Julkaistu 23.3.2017 16:01

Pelastusarmeijan päämaja tukee toimintaa Romaniassa

Pelastusarmeijan Suomen päämaja on yleisistä varoistaan tukenut järjestön toimintaa Romaniassa ja mahdollistanut lahjoituksellaan mm. soppa-auton hankinnan Craiovan kodittomien tueksi.  

Toiminta Romaniassa on aika pienimuotoista verrattuna moniin muihin Pelastusarmeijan maihin, mutta järjestö tekee silti tärkeää työtä kodittomien, nälkäänäkevien ja syrjäytyneiden nuorten keskuudessa. 

Suomen Pelastusarmeijan mahdollistama autohankinta on auttanut Craiovan osastoa merkittävästi tehostamaan sosiaalista työtänsä: tiiviissä käytössä olevan auton avulla voidaan jakaa ruoka-apua kaupungin kaduilla, sekä järjestää tapahtumia Craiovan ulkopuolella. Osastossa ollaan iloisia että näin on voitu tavoittaa uusia ihmisiä.

Katso video vastaavasta työstä maan pääkaupungissa Bucharestissa:

Uutinen 05.04.2026

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

Pääsiäisenä kristityt juhlivat sitä, että Jeesus voitti kuoleman ja toi maailmaan toivon. Videolla Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion johtajat everstiluutnantit Saga Lippo ja Esa Nenonen pohtivat kysymystä: "Mikä on totuus?"
Pääsiäistervehdys 03.04.2026

Kenraalin pääsiäistervehdys 2026

Pelastusarmeijan kansainvälisen johtajan, kenraali Lyndon Buckinghamin pääsiäistervehdys.
Artikkeli 26.03.2026

Yhtenäisyyden, sovinnon ja rauhan asialla

Suomen Ekumeeninen Neuvosto sai viime syyskuussa uuden pääsihteerin, kun Laura Häkli valittiin tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle. Laura on toteuttanut talkoopäiviä, jolloin hän on käynyt tutustumassa ja osallistumassa työyhteisöihin eri jäsenkirkoissa, myös Pelastusarmeijassa. Talkoopäivien yhteydessä meillä oli mahdollisuus istua keskustelemaan ekumeniasta, Lauran uudesta tehtävästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kirkkojen yhtenäisyyden edistämiseksi.
Artikkeli 18.03.2026

Yhteiskuntavastuu – reilu peli

”Yksikään ihminen ei ole saari”, kirjoitti englantilainen pappi ja runoilija John Donne 1600-luvulla. Leikillisesti voisi sanoa, että suomalaiset ovat poikkeus. He vetäytyvät mielellään omalle saarelleen, mieluiten metsän keskelle ja yksin. Suomalainen osaa olla myös hyvin reviiritietoinen. Aivan tätä Donne ei kuitenkaan sanonnallaan hakenut. Hän viittasi siihen, kuinka me ihmiset olemme osa suurempaa kokonaisuutta, mannerta. Vaikutamme toinen toisemme hyvinvointiin –tai pahoinvointiin.