Julkaistu 31.7.2019 11:07

Pelastusarmeijan odotettu patojen kierrätystempaus tulee taas!

Pelastusarmeija järjestää jälleen kerran kattiloiden ja patojen kierrätystempauksen.

Tarkoituksena on hankkia lisää patoja ensi joulun Joulupata-keräykseen. Patoja ja kattiloita voi lahjoittaa Pelastusarmeijan kirpputoreille pitkin vuotta tai ne voi tuoda maanantaina 19.8.2019 klo 9–18 Kolmensepänaukiolle, jossa Pelastusarmeijalla on patakierrätyspiste. Suuren suosion saanut tempaus järjestetään jo kolmatta kertaa.

Kierrätetyistä padoista tehdään Pelastusarmeijan työpajoissa joulupatoja

Kierrätetyt padat saavat uuden elämän joulupatoina Pelastusarmeijan asumispalveluyksiköiden työpajoissa. Työpajat ovat matalan kynnyksen kuntouttavaa työtoimintaa, joka on ainutlaatuista sekä maanlaajuisesti että kansainvälisesti. Pelastusarmeijan asumispalveluyksiköt tarjoavat työtoimintaa asukkailleen arkisin. Työtoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä maksetaan työosuusrahaa. 

Patojen kierrätys on osa Joulupata-kampanjointia

Kattiloiden kierrätystempauksella halutaan muistuttaa ihmisiä rakastetusta Joulupata-keräyksestä, jonka tuotoilla autetaan kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä, yksinäisiä vanhuksia ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Pata on symbolina vahva. Se on Joulupata-keräyksen tunnus, mutta se muistuttaa myös, ettei ruoka ole Suomessakaan kaikille itsestäänselvyys.

Patakeräystä kuvittavat Pertti Jarlan Fingerpori-hahmot. Itse asiassa Jarlan sarjakuvastrippi, jossa joulupatavahti kirjaimellisesti keräsi patoja, toimi innoituksena koko tempaukselle.

Millaisia patoja tarvitaan?

Kaikenlaiset kattilat ja padat käyvät, samoin kannet. Materiaali voi olla alumiinia, terästä tai valurautaa. Kattiloissa voi olla kahvat, ja kokokin voi vaihdella.

Padat ja kattilat voivat olla pohjaan palaneita tai muuten kuluneita, sillä ne muokataan ja maalataan Pelastusarmeijan asumispalveluyksiköiden työpajoissa joulupadoiksi, joihin kerätään rahaa. Ruoanvalmistukseen niitä ei enää tulla käyttämään.

Mikäli haluat tehdä saada enemmän tietoa kierrätystempauksesta, Joulupata-keräyksestä tai Pelastusarmeijan työtoiminnasta, ota yhteyttä. Pelastusarmeija viettää tänä vuonna 130. juhlavuottaan. Joulupatakeräys on järjestetty lähes alusta asti, jo vuodesta 1906.

Anne Fredriksson
Markkinoinnin ja yritysyhteistyön vastaava
p. 040 747 0748
anne.fredriksson@pelastusarmeija.fi

Antti Martikainen
Alppikadun asumispalveluyksikön johtaja
p. 044 757 7880

Kuva: Pertti Jarla on antanut Pelastusarmeijalle luvan käyttää Joulupataan liittyvää Fingerpori-sarjakuvastrippiä.

 

Artikkeli 21.07.2026

Yhteinen suunta: Porin perhekerho

Pelastusarmeijalla on uusi ”Yksi Armeija – yhteinen suunta” -strategia. Sen keskiössä ovat ihmiset, tehtävä ja perintö. Strategiaan kuuluva kompassimalli ohjaa osastoja ja toimipisteitä erilaisten tehtävien kautta yhteiseen suuntaan. Sarjassa tutustumme Pelastusarmeijan eri yksiköihin ja tähän strategiamatkaan. Tässä osassa tutustutaan Porin päiväkodin ja osaston yhteiseen perhekerhoon.
Artikkeli 07.07.2026

Samu Tervo - toivon tuoja

”Osamme voi olla vaatimaton, mutta toivomme on loppumaton”. Tämä lausahdus on pelastussotilas Samu Tervon mummon huoneentaulusta. Ajatus on kulkenut punaisena lankana Samun uskontiellä, sillä hänelle on aina ollut hyvin tärkeää työskennellä vähäosaisten parissa. Ketään ei saa jättää yksin.
Artikkeli 30.06.2026

Kenen tahdissa kuljet?

Yhtenä vapaapäivänä selasin puhelintani ja vastaani tuli lyhyt video. Minulla ei ole videoissa ääniä päällä, ja jos en näe erityisen kiinnostavaa tekstiä, skrollaan ohi, mutta nyt jäin katsomaan...
Uutinen 23.06.2026

Pohjoismaisella yhteistyöllä nykyaikaista orjuutta ja ihmiskauppaa vastaan

Syksyllä 2026 ja keväällä 2027 Pelastusarmeija Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestää yhteisiä, kaikille avoimia koulutuksia, joissa käsitellään Pohjoismaissa esiintyvää nykyajan orjuutta ja ihmiskauppaa. Tarkoitus on syventyä Pohjoismaissa esiintyvään ihmiskauppaan, erityisesti työperäiseen hyväksikäyttöön. Koulutusvuoden aikana perehdytään erilaisiin toimintatapoihin uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa sekä tutustutaan eri Pohjoismaissa käytössä oleviin työmenetelmiin ja saadaan katsaus siihen, miltä ihmiskauppa näyttää tällä hetkellä Pohjoismaissa.