Julkaistu 18.2.2026 13:30

Pelastusarmeijan Joulupata kiittää

Pelastusarmeijan Joulupata-keräystulos vuonna 2025 oli 860 000 euroa. Pelastusarmeija kiittää lämpimästi kaikkia lahjoittajia ja vapaaehtoisia!

Tulos kasvoi yhden prosentin edellisvuodesta. Käteislahjoittaminen säilytti vahvan aseman, sillä 53 % kaikista lahjoitetuista euroista annettiin perinteisesti joulupataan. Vuonna 2025 Joulupata-keräyksen kuluprosentti oli 13,75 %, joten yli 86 prosenttia varoista ohjautuu suoraan auttamistyöhön.

Joulupata

Joulupata-keräys on maamme pitkäaikaisin joulukeräys. Se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1906. Joulupata-keräyksen tuotolla avustetaan taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita kotitalouksia Suomessa. Merkittävimmät kohderyhmät ovat edelleen lapsiperheet, pieneläkeläiset ja työttömät. Apua jaetaan lahjakortteina ja ruokana. Monelle avunsaajalle lahjakortti merkitsee mahdollisuutta ostaa lapselle joululahja tai täyttää jääkaappi.

Joulupata-keräyksen avulla Pelastusarmeija auttaa ihmisiä akuuteissa taloudellisissa haasteissa ja tuo konkreettista helpotusta vaikeisiin elämäntilanteisiin. Avun merkitys ei rajoitu vain taloudelliseen tukeen, vaan siihen sisältyy myös kokemus kuulluksi ja kohdatuksi tulemisesta. Kohtaamiset vahvistavat toivoa ja uskoa siihen, että vaikeistakin tilanteista on mahdollista selvitä.

Perinteiset joulupadat ilmestyvät kadulle jälleen 15.12.2026, mutta Joulupataan voi lahjoittaa ympärivuoden sähköisten maksukanavien kautta. Eri vaihtoehdot löytyvät joulupata.fi -sivustolta. Avuntarvitsijoiden määrä on edelleen erittäin korkea, ja apua tarvitaan läpi vuoden.

Mukana paljon hyvää tahtoa

Pelastusarmeija esittää lämpimät kiitokset kaikille raha- ja tavaralahjoittajille, vapaaehtoisille ja hyväntahtoisille yrityksille, jotka vuonna 2025 antoivat aikaansa, asiantuntemustaan ja mediatilaa sekä kampanjoivat keräyksen hyväksi.

Pelastusarmeija ja Joulupata

Pelastusarmeija (The Salvation Army) on kansainvälinen kristillinen yhteisö ja hyväntekeväisyysjärjestö, joka tekee monipuolista auttamistyötä. Joulupata-keräys järjestetään yli 30 maassa. Suomessa keräys on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1906 alkaen. Pelastusarmeija auttaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä, heistä useampaa tuhatta juuri joulun alla.

Kuvia Joulupata-keräyksestä.

Keräyslupa

RA/2021/1383. Myöntäjä: Poliisihallitus.

Lisätietoa

joulupata.fi

Viestintäpäällikkö, kapteeni Riku Leino
puh. 045 7734 8434
riku.leino@pelastusarmeija.fi

Markkinoinnin ja yritysyhteistyön vastaava Mira Vuorenpää
puh. 050 4733 646
mira.vuorenpaa@pelastusarmeija.fi

Artikkeli 18.08.2026

Yhteinen suunta: Sosiaalisen työn yhteistyöpäivät

Pelastusarmeijalla on uusi ”Yksi Armeija – yhteinen suunta” -strategia. Sen keskiössä ovat ihmiset, tehtävä ja perintö. Strategiaan kuuluva kompassimalli ohjaa osastoja ja toimipisteitä erilaisten tehtävien kautta yhteiseen suuntaan. Sarjassa tutustumme Pelastusarmeijan eri yksiköihin ja tähän strategiamatkaan. Tässä osassa tutustutaan sosiaalisen työn yhteistyöpäiviin.
Uutinen 15.08.2026

Majuri Raija Lähteiseltä valloittava omaelämäkerta

Majuri Raija Lähteiseltä ilmestyy syyskuun alussa omaelämäkerta "Elämän sävyjä ja renkaita – armon varassa". Kirjan julkistamistilaisuutta vietetään keskiviikkona 2.9. Helsingin osastossa.
Artikkeli 14.08.2026

Syyskesä – kypsyyden ja sadonkorjuun aikaa

Syyskesällä on oma äänensä. Se kuiskii tulevasta syksystä. Se ei huuda kuten kevät, eikä polta kuten keskikesä; se puhuu hiljaa. Syyskesällä valo vähenee, aamut viilenevät ja illat kutsuvat meitä vetäytymään sisälle aikaisemmin. Pellot ovat kultaisia, hedelmät roikkuvat raskaana oksilla – se on näky kypsyydestä, mutta myös katoavaisuudesta. Syyskesä muistuttaa meitä, että kaikella on aikansa.
Artikkeli 11.08.2026

Kaiken keskellä on Jeesus

Ruotsalainen upseeripariskunta, majurit Anna-Lena ja Christian Paulsson, ovat verrattain uusi näky Pelastusarmeijan päämajalla. He aloittivat territoriossamme helmikuun alussa tuplaroolissa ohjelmasektorin päälliköinä ja Temppelin osaston johtajina. Ennen Suomea he palvelivat aluejohtajina Puolassa. Miten työskentely kolmessa eri maassa on eronnut toisistaan – ja mikä onkaan se yhdistävä tekijä?