Julkaistu 3.7.2024 07:00

Kesä, kesä, kesä

Teemana on kesä, ja seuraavaksi joitakin muistoja ja ajatuksia kesästä.

Paljain jaloin juokseminen koko kesäloman ajan, se oli kesää ja vapautta. Oli työlästä tottua taas kenkiin, kun koulu alkoi. Mutta pian olimme jälleen palanneet tuttuihin rutiineihin.

Veljelläni ja minulla oli etuoikeus saada viettää kesät kesämökillä meren rannalla. Monena kesälomana kilpailimme siitä, kuka kävi uimassa eniten ja useimmin. Tämä tarkoitti, että kävimme uimassa loman jokaisena päivänä, säästä riippumatta ja monta kertaa päivässä.

Meillä oli kesäystäviä, jotka näimme kesä toisensa jälkeen. Sisarukset Örebrosta ja veljekset Solnasta esimerkiksi. Joka kesä odotimme jälleennäkemistä ja sitä, että pääsisimme leikkimään, pelaamaan jalkapalloa, uimaan, kiipeilemään puissa ja tekemään muita hauskoja kesälomajuttuja.

Kesää ovat myös mansikat, uudet perunat ja silli. Poutasäällä voi syödä ulkona. Miten ihanaa se onkaan!

Kesä on vehreyttä ja kukkia, kävelyitä ja pyöräretkiä, mutta myös hyvän kirjan lukemista puun varjossa. Raamatun lisäksi luen mieluusti dekkareita ja rikoskirjallisuutta.

Kun ajattelen kesää, niin kimmeltävä meri on sen ihana kuva. Sellainen kuva kertoo minulle ikuisuudesta, kristillisestä toivostamme. Kun ajattelen lapsuuden kesiä, jotka olivat täynnä iloa ja vapautta, silloin ajattelen myös sitä iloa ja vapautta, joka meillä on Kristuksessa. Mikä armo! Pitäkäämme huolta kaikesta siitä, mitä meillä on Kristuksessa ja jakakaamme sitä toivoa muille!

Pitäkäämme huolta myös meristämme, luonnostamme. Meidän pitää hoitaa maapalloamme eikä tuhota sitä. Olemme vastuussa tuleville sukupolville, niin että myös he saisivat nauttia eri vuodenajoista. Myös heidän täytyy saada nauttia kesällä meressä uimisesta, sillistä ja varhaisperunoista ja mansikoista.

Kesään kuuluu marjanpoiminta: ensin mustikat, vadelmat, herukat, lakat ja vähän myöhemmin puolukat. Sieniäkin voi kesällä löytää, mutta lähinnä syksyllä tietysti.

Muistelen kesälomia meren rannalla suurella kiitollisuudella. Ajatella, että pystyimme jättämään kaupungin, että saimme olla maalla meren läheisyydessä. Kaikilla lapsilla asiat eivät todellakaan olleet näin hyvin. Monilla lapsilla ei nykyäänkään ole sellaista mahdollisuutta, mutta on myös ilahduttavaa, että monet yhteisöt, kuten Pelastusarmeija, järjestävät kesäisin toimintaa lapsille ja nuorille.

Mieleeni tulee myös äiti, joka oli aina läsnä. Hän osallistui ja keksi uutta tekemistä, kun emme itse keksineet mitään. Kun olin nuori aikuinen, hän oli paras ystäväni. Kävimme pitkillä kävelyillä ja meillä oli tärkeitä keskusteluja, ei vain kesällä vaan ympäri vuoden. Valitettavasti hän kuoli aivan liian varhain. Mutta olen kiitollinen yhteisestä ajastamme.

Olen myös kiitollinen isästä, joka teki aloitteen meritontin ostamisesta. Hän oli erittäin käytännöllinen ja rakensi kesämökin suurimmaksi osaksi itse. Se varustettiin norjalaisella puukamiinalla, jonka ansiosta meillä oli lämmintä, kun ulkona oli kylmä. Aluksi meillä ei ollut sisällä juoksevaa vettä. Mutta ajan kuluessa asiat ovat muuttuneet ja modernisoituneet.

Isä oli aina hyvin tarkka kierrätyksestä, vaikka ei sitä silloin sillä nimellä kutsuttu. Hän kasvoi köyhissä oloissa ja halusi opettaa lapsiaan hyödyntämään kaiken mahdollisen. Toisaalta hän halusi antaa lapsilleen sen, mitä itse ei ollut saanut. Kesämökki oli tällainen asia, ja se olikin pitkään koko perheelle hyvin tärkeä.

”Sommar, sommar, sommar” (”kesä, kesä, kesä”) on radio-ohjelman ”Sommarpratarna”(”kesäpuhujat”) vinjetti. Vuosien varrella ohjelmassa on ollut monia mielenkiintoisia kesäpuhujia.

Me tulemme eräänä päivänä elämään toisessa todellisuudessa, siellä missä virtaa jokena elämän vesi, kristallinkirkkaana. Siellä on elämän puu, joka kantaa hedelmää kaksitoista kertaa vuodessa ja jonka sato korjataan joka kuukausi. Puun lehdet ovat parantavia. Aurinkoa tai lamppua ei tarvita, koska Herra Jumala tulee olemaan valomme. Tästä voimme lukea Ilmestyskirjasta 22:1–5.

Lopuksi haluan toivottaa sinulle oikein ihanaa ja siunattua kesää aurinkoineen ja sateineen. Kesä, kesä, kesä!

Maud Fennvik
majuri
Temppelin osaston johtaja 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä 

Artikkeli 07.07.2026

Samu Tervo - toivon tuoja

”Osamme voi olla vaatimaton, mutta toivomme on loppumaton”. Tämä lausahdus on pelastussotilas Samu Tervon mummon huoneentaulusta. Ajatus on kulkenut punaisena lankana Samun uskontiellä, sillä hänelle on aina ollut hyvin tärkeää työskennellä vähäosaisten parissa. Ketään ei saa jättää yksin.
Artikkeli 30.06.2026

Kenen tahdissa kuljet?

Yhtenä vapaapäivänä selasin puhelintani ja vastaani tuli lyhyt video. Minulla ei ole videoissa ääniä päällä, ja jos en näe erityisen kiinnostavaa tekstiä, skrollaan ohi, mutta nyt jäin katsomaan...
Uutinen 23.06.2026

Pohjoismaisella yhteistyöllä nykyaikaista orjuutta ja ihmiskauppaa vastaan

Syksyllä 2026 ja keväällä 2027 Pelastusarmeija Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestää yhteisiä, kaikille avoimia koulutuksia, joissa käsitellään Pohjoismaissa esiintyvää nykyajan orjuutta ja ihmiskauppaa. Tarkoitus on syventyä Pohjoismaissa esiintyvään ihmiskauppaan, erityisesti työperäiseen hyväksikäyttöön. Koulutusvuoden aikana perehdytään erilaisiin toimintatapoihin uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa sekä tutustutaan eri Pohjoismaissa käytössä oleviin työmenetelmiin ja saadaan katsaus siihen, miltä ihmiskauppa näyttää tällä hetkellä Pohjoismaissa.
Artikkeli 23.06.2026

FinStones – iloa levittävä harrastus

Mikä ihmeen FinStones? Mahdollisesti viime kesänä saatoit kuulla tästä tai törmätä kaupungilla kauniisti maalattuihin kiviin, jotka joku oli jättänyt löydettäväksi. Pienestä kivestä syntyy ilon, luovuuden ja yhteisöllisyyden ketju – nauti kiven koristelusta ja ilahdu toisen ilosta, kun hän löytää piilottamasi kiven. Ylläty iloisesti, jos itse löydät kiven!