin ja kaupungin virastoihin.
8 Joulupatojen vieminen paikoilleen ja noutaminen pois
Kampanjan alkaessa lukuisat kuljettajat vievät padat sovittuihin paikkoihin. Illalla he palaavat noutamaan padat yöksi pois. Aamulla padat tuodaan taas takaisin. Näin tapahtuu joka päivä koko kampanjan ajan.
9 Padoille lahjoitettujen tavaroiden noutaminen päivän aikana
Kiireisiltä padoilta, jonne tuodaan paljon tavaralahjoituksia, kuljettajat käyvät kampanjan jokaisena päivänä hakemassa tavaroita ja vievät ne talteen Pelastusarmeijan tiloihin.
10 Saatujen lahjoitusten lajittelu ja tarkistus
Padoilta haetut lahjoitukset viedään paikkakuntien omaan varastoon, jossa Pelastusarmeijan henkilökunta ja vapaaehtoiset tarkistavat ja lajittelevat tavarat. Myös patoihin lahjoitetut rahat lasketaan.
11 Avustusten jakaminen
Lahjoituksista ilmoitetaan tiedossa oleville avunsaajille, joita pääkaupunkiseudulla oli noin
2 000 viime joulukuussa, ja avustukset jaetaan apua tarvitseville. Varsinkin lelut ja elintarvikkeet pyritään jakamaan mahdollisimman nopealla aikataululla ennen jouluaattoa. Avustusrahat ja lahjakortit jaetaan pääsääntöisesti paikallisten toimipisteiden kautta . Vuositasolla Pelastusarmeija avustaa 150 000 suomalaista , joista osaa Joulupadalla kerätyistä varoista.
12 Joulujuhlista joulumieltä
Konkreettisten avustusten lisäksi Pelastusarmeija järjestää lukuisia joulujuhlia niille ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta juhlia joulua. Esimerkiksi Helsingissä juhlia järjestetään noin 17, ja yhteen juhlaan saattaa ottaa osaa 300 henkilöä. Tällainen toiminnallinen tuki luo joulumieltä ja on hyvin arvostettua.
