Julkaistu 30.11.2018 08:00

Syväsukellus laulukirjaan | Joulukuu

Sarjassa esitellään Pelastusarmeijan laulukirjan uusia lauluja. Pyydämme erilaisia ihmisiä kuuntelemaan laulun ja kertomaan, millaisia ajatuksia se herättää.
Joulukuu:

Tähtiyö

 

Pelastusarmeijan laulukirja 317

San. Joy Webb, Suom. Katri Kosonen, Säv. Joy Webb
© Salvationist Publishing & Supplies Ltd © Suom. Kirkon keskusrahasto

Äänitys:
Kaisu Leino – piano, laulu, huilu
Katri Filppu – laulu (soolo)
Matti Volotinen – basso
Welma Revonsydän – laulu
Gabriel Ebah – äänitys ja miksaus

1.
Yö jo peittää maailman, tähdet tuikkii vaan,
kaikki nukkuu unta rauhaisaa.
Silloin riemu täyttää maan, sitä kuunnelkaa.
Syntynyt kun on poika Jumalan.

Kerto:
Käy enkelparvet laulamaan, taivaankellot soittamaan,
syntynyt kun on Herra kaiken maan.

2.
Paimenjoukko kiiruhtaa luokse seimen vaan,
siellä nukkuu poika Jumalan.
Saavat uuden uskon taas rauhaan maailman,
syntynyt kun on Herra kaiken maan.

Kerto:
Käy enkelparvet laulamaan, taivaankellot soittamaan,
Syntynyt kun on Herra kaiken maan.

1.
It was on a starry night when the hills were bright,
earth lay sleeping, sleeping calm and still.
Then in a cattle shed, in a manger bed
a boy was born, king of all the world.

Chorus:
And all the angels sang for him, the bells of heaven rang for him
for a boy was born, king of all the world.

2.
Soon the shepherds came that way where the baby lay
and were kneeling, kneeling by his side.
And their hearts believed again for the peace of men,
for a boy was born, king of all the world.

Chorus:
And all the angels sang for him, the bells of heaven rang for him
for a boy was born, king of all the world.

Gospelmuusikko ja lauluntekijä Pekka Simojoki kuunteli laulun:

– Tätä laulua kuunnellessa tuli oma nuoruus mieleen, kun silloin joskus soitettiin innolla kitaroitamme nuorten illoissa ja laulettiin posket lommollaan ripareilla nuotioiden ääressä. Laulu on tyyliltään ja tekstiltään suoraa ja konstailematonta julistusta Vapahtajasta, joka on syntynyt maailmaan. Ehkä tekstissä olisi voinut olla jouluun jotain uutta näkökulmaa ja ehkä sitä olisi voinut vähän vielä hioa, mutta toimii toki noinkin ihan mukavasti.

– Laulun melodia tuo mieleen Kipinät-ryhmän 1970-luvulta, se on raikas ja iloinen. Siinä on ehkä jotain samaa tunnelmaa kuin monelle tutussa laulussa ’Joulu joka päivä’. Se on helppo laulaa ja jää kieltämättä jo muutaman kuuntelun jälkeen soimaan korviin. 

– Tämä laulu tuo muistoja, herättää hymyä, sisältää sanoman ja siinä on joulun tunnelmaa. Mitä muuta voi joululaululta toivoa?


Marraskuu:

Vahvoja yhdessä

Pelastusarmeijan laulukirja 276

San. Jorma Pollari, Säv. Jorma Ravantti
© Pelastusarmeijan päämaja, Helsinki

Äänitys:
Kaisu Leino – piano, huilu, laulu (soolo)
Katri Filppu – laulu
Matti Volotinen – basso
Welma Revonsydän – laulu
Gabriel Ebah – äänitys ja miksaus

1.
Mistä seuraajat Herran voi tunnistaa?
Se kysymys mieleen voi ponnahtaa.
Jeesus vastauksen antoi jo aikoinaan,
vaan tarpeen on taas siitä muistuttaa:

Kerto:
Rakkaus todistaa, että kuulumme Herran perhekuntaan.
Rakkaus Jumalaan meidät yhteen vain voi kasvattaa.

2.
Toinen toistaan jos muistaa vain kannustaa
ja rohkaista, murheet kun ahdistaa,
silloin maailma sen myöskin toteaa:
on elämä uskossa antoisaa!

Kerto:
Rakkaus todistaa, että kuulumme Herran perhekuntaan.
Rakkaus Jumalaan meidät yhteen vain voi kasvattaa.

3.
Sinä, veljeni, jos olet allapäin
ja siskoni, jos huolta rintaan jäi,
rukoillen saamme kantaa nyt toistamme,
on yhteys tää voimanlähteemme.

Kerto:
Rakkaus todistaa, että kuulumme Herran perhekuntaan.
Rakkaus Jumalaan meidät yhteen vain voi kasvattaa.

Laulun säveltäjä, eläkeupseeri, kapteeni Jorma Ravantti kuunteli laulun:

– Kuunnellessani laulua 276 tuli hieman nostalginen mieli. Lauluhan oli aikoinaan eräänlainen Signe Nurmen tekstiin tehty tilaustyö Pelastusarmeijan Helsingin 4. osaston kitarakuorolle. Se on säveleltään helposti mieleen jäävä ja siinä mielestäni onnistunut; kuoro lauloi sitä aikoinaan ainakin kokouksissa, ja jos oikein muistan – myös eräässä Armeijan radiojumalanpalveluksessa.

– Uusi versio on sovitukseltaan ja rytmiltään mukaansatempaava. Sanoitus on sisällöltään selkeä kuvaten nykypäivää ja sen eteen tuomia mahdollisia kysymyksiä ja asioita. Se ilmentää myös sanoman Jeesuksen voimasta ja rakkaudesta innoittaen osaltaan myös ihmisten väliseen kristilliseen rakkauteen. Ja sitä me kaikki kaipaamme, myönnämme sen tai emme!


Lokakuu:

Olet Jumalan silmäterä


Pelastusarmeijan laulukirja 219


Säv. Guri Nilsson, San. Karin Eriksson, Suom. Jorma Pollari, 
© Pelastusarmeijan päämaja, Tukholma © Suom. Jorma Pollari

Äänitys:
Kaisu Leino – piano, laulu
Katri Filppu – laulu (soolo)
Welma Revonsydän – laulu
Matti Volotinen – basso
Gabriel Ebah – äänitys ja miksaus

1. Jo silloin kun sä synnyit, auringon kun näit,
sua ympäröi myös rakkaus Jumalan.
Hän korvaan kuiskasi: ”Sua tänne odotin,
sinut luonut oon sua hoitaa haluan.”           

2. Sua kantoi käsillään hän, painoi lähelleen
ja hellyyteensä sinut kapaloi,
hän nosti harteilleen aamuaurinkoa päin,
kanssas tanssien sinusta hän karkeloi:

”Silmäteräni oot, rakastan sua, lapseni.
Minä sinut loin ja muovasin, olla tahdon sun Isäsi.
Silmäteräni oot, sua rakastan.”

3. Hän vierelläsi kulkee kaikki päiväsi,
ei hylkää koskaan, ei hän unohda.
Kun louhikkoon vie tie, hän sua kantaa,
vahvistaa, auttaa jatkamaan,
sillä hän on Jumala!

”Silmäteräni oot, rakastan sua, lapseni.
Minä sinut loin ja muovasin, olla tahdon sun Isäsi.
Silmäteräni oot, sua rakastan.”

Luutnantti, Helsingin osaston avustajaKirill Burunov kuunteli laulun:

– Tämä laulu alkaa hitaalla, herkällä ja rentouttavalla melodialla. Laulun tunnelma sulkee heti sisäänsä ja muistuttaa siitä, miten ihanaa elämä Jumalan kera on. Jumalan rakkaus kattaa koko elämämme, hän on mukana elämänmatkamme alusta haasteellisimpiin olosuhteisiimme – kantaen, ympäröiden, nostaen ja suojellen meitä. Hänen rakkautensa ei koskaan etäänny meistä – Hänen lapsistaan, Hänen ihmisistään. Tämä viesti rohkaisee ja antaa toivoa tuleviin päiviin.

– Kertosäkeessä lauletaan, että olemme Jumalan silmäterä. Koen tämän niin, että olemme osaa luojaamme – eikä meitä voi millään erottaa. Samalla se muistuttaa minua, että Jumalan perheen osana meidän pitää jakaa Hänen rakkautensa kaikille maailman ihmisille!



Syyskuu:


 Sinuakin tarvitaan

Pelastusarmeijan laulukirja 227

Säv. Oddvar Arnesen, san. Oddvar Arnesen, suom. Jorma Pollari
© Pelastusarmeijan päämaja, Oslo © Suom. Jorma Pollari

Äänitys:
Kaisu Leino – piano, huilu, laulu
Katri Filppu – laulu
Matti Volotinen – basso
Welma Vaittinen – laulu (soolo)
Gabriel Ebah – äänitys ja miksaus

1.
Sinuakin tarvitaan, kun kutsuu Jumala:
elämäsi pyhään palvelukseen luovuta.
Nuorena jo Jumalalta pyydä tehtävä,
ole uskollinen, kestävä.

Kerto:
Sinuun kai luottaa hän voi, kun on palveluksen aika?
Pysythän paikallasi, vaikka vaikeaa ois?
Kun tunnet kutsumuksen, silloin vastaa: ”Kyllä!”

2.
Kärsimystä lievittämään sua tarvitaan,
rakkautta sydämeesi Jeesus lahjoittaa.
Hengen voimassa kun toisia vain palvelet,
tietä Herran luokse valaiset.

Kerto:
Sinuun kai luottaa hän voi, kun on palveluksen aika?
Pysythän paikallasi, vaikka vaikeaa ois?
Kun tunnet kutsumuksen, silloin vastaa: ”Kyllä!”

3.
Laula Herrastasi koetusten melskeessä,
ilo syvenee – sen tunnet päivä päivältä.
Kulje kanssa Jeesuksen, tie minne vieneekään,
kaikki onhan hänen kädessään.

Kerto:
Sinuun kai luottaa hän voi, kun on palveluksen aika?
Pysythän paikallasi, vaikka vaikeaa ois?
Kun tunnet kutsumuksen, silloin vastaa: ”Kyllä!”

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä kuunteli laulun:

Paikka elämässä 

Tulin yöllä sosiaali- ja terveysjärjestöjen, koulutusalan ja maakuntavirkamiehien delegaation kanssa kotiin Pariisista, jossa oli OECD:n konferenssi teemalla Mikä tuo meidät yhteen? Rauhanrakentamista, erilaisuuden hyväksymistä, eriarvoisuuden vähentämistä ja kansojen vuoropuhelua tarvitaan, kun maailmassa arvostetaan jatkuvaa talouskasvua ja tehokasta yhteiskuntaa. Kuka puhuu luottamuksen, merkityksellisen ja hyvän elämän sekä keskinäisriippuvuuden puolesta?

Tätä taustaa vastan kuuntelin Pelastusarmeijan laulun 227, jossa sanotaan:
Nuorena jo Jumalalta pyydä tehtävä,
ole uskollinen, kestävä.

Löydämmekö me ihmiset oman paikkamme elämässä, tässä arkisessa puurtamisessa ja jokapäiväisten asioiden selvittämisessä? Löydämmekö me palvelustehtävän ja paikkamme jo nuorena, niin että voimme kulkea kutsumustamme kohden kestävinä ja uskollisina? Moni meistä ei löydä tarkoitusta ja tehtäväänsä nuorena, keski-ikäisenä eikä vanhana. Siksi on meidän jokaisen tehtävä auttaa toisiamme löytämään juuri minulle sopivan paikan, jossa voi palvella toisia.

Olen koko ikäni pitänyt toisten palvelemista suurimpana tehtävänä, jonka olen saanut Jumalalta jo hyvin nuorena, kun Hän kutsui meitä rippikoulun jälkeen. En tiedä olenko osannut aina olla uskollinen ja kestävä tässä kanssaihmisten auttamisessa ja palvelutehtävässä, mutta tärkeintä on ollut luottamus siihen, että Jumala kantaa. Mitään en voi tehdä ja suorittaa ilman, että hän ohjaa elämääni ja polkujani. Hän pysyy vierellä vaikeinakin aikoina – kuin vuori.

Kävelin eilen työkavereiden ja järjestöjohtajien kanssa Pariisissa Sacré-Cœurin kirkossa Montmartrella. Kirkon sisällä oli erilaisia freskoja ja maalauksia, joissa opetuslapset ja eri kansakunnat seurasivat Jeesusta satojen vuosien saatossa. Nunnat lauloivat kauniisti päivälaudeksessa ja papit lukivat hengellisiä kirjoituksia.

Laulussa sanotaan:
Hengen voimassa kun toisia vain palvelet,
tietä Herran luokse valaiset.

Pyhä kokemus oli vaikuttava, ja yhdessä toisten kanssa mielemme rauhoittui ja Pyhän läsnäolo kosketti meitä kaikkia. Arjen ja työpäivän keskellä, yhdessä. Toivon meille kaikille tähän hetkeen, tähän päivään rohkaisua ja lohdutusta:

Kulje kanssa Jeesuksen, tie minne vieneekään, kaikki onhan hänen kädessään.

Marianne Heikkilä
Marttaliiton pääsihteeri,
Martat-lehden päätoimittaja
pappi


 Elokuu:

Rukous kolmiyhteiselle Jumalalle

Pelastusarmeijan laulukirja 123

 Säv. Peter Ayling,  San. Peter Ayling, Suom. Jorma Pollari
© Salvationist Publishing & Supplies Ltd, Suom. © Jorma Pollari

Äänitys:
Kaisu Leino – piano, laulu, huilu
Matti Volotinen – basso
Welma Vaittinen – laulu
Katri Filppu – laulu (soolo)
Gabriel Ebah – äänitys ja miksaus

1.
Isä, sinun rakkauttasi
juuri tällä hetkellä mä kaipaan.
Tuo rakkaus muuttaa elämäni,
kaiken mitä sanon taikka teen.
Isä, täytä rakkaudellasi,
Jeesus, armoasi tarvitsen.
Pyhä Henki, ole voimani.
Tätä pyydän rukoillen.

2. Jeesus, sinun armoasi
juuri tällä hetkellä kaipaan.
Tuo armo muuttaa elämäni,
kaiken mitä sanon taikka teen.
Isä, täytä rakkaudellasi,
Jeesus, armoasi tarvitsen.
Pyhä Henki, ole voimani.
Tätä pyydän rukoillen.

3. Pyhä Henki, sun voimaasi
juuri tällä hetkellä kaipaan.
Tuo voima muuttaa elämäni,
kaiken mitä sanon taikka teen.
Isä, täytä rakkaudellasi,
Jeesus, armoasi tarvitsen.
Pyhä Henki, ole voimani.
Tätä pyydän rukoillen.

Eläkeupseeri, majuri Raija Lähteinen kuunteli laulun:

– Lapsuudenkodissani oli poljettava urkuharmooni. Koskettimiin oli merkitty perusasteikko, joka helpotti vasta-alkajaa. Istuin usein sen ääressä ja etsin yhden sormen systeemillä säveltä eri lauluihin. Yksi mielivirsistä oli ” Oi, Herra, jos mä matkamies maan”. Tämänkertaista tutustumista varten valittu laulu Rukous kolmiyhteiselle Jumalalle on minulle uusi. Laulua kuunnellessani alkoi mielessäni soida virren 5. säkeistö: ”Oi, Herra, suothan sä minulle, sun armos voimaksi matkalle. Anteeksi anna, mua nosta kanna, vie perille.”

– Molemmissa lauluissa kuuluu sama pyyntö, joka kiteytyy kolmeen sanaan: rakkaus, armo ja voima. Isän Jumalan kaiken voittava rakkaus, Pojan Jeesuksen Kristuksen kaiken kattava armo ja Pyhän Hengen kaiken muuttava voima. Voiko arjessa kamppailevalle matkamiehelle löytyä tämän keskitetympää rukousta? Siinä on kaikki – ja siihen vastataan. Olen saanut kokea todeksi tämän: anteeksi anna, mua nosta, kanna... Uskon, että hän myös vie kerran perille.


Kesä-Heinäkuu:

Merellä

Pelastusarmeijan laulukirja 214

Säv. Howard Davies, San. Howard Davies, Suom. Timo Teräsvuori, Jorma Pollari
© Salvationist Publishing & Supplies Ltd  Suom. © Timo Teräsvuori, Jorma Pollari

Äänitys:
Kaisu Leino – piano, laulu
Kaisa – Djembe, laulu
Matti Volotinen – Basso, viulu
Welma Mäkiö – laulu
Katri Filppu – laulu
Gabriel Ebah – äänitys ja miksaus

1. Vahvoiksi itsemme helposti tunnemme
ja myrskytuulta päin vain ohjailemme laivaamme,
vaan hurjat vaahtopäät voi meidät yllättää,
jos ylpeys saa meitä liikaa yllyttää.

Kerto:
Vain Rauhan Ruhtinas voi rauhaan meidät johdattaa,
vain hänen voimansa voi sydämemme vahvistaa.
Kun rakkaus yhdistää, se myrskyn tyynnyttää
ja synkät pilvet taakse jää.

2. Pettävää rauhaansa tarjoaa maailma,
on monet toiveet haaksirikon tähden murskana.
Vain tuulet oikukkaat jos laivaa kuljettaa,
ei koskaan määränpääksi löydy satamaa.

Kerto:
Vain Rauhan Ruhtinas voi rauhaan meidät johdattaa,
vain hänen voimansa voi sydämemme vahvistaa.
Kun rakkaus yhdistää, se myrskyn tyynnyttää
ja synkät pilvet taakse jää.

3. Nyt Jeesus meillä on kapteeni verraton.
Kun ohjaa hän, niin ehjät purjeet meillä silloin on.
Pelkoon ei syytä lain, nyt aavaa kohti vain!
On kaikki hyvin – tartu käteen, ystäväin!

Kerto:
Vain Rauhan Ruhtinas voi rauhaan meidät johdattaa,
vain hänen voimansa voi sydämemme vahvistaa.
Kun rakkaus yhdistää, se myrskyn tyynnyttää
ja synkät pilvet taakse jää.

 Laulaja-lauluntekijä Joel Hallikainen kuunteli laulun:

– Pelastusarmeijan musiikki ei ole minulle kovin tuttua. Mutta mielikuva, joka minulle on siitä jäänyt, on että laulut usein kulkevat ilon ja duurisointujen kautta. Niin tässäkin. Laululla on kaunis selkeä melodia ja selkeästi jaetut osat laulun sisällä. Kertosäe on tarttuva. Tekstintekijä on käyttänyt meri, myrsky, ja tyyni -vertauksia mallikkaasti. Näinhän elämämme kulkee, etsien kotisatamaa...


Toukokuu:

Etsit maailmaa
 

Pelastusarmeijan laulukirja 6

Säv. Peter Linck, San. Peter Linck, Suom. Kaisu Leino
© Pelastusarmeijan päämaja, Tukholma

Äänitys:
Kaisu Leino – piano, laulu (soolo),
Matti Volotinen – huilu, basso
Welma Mäkiö – laulu
Katri Filppu – laulu
Gabriel Ebah – äänitys ja miksaus

1. Etsit maailmaa, etsit onneasi pakenevaa.
Tartut tarjouksiin,pidät kiinni, vaikket tahtoisi niin.
Ootko roolin saanutvai ottanut oot sen?
Vähään tyydyt,vaikka oot paljon arvoinen.
Jeesus meille antoitäyden elämän,
antoi mulle lauluun uuden sävelmän.

Koskaan en mä kuole.
Kertoo Sana sen.
Siksi tahdon laulaa,
siksi iloitsen.

2. Avaa silmäsi, katso totuutta nyt edessäsi.
Naamiosi taa tahdotko sä itsesi piilottaa?
Jos vain päästät irti, voi muurit murtua.
Älä turhaan pelkää, älä turhaan odota.
Jeesus meille antoi täyden elämän,
antoi mulle lauluun uuden sävelmän.

Koskaan en mä kuole.
Kertoo Sana sen.
Siksi tahdon laulaa,
siksi iloitsen.

3. Enää kaipaa en. Aikani on saanut merkityksen.
Avaa lukkosi – sinäkin saat rauhan sydämeesi.
Onnen voit sä löytää, kun etsit Jumalaa.
Hän voi voiman antaa ja ilon lahjoittaa.
Jeesus meille antoi täyden elämän,
antoi mulle lauluun uuden sävelmän.

Koskaan en mä kuole.
Kertoo Sana sen.
Siksi tahdon laulaa,
siksi iloitsen.

Pelastusarmeijan tuorein upseeri, viime kuussa luutnantiksi valmistunut Ana Krüger Vargas kuunteli laulun:

– Mitä teet, kun sinulle tarjotaan lahjaa. Pelastus-armeijan laulukirjan laulu 6 ”Etsit maailmaa” tuo tämän kysymyksen mieleeni: "Jeesus meille antoi täyden elämän... koskaan en mä kuole... siksi tahdon laulaa, siksi iloitsen."

– Jumala on antanut meille lahjan, ja on meidän päätettävissämme, otammeko sen vastaan tai emme. Mutta tämä ei olekaan mikä vain lahja... Tämä lahja on uusi elämä!

– Kun kevät kukoistaa, voimme ymmärtää paremmin elämän tarkoituksen, uudelleensyntymisen tarkoituksen – tarkoituksen, joka kukoistaa näissä sanoissa: “hän voiman antaa ja ilon lahjoittaa”.

– Toivon, että sinä voit löytää elämän tarkoituksen tämän laulun sanomasta. Nauti! Elä!


Huhtikuu:

Ajatella häntä voin

Pelastusarmeijan laulukirja 128

San. Joy Webb, San. Jorma Pollari, Säv. Joy Webb
© Salvationist Publishing & Supplies Ltd © Suom. Jorma Pollari

Äänitys:
Piano – Kaisu Leino
Basso – Matti Volotinen
Rummut – Gabriel Ebah
Laulu – Welma Mäkiö
Taustalaulu - Kaisu Leino ja Katri Filppu
Äänitys ja miksaus – Gabriel Ebah

1.
Tuntea mä voin läsnäolonsa,
kun oon iloinen,
hymyilen rauhaa vain tuntien.
Ajatella häntä voin.
Kohtaan hänet rukoillen,
kerran lupasi hän sen.
Ilon päivinä, surun hetkinä
häntä mietin rukoillen.

2.
Ajattelen häntä, kun masentaa,
kun on pimeää enkä nää
valosta häivääkään.
Ajatella häntä voin.
Kohtaan hänet rukoillen,
kerran lupasi hän sen.
Ilon päivinä, surun hetkinä
häntä mietin rukoillen.

3.
Ajattelen häntä, kun tähyän
aikaan tulevaan, seurassaan
silloinkin olla saan.
Aina häneen luottaa voin.
Kohtaan hänet rukoillen,
kerran lupasi hän sen.
Ilon päivinä, surun hetkinä
häntä mietin rukoillen,
niin rukoillen.


Pelastusarmeijan ohjelmasektorin assistentti Heidi Vuorenoja kuunteli laulun:

– Laulu on kaunis ja sen sanoma lohduttava. Se muistuttaa, kuinka helppoa meidän on olla yhteydessä Jumalaan, kuinka lähellä hän on. Meidän ei tarvitse kuin ajatella häntä ja rukoilla.

– Hyvinä hetkinä on ehkä helppo tuntea Jumalan läsnäolo. On helppo kiittää ja iloita, tuntea ihmeellinen rauha. Mutta vaikeina aikoina, kun kaikki tuntuu synkältä ja toivottomalta, ja saatamme ihmetellä missä Jumala nyt on, voimme silloinkin luottaa, että hän on siinä. Jumala ei koskaan loittone meistä, vaikka me loittonisimme hänestä. Herra ei hylkää, hän on sen itse luvannut, ja siihen lupaukseen me voimme luottaa.

– Meidän ei myöskään tarvitse pelätä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Saamme kulkea eteenpäin tietoisena rakastavan Jumalan läsnäolosta ihan kaikkina elämämme hetkinä. Voimme aina kohdata hänet rukouksessa, missä vain, milloin vain. Aina.


Maaliskuu:

Raamattu rauhoittaa
 

Pelastusarmeijan laulukirja 268

San. Beth Julien, Suom. Jorma Pollari, Säv. Leonard Ballantine
© Salvationist Publishing & Supplies Ltd © Suom. Jorma Pollari

Äänitys:
Piano – Kaisu Leino
Basso – Matti Volotinen
Rummut – Gabriel Ebah
Laulu – Kaisu Leino, Katri Filppu ja Welma Mäkiö
Äänitys ja miksaus – Gabriel Ebah

1. Kaikki muuttuu ympärillä,
ystävätkin kaikkoaa,
toiveistamme varmaan puolet
mahdoton on toteuttaa.

Kerto:
Vain Raamattu voi rauhoittaa,
kun pelko vallan saa.
On Jeesus läsnä silloinkin,
kun tuska hiillostaa.

2. Perheet särkyy, lapset kärsii,
yksinäinen ahdistuu,
maailmasta rauha puuttuu,
itsekkyys vain voimistuu.

Kerto: Vain Raamattu voi rauhoittaa....

3. Rukous on mahdollisuus
maailmaamme parantaa.
Yhteydessä Herran kanssa
elämän saa kantamaan.

Kerto: Vain Raamattu voi rauhoittaa...

Pelastussotilas Sari Nordlund Porin osastosta kuunteli laulun:

– ”Yhteydessä Herran kanssa elämän saa kantamaan”...toivoton löytää toivon Raamatun Sanan äärellä, silloinkin kun siltä ei tuntuisikaan.

– Itse laulussa on rauhoittava sävel ja toivoa tuova melodia. Säkeiden vaihtuessa voi eri vivahteiden esille tullessa kuulla syvältä, kuinka elämän kipujenkin keskellä on toivoa, ja Jeesus on kaikessa läsnä, kun käännymme Hänen puoleensa. Rukous on mahdollisuus maailmaamme parantaa, kaikki muuttuu ympäriltä, kun uskaltaudumme luottamaan Jumalaan ja Hänen lupauksiinsa Raamatun Sanan äärellä hiljentyen.

– Laulu oli itselleni täysin uusi, mutta laulun moneen kertaan kuunneltuani tahdon rohkaista myös sinua, ystäväni, hiljentymään Raamatun äärellä ja löytämään rauhan sisimpään.



Helmikuu: 


Niin kuin paimen etsii 
 


Pelastusarmeijan laulukirja 33

San. Anne-Lise Silfverberg, Suom. Hilkka Nieminen, Säv. Erik Silfverberg
© Pelastusarmeijan päämaja, Kööpenhamina

Äänitys:
Piano ja huilu – Kaisu Leino
Basso ja viulu  – Matti Volotinen
Djembe ja tamburiini – Kaisa Massi
Laulu – Kaisu Leino, Welma Mäkiö ja Katri Filppu
Äänitys ja miksaus – Gabriel Ebah

Niin kuin paimen etsii aina kadonnutta lammastaan,
niin myös Herra etsii ihmistä, ken eksyi maailmaan.
Juuri sinua hän kaipaa, sinut tahtoo löytää hän,
sillä rakkaus vaatii liikkeelle tuon suuren Etsijän.
Ei hän lakkaa etsimästä, sinun tahtoo löytyvän.
Olet rakkautensa kohde, sillä rakkaus on hän.

Vaikket itse usko lainkaan, että hän sua rakastaa,
olet selkäsikin kääntänyt, käyt tietä vaikeaa,
hänen rakkautensa on niin suuri, lämmin, verraton:
et voi pakoon päästä Jumalaa, hän kaikkialla on.
Ei hän lakkaa etsimästä, sinun tahtoo löytyvän.
Olet rakkautensa kohde, sillä rakkaus on hän.

Ehkä luulet, että sellaisena liian kurja liet,
tahdot itseäsi parantaa ja lahjaa hälle viet,
mutta rakkauden olemus on toinen laadultaan:
juuri niin kuin olet, tulla saat sen syliin avaraan.
Ei hän lakkaa etsimästä, sinun tahtoo löytyvän.
Olet rakkautensa kohde, sillä rakkaus on hän.

Pelastussotilas Annika Kuivalainen kuunteli laulun:

– Tämä laulu sopisi hyvin kuoron esitettäväksi. Melodia on lohduttava ja sanat sitäkin enemmän. Laulussa kerrotaan Jumalan rakkaudesta ja välittämisestä, vaikka ihminen ehkä kuvittelee olevansa kaukana hänestä. Siinä kerrotaan ”Et voi pakoon päästä Jumalaa, hän kaikkialla on”. Aihe on samalla ajankohtainen ja iätön – siiitä tulee mieleen psalmi 139 ”Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa, sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi”.

– Työssäni Pelastusarmeijan sosiaalipalvelussa saan kuulla ihmisten monenlaisia tarinoita. Usein kerrotaan hädästä ja surusta. Siinä tuntee itsensä välillä aika pieneksi. Tämänkaltaiset laulut muistuttavat siitä, että emme ole täällä yksin, vaan meitä seurataan rakkaudella. 



Tammikuu: 

Vaille rakkautta et jää



Pelastusarmeijan laulukirja 234
 

San. Kai Kjäll-Andersson, Suom. Jorma Pollari, Säv. Kai Kjäll-Andersson
© Pelastusarmeijan päämaja, Tukholma  © Suom. Jorma Pollari

Äänitys:
Piano – Kaisu Leino
Basso – Matti Volotinen
Djembe-rumpu – Kaisa MassiLaulu – Kaisu Leino (soolo), Katri Filppu ja Welma Mäkiö
Äänitys ja miksaus – Gabriel Ebah

Onko vieras sulle tie rukouksen?
Kuinka paljon muilta salaat, itseäsi peitellen?
Oot luonut kenties profiilin niin taidokkaan, sua ettei alta sen voi tunnistaa?

Vaille rakkautta et milloinkaan jää.
Elämän hän tahtoo antaa,
mistään saa et enempää.
Jos kuljet seurassansa päivän jokaisen,
sä huomata saat voiman rakkauden.

Luutnantti Kaisu Leino kuunteli laulun:

– Laulun melodia on vaikuttava. Voisin hyvin kuvitella sitä esitettävän valaistuilla konserttilavoilla. Siinä on suuren rakkauslaulun tunnelma – ja suuri rakkauslaulu se onkin. Se ei kerro vajavaisten ihmisten rakkaudesta, vaan Jumalan äärettömästä, loputtomasta, ymmärtävästä ja ehjäksi tekevästä rakkaudesta.

– Erityisesti minua puhuttelee laulun ajankohtaisuus. Se ei puhu menneen ajan sanoin, vaan tarttuu suoraan nykyihmisen elämään: ”Onko vieras sulle tie rukouksen? Kuinka paljon muilta salaat itseäsi peitellen? Oot luonut kenties profiilin niin taidokkaan, sua ettei alta sen voi tunnistaa?” Eräs ihminen huokaisi minulle Pelastusarmeijan tilaisuuteen tullessaan: ”Tänne on niin hyvä tulla. Tiedän, ettei kukaan arvostele minua. Saan olla oma itseni.” Hän eli todeksi sitä, mistä tässä laulussa puhutaan. Jumalan rakkaus riisuu meidät rooleista. Se vapauttaa. Seurakunnan kuuluisi olla paikka, jossa kaikki saavat iloita siitä vapaudesta. 


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä