Julkaistu 24.4.2019 06:00

Pelastusarmeija Suomessa 130 vuotta: Avataan tuli!

Pelastusarmeija Suomessa 130 vuotta

Pelastusarmeija on ollut olennainen osa suomalaista elämää ja yhteiskuntaa  jo 130 vuoden ajan. Sarjassa tutustumme eri työmuotoihin ja niiden kehitykseen vuosikymmenien aikana. Historiasta ammentaen, tulevaisuuteen katsoen!

Avataan tuli!

Pelastusarmeijan osastojen historiaa

Kun menin ensimmäisen kerran Pelastusarmeijan kokoukseen, menin samalla paikkaan, jota voidaan pitää Pelastusarmeijan toiminnan ytimenä tai sydämenä. Tämä tapahtui loppiaissunnuntai-iltana vuonna 1980 Lieksassa, jossa Pelastusarmeijan pieni osasto eli seurakunta piti jumalanpalvelusta. Pelastusarmeija oli toiminut Lieksassa vuodesta 1911 lähtien. Tuona iltana pieni kokoushuone oli täynnä eri-ikäisiä ihmisiä, olivathan vieraina Pelastusarmeijan johtaja, komentaja Jarl Wahlström, rouva komentaja Maire Wahlström ja heidän sihteerinsä, majuri Helmi Keinonen. Sinä iltana jäin koukkuun, jossa olen edelleen.

Pelastusarmeijan toiminta Suomessa alkoi virallisesti Helsingissä 8.11.1889. Silloin pidettiin Helsingin Hakaniemessä sijaitsevassa Siltasaaren sirkusmaneesissa Pelastusarmeijan vihkimysjuhla, jossa kerrottiin Pelastusarmeijan synnystä, toiminnasta ja tarkoitusperistä. Pelastusarmeijan ensimmäisen osaston eli Helsingin 1. ruotsinkielisen osaston avaamispäivä on sama, eli 8.11.1889. Osaston ensimmäiseksi johtajaksi on merkitty kapteeni Constantin Boije, Suomen Pelastusarmeijan ensimmäinen johtaja, ja avustajaksi luutnantti Hedvig von Haartman. Maneesia käytettiin kokoushuoneistona yli yhdeksän kuukautta, kunnes vuokrattiin toinen tila.

Avataan tuli!

Hyvin pian työn aloittamisen jälkeen tähyttiin jo Helsingin ulkopuolelle. Pelastusarmeijan tavoitteena oli alusta lähtien mennä ”avaamaan tulta” eli perustaa uusia osastoja kaikkialle Suomeen. Lokakuussa 1890 Krigsropet-lehdessä oli ilmoitus, että Armeija oli valmis aloittamaan toiminnan missä kaupungissa tahansa, ja kokoushuoneeksi kelpaa tanssisali, teatteri tai mikä tahansa, johon mahtuu noin 300 henkeä. Osastoja avattiinkin nopeaan tahtiin. Helsingin ulkopuolella Porvoon osasto aloitti toimintansa vuonna 1890. Samana vuonna osasto avattiin myös Hämeenlinnassa, Turussa, Porissa ja Hangossa. Osastot toimivat pitkään vuokratuissa tiloissa. Ensimmäinen oma kiinteistö, Uudenmaankatu 40 sijaitseva Temppeli, Helsingin I osaston kokoushuone, vihittiin käyttöön 15.9.1895.

Suomen Pelastusarmeijan 130-vuotisen historian aikana osastoja on perustettu ympäri Suomea pohjoisen Kittilästä etelän Hankoon asti. Pioneerihenkeen sisältyi halu kokeilla, millä paikkakunnalla osasto saa jalansijaa ja vahvan perustan toimia Jumalan kunniaksi ja paikkakunnan ihmisten kaikkinaiseksi parhaaksi. Jumalan kutsumia naisia ja miehiä oli paljon, ja he halusivat innokkaasti, monenlaisesta vastustuksesta ja vaikeuksista huolimatta, julistaa evankeliumia ja palvella kärsiviä lähimmäisiään. Monet osastot toimivat vain lyhyen aikaa. Toisen maailmansodan päätyttyä Viipurin piiriin kuuluneet 13 osastoa jäivät luovutetulle alueelle, mikä oli hyvin raskasta osastoihin kuuluville ihmisille ja koko Pelastusarmeijalle. Ensimmäisen toimintavuoden aikana perustetuista osastoista toimivat edelleen Helsingin Temppelin osaston lisäksi Porvoon ja Hämeenlinnan osastot. Tällä hetkellä Suomessa on 23 osastoa, joista pohjoisin on Rovaniemellä.

Kertoa, kasvattaa, palvella

Osastojen toiminnan ja työn tavoitteet ovat edelleen samat kuin alkuaikoina. Tavoitteiden kuvaamiseksi sopivat hyvin kenraali John Gowansin sanat, kun hän ytimekkäästi esittää Pelastusarmeijan tehtävänä olevan kertoa Jumalan tarjoamasta pelastuksesta, kasvattaa ihmisiä uskon tiellä ja palvella kärsiviä lähimmäisiä. Aivan alusta lähtien osastohuoneistojen sisällä pidettävän toiminnan lisäksi armeijalaiset menivät ulos ihmisten pariin laulamaan, soittamaan ja todistamaan Jeesuksesta. Tärkeänä palvelumuotona oli kotikäyntityö. Pelastussotilaat auttoivat ihmisiä heidän arkeensa liittyvissä asioissa, kuuntelivat heidän ilojaan ja murheitaan sekä rukoilivat heidän puolestaan. Keinot ja toimintatavat ovat muuttuneet vuosikymmenten kuluessa, mutta edelleen osastoissa tarjotaan mahdollisuuksia erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille osallistua toimintaan, saada apua ja tukea, kuulla Jumalan Sanaa sekä löytää hengellinen koti.

Pelastusarmeijan alkuaikoina osaston seinällä tai lipputangossa saattoi olla suuri lippu, jossa luki esimerkiksi ”Hanko Kristukselle”. Tänä päivänä tällaiset julistukset kuulostavat mahtipontisilta. Kuitenkin osastojen niin kuin koko Pelastusarmeijan toiminnan kirkkaana ytimenä tulee yhä olla tämä: Suomi Kristukselle. Emme ole olemassa itseämme varten vaan ihmisiä varten.

Aino Muikku
everstiluutnantti
ohjelmasektorin päällikkö

Kuvat: Pelastusarmeijan kuva-arkisto


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä

Artikkeli 25.10.2025

Tallinnassa juhlittiin Viron työn 30-vuotista taivalta!

Pelastusarmeijan Viron työn 30-vuotisjuhlia vietettiin Tallinnassa 11.–12.10. Viikonloppua juhlittiin pyhityksen ja perheen merkeissä – se oli täynnä ylistystä, sydämellistä yhdessäoloa ja mielenkiintoisia työpajoja. Viikonlopun puhujina toimivat Pelastusarmeijan Euroopan johtajat, komentajat Ced ja Lyn Hills, jotka ovat toimineet myös Viron aluejohtajina vuosina 2013–2016. Lisäksi paikalla oli juhlavieraita Virosta, Suomesta, Norjasta ja Iso-Britanniasta.
Artikkeli 24.10.2025

Olevisten herätys

Matteuksen evankeliumin luvusta 10 jakeesta 16 voimme lukea, että lähettäessään kaksitoista apostolia matkalle Jeesus sanoo heille näin: ”Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset”. Tämä kohta voi kuulostaa hieman erikoiselta. Saatamme vielä ymmärtää, mitä tarkoittaa pyrkimys olla viaton kuin kyyhkynen, mutta että viisas kuin käärme?
Uutinen 20.10.2025

Kaikkien Kallio – tavoitteena turvallisempi asuinympäristö

Pelastusarmeijan aloitteesta järjestettiin syyskuun lopulla Kallion alueen verkostotapaaminen kaupunginosan huonontuneesta turvallisuustilanteesta. Tilanteen taustalla on kasvanut asunnottomuus, lisääntynyt yleinen levottomuus ja huumeiden, kuten Alfa-PVP-muuntohuumeen, yleistyminen katukuvassa. Kiihkeä keskustelu toi esiin ongelman todellisuuden ja tilanteen vakavuuden, mutta myös rakentavia käytännön ratkaisuja.
Artikkeli 20.10.2025

Pieni suuri Võrun osasto

Kaakkois-Virossa, lähellä Latvian ja Venäjän rajaa, sijaitsee pieni ja idyllinen Võrun kaupunki – ja siellä territoriomme eteläisin osasto. Pelastusarmeija on vaikuttanut kaupungissa vajaat parikymmentä vuotta, ja suurimman osan tuosta ajasta osastoa on luotsannut kenttäkersantti Inge Ojala-Pihlaja. Sotahuuto kävi tutustumassa uusiin tiloihin ja tilanteeseen, jossa tämä sydämellinen osasto ja sen vetäjä ovat tällä hetkellä.