Julkaistu 30.4.2015 12:04

Miten elämme täysin vapaina?

Tee niin kuin tahdot. Tykkää mistä haluat, ajattele ja sano mitä sinua huvittaa. Nykyajan yhteiskunnassa haluamme pitää tiukasti kiinni vapaasta tahdosta. Hirvittävien terroritekojen jälkimainingeissa meille on tullut entistäkin tärkeämmäksi säilyttää mielipiteenvapaus, uskonnonvapaus ja lehdistön vapaus. Mutta miten ajattelemme vapaasti ja miten me elämme silloin,
kun elämme täysin vapaina?

Renessanssiaikana kukoisti käsitys ihmisen vapaasta tahdosta. Silloin keskusteltiin ihmiskunnan vapaista valinnoista, joihin kukaan tai mikään ei ole vaikuttanut. Hollantilainen filosofi Erasmus Rotterdamilainen käsitteli kysymystä vapaasta tahdosta teoksessaan De libero arbitrio diatribe. Siinä tilanteessa tarttui kynäänsä teologi ja uskonpuhdistaja Martti Luther ja kirjoitti vastineen, jossa hän esitti vastakkaisen näkemyksensä. Me emme suinkaan ole vapaita tekemään valintoja niin kuin haluamme. Lutherin mukaan ihmisen tahtoa sitoo hengellinen turmeltuneisuus, joka on seurausta siitä, että ihminen syntiinlankeemuksessa käänsi selkänsä Jumalalle. 

Tänä aikana, jolloin tärkeimpiä perusarvoja on loukkaamaton yksilön vapaus, on vaikea väittää jotakin muuta. Pelastusarmeijassa me olemme kuitenkin Lutherin tavoin nähneet myös niin kutsutun vapauden kääntöpuolen. Sen mitä voisimme kutsua rikkinäisten ihmisten ja rikkoutuneiden ihmissuhteiden turmeltuneeksi vapaudeksi. Se on kuviteltua vapautta, joka vie meitä vain yhä syvempään vankeuteen omaan itsekkyyteemme. Me uskomme, että Raamattu on oikeassa siinä, että me voimme vapautua täydellisesti vain Jumalan armosta ja uskon kautta Jeesuksessa Kristuksessa. Uskon kautta tulemme kokonaan vapaiksi tekemään niitä hyviä tekoja, joita Jumala alusta alkaen tarkoitti meidät tekemään. Me vapaudumme sisäänpäin kääntyneestä itsekkyydestämme ja muutumme kokonaan niin, että voimme kasvaa lähimmäisenrakkauteen ja avoimuuteen ihmissuhteissa.

Pelastusarmeijassa emme koskaan tule hyväksymään sortoa tai epäoikeudenmukaisuutta, riippumatta siitä onko se yksilön tai yhteisön harjoittamaa, tai tapahtuuko se uskonnon tai politiikan nimissä. Sen sijaan uskomme, että vapaus on jotakin enemmän kuin että saa tehdä mitä itse haluaa. Meille vapaus ei ole vain sitä, että saamme olla mitä itse haluamme, vaan myös vastuuta tulla millaisiksi Jumala on meidät tarkoittanut.

Johnny Kleman
eversti
Suomen ja Viron Pelastusarmeijan johtaja


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi!

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä

Uutinen 05.04.2026

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

Pääsiäisenä kristityt juhlivat sitä, että Jeesus voitti kuoleman ja toi maailmaan toivon. Videolla Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion johtajat everstiluutnantit Saga Lippo ja Esa Nenonen pohtivat kysymystä: "Mikä on totuus?"
Pääsiäistervehdys 03.04.2026

Kenraalin pääsiäistervehdys 2026

Pelastusarmeijan kansainvälisen johtajan, kenraali Lyndon Buckinghamin pääsiäistervehdys.
Artikkeli 26.03.2026

Yhtenäisyyden, sovinnon ja rauhan asialla

Suomen Ekumeeninen Neuvosto sai viime syyskuussa uuden pääsihteerin, kun Laura Häkli valittiin tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle. Laura on toteuttanut talkoopäiviä, jolloin hän on käynyt tutustumassa ja osallistumassa työyhteisöihin eri jäsenkirkoissa, myös Pelastusarmeijassa. Talkoopäivien yhteydessä meillä oli mahdollisuus istua keskustelemaan ekumeniasta, Lauran uudesta tehtävästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kirkkojen yhtenäisyyden edistämiseksi.
Artikkeli 18.03.2026

Yhteiskuntavastuu – reilu peli

”Yksikään ihminen ei ole saari”, kirjoitti englantilainen pappi ja runoilija John Donne 1600-luvulla. Leikillisesti voisi sanoa, että suomalaiset ovat poikkeus. He vetäytyvät mielellään omalle saarelleen, mieluiten metsän keskelle ja yksin. Suomalainen osaa olla myös hyvin reviiritietoinen. Aivan tätä Donne ei kuitenkaan sanonnallaan hakenut. Hän viittasi siihen, kuinka me ihmiset olemme osa suurempaa kokonaisuutta, mannerta. Vaikutamme toinen toisemme hyvinvointiin –tai pahoinvointiin.