Julkaistu 27.11.2023 07:00

Kutsuttu sotilaaksi: Iina Kulmala

Tässä kirjoitussarjassa eri-ikäiset Pelastusarmeijan sotilaat Suomesta ja Virosta ovat pohtineet omaa sotilaskutsumustaan ja sitä, mitä ajatuksia heille on herännyt heidän lukiessaan hiljattain julkaistua kirjaa ”Kutsuttu sotilaaksi”. Sarjan viimeisessä osassa Iina Kulmala Vaasan osastosta kertoo, mitä hänelle merkitsee sotilaan liittolupauksen kohta, jossa sanotaan: ”Tahdon osallistua aktiivisesti, kykyjeni mukaan osastoni elämään ja toimintaan, jumalanpalveluksiin ja todistamiseen.”
Kiitos, kun olet seurannut sarjaamme. Jos haluat lukea lisää siitä, mitä on olla Pelastusarmeijan sotilas, mutta sinulla ei vielä ole ”Kutsuttu sotilaaksi” -kirjaa, ole yhteydessä oman paikkakuntasi Pelastusarmeijaan sen saadaksesi. Voit tiedustella kirjaa myös Pelastusarmeijan päämajasta.

Haluan kertoa uskosta vaikka jännittäisi

Olen Iina Kulmala, ja olen sotilas Vaasan osastossa. Kasvoin uskovassa perheessä, mutta tein uskonratkaisun noin 10-vuotiaana. Isosiskoni tuli yhtenä iltana kertomaan itkuisena, että hän oli tullut uskoon. Heti kun hän lähti, minulla tuli itselle myös iso halu tehdä virallinen uskonratkaisu, vaikka olinkin uskonut Jeesukseen koko elämäni. Rukoilin siinä hetken itsekseni, ja menin alakertaan kertomaan vanhemmilleni. Sanoin heille, että haluan tulla uskoon, ja sitten me rukoilimme yhdessä. Menin sinä iltana nukkumaan suuri rauha sydämessäni.  

Minulle uskostani kertominen ei ole erityisen vaikeaa, tietysti aina vähän jännittää, mutta en yleensä jätä kertomatta sen takia. Kerron yleensä aina uusille ystäville, ja ne ovat olleet ihan hyviä kokemuksia. En koe, että olisin erityisemmin saanut huonoa kohtelua uskoni takia, josta olen tietenkin kiitollinen.  

Pelastusarmeijaan tutustuin vasta vuonna 2017, kun päätimme mennä Vaasaan Pelastusarmeijan kokoukseen, jossa äitini oli jo aiemmin tullut sotilaaksi. Aloimme käydä siellä useimpina sunnuntaina, ja siitä tuli koko perheen seurakunta. Muutimmekin sitten myös myöhemmin Vaasaan. Isosiskostani Ennistä ja isästäni tuli sotilaita aika pian, kun aloimme kulkemaan Pelastusarmeijassa. Muistan että silloin en vielä kokenut itse haluavani sotilaaksi, mutta ei mennyt kauaa, kun se kutsumus tuli minullekin. Minusta tuli sotilas 15-vuotiaana, syyskuussa 2018. 

Olen nyt 20-vuotiaana edelleen palvelemassa sotilaana Vaasan osastossa. Olen lisäksi aloittanut kesäkuussa työt osaston avustajana. Vuosien aikana olen saanut palvella monin tavoin. Olen auttanut kokouksissa esim. kolehdin keräämisessä, joka ei ole minulle mieluisin palvelutehtävä, mutta olen myös saanut tehdä paljon mukavia tehtäviä, kuten kahvituksissa auttaminen tai patavahtina oleminen. Osasta palvelutehtäviä on vasta myöhemmin tullut minulle tärkeitä ja luontevia, kuten Raamatun lukeminen johdannoksi tai laulujen johtamisessa mukana oleminen.  

Sotilasvihkimyksessäni minua jännitti todistuspuheenvuoroni todella paljon. Stressasin etukäteen, että mitä jos vaikka en saa puhuttua kunnolla tai unohdan jotain tärkeää. Siinä hetkessä kuitenkin tunsin, että Pyhä Henki auttoi paljon. Tunsin rauhan siinä tilanteessa, ja todistus meni hyvin. Muutenkin olin aika kova jännittämään puheenvuoroja jumalanpalveluksissa, mutta ne ovat joka kerta sujuneet ihan hyvin. Nykyään en jännitäkään enää yhtä paljon. 

Minusta melkein kuka vain halukas voi palvella seurakunnassa. Ei tarvitse olla pastori, upseeri tai muutenkaan teologisesti oppinut. Jos sinulla on halu palvella Jumalaa ja seurakuntaa, saat varmasti jonkin sinulle sopivan tehtävän. Minusta omassa seurakunnassa palvelu on erittäin tärkeää, se antaa itsellekin hyvän olon, kun saa palvella Jumalaa ja olla hyödyksi. Joskus saattaa joutua mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta se on yleensä silti sen arvoista. 

Vaikka palvelutehtävät seurakunnassasi ovat tärkeitä, kannattaa pitää myös huolta omasta jaksamisestasi. Pidä lepopäiviä silloin kun tarvitset, ja on tärkeää, ettet stressaa. Joulupata-aika voi varsinkin olla todella hektistä, ja silloin on tärkeää pitää huolta myös siitä, että saat tarpeeksi lepoaikaa kaiken keskellä.

Iina Kulmala
pelastussotilas
Vaasan osasto


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä 

Uutinen 23.06.2026

Pohjoismaisella yhteistyöllä nykyaikaista orjuutta ja ihmiskauppaa vastaan

Syksyllä 2026 ja keväällä 2027 Pelastusarmeija Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestää yhteisiä, kaikille avoimia koulutuksia, joissa käsitellään Pohjoismaissa esiintyvää nykyajan orjuutta ja ihmiskauppaa. Tarkoitus on syventyä Pohjoismaissa esiintyvään ihmiskauppaan, erityisesti työperäiseen hyväksikäyttöön. Koulutusvuoden aikana perehdytään erilaisiin toimintatapoihin uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa sekä tutustutaan eri Pohjoismaissa käytössä oleviin työmenetelmiin ja saadaan katsaus siihen, miltä ihmiskauppa näyttää tällä hetkellä Pohjoismaissa.
Artikkeli 23.06.2026

FinStones – iloa levittävä harrastus

Mikä ihmeen FinStones? Mahdollisesti viime kesänä saatoit kuulla tästä tai törmätä kaupungilla kauniisti maalattuihin kiviin, jotka joku oli jättänyt löydettäväksi. Pienestä kivestä syntyy ilon, luovuuden ja yhteisöllisyyden ketju – nauti kiven koristelusta ja ilahdu toisen ilosta, kun hän löytää piilottamasi kiven. Ylläty iloisesti, jos itse löydät kiven!
Tapahtuma 21.06.2026

Armon jäljet -valokuvanäyttely

Tervetuloa valokuvaaja Ville Antero Sahan hengelliseen valokuvanäyttelyyn "Armon jäljet" Pelastusarmeijan Tampereen osastolle, Satakunnankatu 27. Näyttelyn avajaisia vietetään sunnuntaina 21.6. klo 14 jumalanpalveluksen yhteydessä. Kesäkuussa näyttely on auki 21.6.-30.6. osaston aukioloaikojen puitteissa. Elokuussa näyttely avautuu uudelleen, ja on nähtävillä lokakuun loppuun. Lämpimästi tervetuloa!
Uutinen 17.06.2026

Sopassa vietettiin avajaisia

Pelastusarmeijan sosiaalipalvelukeskus, tuttavallisesti Soppa, muutti uusiin tiloihin Helsingin Malmille viime huhtikuussa. Nyt 17. kesäkuuta vietettiin virallisia avajaisia, kun kansainväliset vieraat, esikuntapäällikkö ja maailmanlaajuisen naistyön sihteeri, komentajat Edward ja Shelley Hill vierailivat Suomessa.