Pelastusarmeija Suomessa 130 vuotta

Pelastusarmeija on ollut olennainen osa suomalaista elämää ja yhteiskuntaa  jo 130 vuoden ajan. Sarjassa tutustumme eri työmuotoihin ja niiden kehitykseen vuosikymmenien aikana. Historiasta ammentaen, tulevaisuuteen katsoen!

Eturintamassa asunnottomuutta vastaan

Pelastusarmeijan yömajat ja asuntolat ovat kulkeneet pitkän matkan moderneiksi ”asunto ensin” -periaatteen mukaisiksi asumispalvelyksiköiksi. Työtoiminta on tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

Suomen Pelastusarmeijan ensimmäinen miesten yömaja avasi ovensa vuonna 1907 Helsingin Sörnäisissä.  (kuvassa yllä).  Miehet maksoivat yöstä pienen korvauksen, muuten toiminnan mahdollistivat erilaiset avustukset. Helsingin kaupunki määritteli tuohon aikaan asunnottomat yöpyjät irtolaisiksi tai kerjäläisiksi, minkä vuoksi saattoi joutua vankilaan tai armeijaan.

Asuntoloista asumispalveluyksiköiksi

Vuonna 1937 toimintansa aloitti Alppikadun asuntola, joka oli Pohjoismaiden suurin asuntola aina vuoteen 2011 saakka tarjoten vuosikymmenten aikana suojaa, turvaa ja lämpöä kymmenilletuhansille miehille. Noin 110 vuotta Pelastusarmeijan ensimmäisen yömajan perustamisen jälkeen tilanne yhteiskunnassa ja Pelastusarmeijan asunnottomien auttamistyössäkin on muuttunut. 

87-paikkainen Alppikadun asumispalveluyksikkö aloitti toimintansa suuren remontin jälkeen vuonna 2012, Pitäjänmäen 112-paikkainen asumispalveluyksikkö vuonna 2011 ja Väinölän 35-paikkainen asumispalveluyksikkö vuonna 2014. Näiden tuettua asumista tarjoavien yksiköiden jokaisella 234 asukkaalla on toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Pelastusarmeija tarjoaa tuen tarpeessa oleville entisille asunnottomille oman kodin, omat avaimet sekä valinnanvapauden, mutta myös vastuun asumisen onnistumisesta osin henkilökunnan tuella. Asumispalveluyksiköt toimivat palveluntuottajina Helsingin ja Espoon kaupungeille asunto ensin -periaatteen mukaisesti. Tärkeänä periaatteena on, että asunto on ihmisoikeus, jonka jälkeen asukkaalle tarjotaan hänen haluamaansa ja tarvitsemaansa tukea asumisen turvaamisen onnistumiseksi. Kolmen tuettua asumista tarjoavan yksikön lisäksi Pelastusarmeijalla on tilapäistä majoittamista tarjoava Castréninkadun yksikkö Helsingin keskustalon korttelissa sekä kotiin vietävää tukea tarjoava Patas-yksikkö Turussa. Pelastusarmeijan asumispalvelut tarjoavat mielenkiintoisen, kehittämismyönteisen ja haastavan työpaikan noin 80 sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle.

Asunto ensin

Suomessa on tehty viime vuosina hyvää työtä asunnottomuuden vähentämiseksi ja poistamiseksi. Suomi on Norjan ohella ainoa maa, jossa asunnottomuus on viime vuosina vähentynyt. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2018 lopussa noin 5 500 asunnotonta. Suomessa tehdyt toimenpiteet ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta myös Pelastusarmeijaa kohtaan, joka on tehnyt merkittävää työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jo vuosikymmeniä. Erityistä mielenkiintoa herättää ”Asunto ensin – Suomen malli”: asuntoloita on remontoitu ja kokonaisia kerrostaloja on otettu käyttöön suuren kapasiteetin ja henkilökunnan sisältäviksi asumispalveluyksiköiksi. Myös Pelastusarmeijan asumispalveluyksiköiden matalan kynnyksen työtoiminta herättää kiinnostusta kansainvälisesti. Pelastusarmeijalla on pitkät perinteet ja osaaminen työtoiminnasta sekä ymmärrystä työtoiminnassa syntyvän yhteisön voimasta ja sen merkityksestä ihmisille, jotka ovat haastavassa elämäntilanteessa. Asumispalveluissa järjestettävä työtoiminta tukee asukkaiden arjen rutiineja ja voi antaa arkipäivisin onnistumisen kokemuksia mielekkään tekemisen kautta. Asukkaat työskentelevät monipuolisissa työtehtävissä 1–4 tuntia päivässä, ja saavat 2 euron tuntipalkan käteisenä päivän päätteeksi. Niin asukkaat kuin henkilökuntakin pitävät työtoimintaa erittäin merkittävänä. Työtoiminnan sanotaankin toimivan yksiköiden sydämenä. Reilun vuoden aikana vierailuryhmiä on käynyt yli kymmenestä maasta tutustumassa Alppikadun, Väinölän ja Pitäjänmäen yksiköiden toimintamalleihin ja työtoimintaan. Kaikki vieraat ovat olleet vaikuttuneita näkemästään.

Vuonna 1967 pakkasyöt surmasivat Helsingissä 44 asunnotonta miestä, koska he eivät päässeet yömajoihin tai asuntoloihin humalatilansa vuoksi. Vuonna 2019 näin ei voi enää tapahtua. Kiitos kuuluu myös Pelastusarmeijalle, joka on merkittävänä toimijana ollut asunnottomien kanssa tehtävän työn eturintamassa ja muuttamassa toimintamalleja tarpeen mukaisiksi ja inhimillisemmiksi jo 130 vuoden ajan. Vaikka asunnottomien määrä Suomessa on viime vuosina vähentynytkin, työtä haastavassa elämäntilanteessa olevien asunnottomien parissa tulee riittämään. Uskon, että tulevaisuudessakin Pelastusarmeija jatkaa arvokasta työtä asunnottomien kanssa mukautumalla rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tulevaisuuden tuomiin haasteisiin.

Antti Martikainen
Alppikadun asumispalveluyksikön johtaja

Kuvat: Pelastusarmeijan kuva-arkisto 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä