Lähisuhdeväkivalta – särö maailman onnellisimmassa maassa

Suomi on valittu jo yhdeksännen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi vuoden 2026 World Happiness Reportissa. Raportissa on vertailtu suomalaisten itsensä kokemaa elämänlaatua yhteiskunnassa muiden maiden vastaaviin mittareihin. Keskimääräinen hyvinvointi ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö yksittäisillä ihmisillä olisi vaikeuksia elämässään. Lähisuhdeväkivalta koskettaa monia ihmisiä, enimmäkseen naisia.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hietamäki on ollut kiinnostunut aihepiiristä jo kauan. Häntä askarrutti kotiseudulla Etelä-Pohjanmaalla 1990-luvulla tapahtunut henkirikos, jossa vanhusten palvelutaloon kuuluvassa rivitaloasunnossa asunut mies surmasi vaimonsa. Mitä syitä teolle oli? Miksi henkilökunta ei osannut ennakoida sitä? Tämä tapahtuma antoi hänelle kimmokkeen tutkia opinnäytetyössään ikääntyneitä koskevaa väkivaltaa.

Nykyisin Johanna Hietamäki toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijana aihepiirinään lähisuhdeväkivalta ja turvakodit.

– Huolestuttavaa on nykyään se, että naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja kuolemantapaukset ovat lisääntymässä, hän painottaa. – Tämä siitäkin huolimatta, että henkirikokset ovat muuten vähentyneet, hän sanoo.

Fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa elämässään kokeneita on naisista noin kolmannes ja miehistä liki viidennes. Viimeisten viiden vuoden aikana sitä on kokenut naisista 9,2 prosenttia ja miehistä 5,9 prosenttia.

Syitä läheisväkivaltaan on monia. Aikanaan sotaan osallistuneet ja heidän lapsensa ovat voineet traumatisoitua. Se on saattanut aiheuttaa väkivaltaista käytöstä perheen piirissä, kuten alkoholikin.

– Tärkeää on panna merkille se, että lähisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikenlaisissa perheissä, Johanna Hietamäki sanoo. Siihen ei vaikuta varallisuus eikä ammatti.

Surullista on, että väkivalta kohdistuu myös lapsiin. Vanhempien fyysistä väkivaltaa on 8–9-luokkalaisista kokenut vuoden aikana tytöistä 11 prosenttia ja pojista 7 prosenttia.

Tasa-arvoisempaan suuntaan

Patriarkaalisuus antaa valtaa miehille. Uskontokin saattaa tukea tätä. Perinteisesti nainen on ollut altavastaajan osassa patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Miehet tekivät päätöksiä perheen rahavaroista, ja poikien koulutukseen panostettiin enemmän kuin tyttöjen.

– Naisella on täytynyt olla työelämässä miehiä enemmän näyttöä menestyäkseen, Johanna Hietamäki toteaa.

Asenteet ovat ajan myötä muuttuneet tasa-arvoisempaan suuntaan.

– Naisen asema on Pohjoismaissa ollut vapaampi maailman moniin muihin maihin verrattuna, hän sanoo. Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu esimerkiksi naisten vapaan liikkumisen rajoittaminen.

Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja asenteet ovat Suomessa muuttuneet tasa-arvoisemmiksi. Lainsäädännön uudistukset ovat muuttaneet suhtautumista naiseen. Se, mikä ennen oli naisen kohdalla sallittua, ei ole sitä enää. Raiskaus avioliitossa tuli rangaistavaksi vuonna 1994, lievät pahoinpitelyt perheessä tulivat syytteen alaisiksi vuonna 2011.

Lähisuhdeväkivallan kehä

Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa uhrissa pelkoa ja syyllisyyttä. Häpeä kuuluu myös tähän liittyviin tunteisiin, kun muut saavat tietää, että tärkeässä ihmissuhteessa on vakavia ongelmia. Johanna Hietamäen mukaan lähisuhdeväkivalta muodostaa herkästi kehän. Siinä jännitetään toistuvasti toisen reaktioita, väkivallan eskaloitumista, saadaan lupauksia ja hyvittelyjä tilanteen päättymisestä. Kuitenkin jonkin ajan kuluttua kehä uusiutuu, väkivalta ilmenee nopeammin ja saattaa raaistua.

– Vakavinta mielestäni on uhrin kontrollointi, hän sanoo.

Toisen määräilyn alaisena ollessa uhrin itsetunto voi huomaamatta murentua ja toimintakyky lamaantua, ja siksi apua ei haeta. Väkivallassa on aina kysymys vallasta. Väkivalta vahingoittaa ihmistä aina syvästi, ja se tutkimusten mukaan osaltaan myötävaikuttaa vakavien sairauksien kehittymiseen.

Englannissa on olemassa työelämän toimintamalli, jonka puitteissa esimiesten ja työpaikalla koulutettujen työntekijöiden kanssa voi keskustella perheväkivallasta. Yrityksille on tärkeää, että sairauspoissaolot vähenevät ja työntekijä kykenee työskentelemään täysipainoisesti kykyjensä mukaisesti. Tälle uudistukselle olisi sijaa Suomessakin!

Apua saatavilla

Lähisuhdeväkivallan torjumiseksi on eduskunta säätänyt lähestymiskiellon vuonna 1998. Sitä on laajennettu 2005 perheen sisäisellä lähestymiskiellolla. Vuodesta 2023 lähtien on ollut voimassa teknisesti valvottu lähestymiskielto.

Lähisuhdeväkivallan uhreille on Suomessa luotu 28 turvakodin verkosto. Niistä yhden sijainti on salainen.

– Moni ei tiedä, että ne ovat maksuttomia eikä niihin pääsemiseksi tarvita lähetettä, Johanna Hietamäki kertoo.

Turvakotiin voi ottaa yhteyttä osoitteesta nettiturvakoti.fi löytyvien yhteystietojen kautta.

Toinen apu on Nollalinja (nollalinja.fi). Se on auttava puhelin perheväkivaltaa kokeneille ja heidän läheisilleen. Nollalinjan puhelinnumero on 116 016, ja siihen voi soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Nollalinjan avunsaajista miehiä on noin kymmenesosa. Keskustelu voi avata uusia näköaloja.

Palveluun kuuluu myös Nollalinja-chat, joka toimii verkkosivun kautta chat-palvelun aukioloaikoina ma–ke klo 9–15 ja to–pe klo 14–20. Miehiä auttaa myös lyomatonlinja.fi.

Antero Puotiniemi
majuri

Kuvat: ELG21 & Outi Pelkonen