Julkaistu 18.11.2022 07:00

Maire Wahlström 100 vuotta

Maire Wahlström 100 vuotta

– Olen turvassa Hänen kämmenellään


Lokakuun 23. päivästä 1981 tuli merkittävä virstanpylväs Maire Wahlströmin elämässä. Sinä päivänä hän sai tietää, että hänen aviomiehensä Jarl ”Jalle” Wahström oli valittu kenraaliksi eli kansainvälisen Pelastusarmeijan johtajaksi.

Pian 59 vuotta täyttävä Maire kuuli uutisen Tukholmassa, minne aviopari oli muuttanut vuoden alussa, kun heidät oli määrätty johtamaan Ruotsin Pelastusarmeijan työtä.

– Viihdyin niin hyvin Tukholmassa ja kauniissa Östermalmin kodissamme, kertoo Maire, joka oli odottanut tuon määräyksen olevan viimeinen ennen eläkepäiviä.

Pelastusarmeijan korkeaan neuvostoon kuuluvat kaikki territorion johtajat ja komentajan arvolla palvelevat aktiiviupseerit. Neuvosto kokoontui tarpeen mukaan Sunbury Courtiin Englantiin esimerkiksi silloin, kun valitaan järjestölle uutta kansainvälistä johtajaa. Ennen kuuden ehdokkaan välillä pidettyjä vuoden 1981 vaaleja Jalle soitti kotiin ja kertoi, että hänet oli nimetty ehdokkaaksi.

– Mitä tuumaat, pitäisikö minun ottaa ehdokkuus vastaan?

– Se sinun pitää itse päättää. Mutta en vastusta sitä, Maire vastasi.

Viiden Lontoon vuoden aikana pariskunta matkusti ympäri maailmaa. He vierailivat kuudessakymmenessä niistä 90 maasta, joissa Pelastusarmeija tuolloin toimi. He tapasivat kuninkaallisia, korkea-arvoisia poliitikkoja ja muita julkisuuden henkilöitä. Ennen kaikkea he saivat tavata sadoittain pelastussotilaita ja Armeijan ystäviä, joista monet he tunsivat jo ennestään.

Sata vuotta

Maire täyttää sata vuotta ja muistelee pitkän elämänsä merkityksellisimpiä tapahtumia. Oli tietenkin mullistava kokemus muuttaa Lontooseen ja ottaa vastuulleen niin vaativa tehtävä.

– Vielä jännittävämpää kuin muutto Lontooseen oli silti saada määräys Kanadaan. Minun piti opetella puhumaan ja kirjoittamaan englantia.

Jalle ja Maire Wahlström palvelivat Kanadassa 1972–1976, Jalle ylisihteerinä ja Maire naistyön sihteerinä. Maire on kiitollinen siitä ajasta; se valmisti häntä kansainväliseen johtamistyöhön.

Suomeen verrattuna Pelastusarmeijan toiminta Kanadassa oli todella laaja-alaista. Territorio oli jaettu kuuteen piiriin, ja toimintaa oli 400 paikkakunnalla. Sosiaalinen työ oli monipuolista. Torontoon asettunut pariskunta tuli matkustamaan yli viiden ja puolen aikavyöhykkeen pituisen matkan idän Newfoundlandista länteen Tyynellemerelle. Territorioon kuului myös saarivaltio Bermuda, jossa Wahlströmit vierailivat mielellään.

Maire on asunut suurimman osan elämästään Helsingissä. Hän syntyi siellä 18. marraskuuta 1922. Temppelistä tuli jo varhain Mairen hengellinen koti. Hän oli nuori sotilas, partiotyttö, sotilas, osastokadetti, ja ylioppilaaksi valmistumista 1942 seuraavana vuonna hän aloitti Pelastusarmeijan kadettikoulun. Hänen ensimmäinen määräyksensä oli Hangon osastossa majuri Ellen Anderssonin avustajana.

Maire ja Jalle olivat menneet kihloihin kesällä 1943. Jalle oli viettänyt vuodet 1937–39 Pelastusarmeijan kansainvälisessä upseerikoulussa Lontoossa. Hän ehti toimia pelastusupseerina Suomessa vain muutamia kuukausia ennen kuin hänet tammikuussa 1940 kutsuttiin Suomen armeijaan. Vasta viiden vuoden kuluttua hän sai vaihtaa ylleen Pelastusarmeijan univormun.

Pari vihittiin lipun alla täydessä Temppelissä elokuussa 1944. Heidän ensimmäinen yhteinen määräyksensä alkoi vuodenvaihteessa Porvoon osastossa. Pelastusarmeija oli ”avannut tulen” Porvoossa vuonna 1890, ja yksi osaston ensimmäisistä sotilaista oli muurarimestari Karl Johan Wahlström, Jallen isoisä.

Porvoon aika kesti vain kahdeksan kuukautta. Syyskuun 1945 alussa pariskunta muutti pääkaupunkiin, ja siellä Jalle hoiti erilaisia, pääosin lapsi- ja nuorisotyöhön liittyviä määräyksiä kolmentoista vuoden ajan.

Näinä vuosina Maire huolehti kodista ja kasvavasta perheestä. Heti muuton jälkeen heille syntyi poika, tytär noin vuotta myöhemmin ja taas poika vuonna 1950.

Jallella oli lähinnä nuorisotyön tehtäviä, ja siihen aikaan hän matkusti paljon ympäri maata. Lapset olivat oppineet vastaamaan puhelimeen ”hän on matkoilla” tai ”han är på resa”. Maire toimi aktiivisesti Temppelissä esimerkiksi pyhäkoulun opettajana ja partionjohtajana. Lapset kävivät pyhäkoulussa, heistä tuli nuoria sotilaita, sudenpentuja, tonttuja, partiolaisia, soittajia ja sotilaita.

Hyvästit

”Hyvästien jättäminen” tarkoittaa Pelastusarmeijassa uuden määräyksen vastaanottamista. Se tuntui koko perheestä oikeilta jäähyväisiltä ensimmäistä kertaa syksyllä 1960. Silloin Jallesta tuli Pohjoisen piirin piiripäällikkö ja Mairesta kotiliiton sihteeri. Perhe muutti Ouluun.

Pohjoiseen piiriin sisältyi koko Pohjois-Suomi etelässä aina Suurpohjan rannikkoseutuun asti. Nyt myös Maire alkoi tehdä pitkiä matkoja. Lapset kävivät Oulun ruotsinkielistä yhteiskoulua ja saivat oppia lämmittämään samaa keittoa joskus kolmekin päivää peräkkäin.

Oli varmaankin helpotus, kun Jalle määrättiin kadettikoulun johtajaksi, ja perhe muutti takaisin Helsinkiin syksyllä 1963. Lapset saivat päättää koulunsa vanhoissa opinahjoissaan ja aloittaa yliopisto-opinnot pääkaupungissa.

Ennen Kanadaan muuttoa Jalle oli kotimaassa ylisihteerinä, ja vuodesta 1976 vuoteen 1980 pariskunta toimi suomalaisen territorion johtajina.

Maire ja Jalle jäivät eläkkeelle ja muuttivat koti-Suomeen vuonna 1986. Vähitellen Jallen terveys heikkeni, ja hänet otettiin sairaalahoitoon vuonna 1995. Maire vieraili aviomiehensä luona lähes päivittäin tämän kuolemaan 1999 saakka.

Aikanaan Maire muutti Ruskeasuolle Folkhälsanin senioritaloon. Ensin hän asui omassa asunnossaan, mutta voimien vähentyessä hän sai paikan samasta talosta ryhmäkoti Ekenistä.

Ruumista väsyttää, mutta aivot ovat virkeät. Hän lukee päivän lehden kannesta kanteen ja ratkaisee ristikon ja sudokun. Osa henkilökunnasta on ulkomaalaistaustaista, ja heidän kanssaan hän puhuu mielellään englantia ja joskus vähän saksaakin. Hoitajat pitävät hänen huumorintajustaan.

– Yritän pitää sekä itseäni että tyttöjä hyvällä mielellä, sanoo satavuotias.

– Lämpimimmät kiitokseni kaikille, jotka eri tavoin ovat muistaneet minua näinä elämän iltahetkinä. Mitä ikinä tapahtuukaan, olen turvassa Hänen kämmenellään.

Ulf Wahlström
Kuvat: Maire Wahlströmin kuva-albumi 


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä 

Uutinen 23.06.2026

Pohjoismaisella yhteistyöllä nykyaikaista orjuutta ja ihmiskauppaa vastaan

Syksyllä 2026 ja keväällä 2027 Pelastusarmeija Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestää yhteisiä, kaikille avoimia koulutuksia, joissa käsitellään Pohjoismaissa esiintyvää nykyajan orjuutta ja ihmiskauppaa. Tarkoitus on syventyä Pohjoismaissa esiintyvään ihmiskauppaan, erityisesti työperäiseen hyväksikäyttöön. Koulutusvuoden aikana perehdytään erilaisiin toimintatapoihin uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa sekä tutustutaan eri Pohjoismaissa käytössä oleviin työmenetelmiin ja saadaan katsaus siihen, miltä ihmiskauppa näyttää tällä hetkellä Pohjoismaissa.
Artikkeli 23.06.2026

FinStones – iloa levittävä harrastus

Mikä ihmeen FinStones? Mahdollisesti viime kesänä saatoit kuulla tästä tai törmätä kaupungilla kauniisti maalattuihin kiviin, jotka joku oli jättänyt löydettäväksi. Pienestä kivestä syntyy ilon, luovuuden ja yhteisöllisyyden ketju – nauti kiven koristelusta ja ilahdu toisen ilosta, kun hän löytää piilottamasi kiven. Ylläty iloisesti, jos itse löydät kiven!
Tapahtuma 21.06.2026

Armon jäljet -valokuvanäyttely

Tervetuloa valokuvaaja Ville Antero Sahan hengelliseen valokuvanäyttelyyn "Armon jäljet" Pelastusarmeijan Tampereen osastolle, Satakunnankatu 27. Näyttelyn avajaisia vietetään sunnuntaina 21.6. klo 14 jumalanpalveluksen yhteydessä. Kesäkuussa näyttely on auki 21.6.-30.6. osaston aukioloaikojen puitteissa. Elokuussa näyttely avautuu uudelleen, ja on nähtävillä lokakuun loppuun. Lämpimästi tervetuloa!
Uutinen 17.06.2026

Sopassa vietettiin avajaisia

Pelastusarmeijan sosiaalipalvelukeskus, tuttavallisesti Soppa, muutti uusiin tiloihin Helsingin Malmille viime huhtikuussa. Nyt 17. kesäkuuta vietettiin virallisia avajaisia, kun kansainväliset vieraat, esikuntapäällikkö ja maailmanlaajuisen naistyön sihteeri, komentajat Edward ja Shelley Hill vierailivat Suomessa.