Julkaistu 4.4.2018 10:00

Pelastusarmeijan monitoimimies Tobbe

38-vuotias Temppelin pelastussotilas Torbjörn Bildo, tuttavallisesti Tobbe, on monessa mukana. Hän soittaa rumpuja Temppelin soittokunnassa, työskentelee Pelastusarmeijan kierrätyksessä, on mukana partiossa Tempelscouterna-lippukunnassa, ja vapaaehtoisena auttamassa kuva- ja äänitekniikan parissa Armeijan tapahtumissa.

– Täällä on hyvä olla, Tobbe toteaa.

Tobbe on ollut osa Pelastusarmeijaa jo ”ennen syntymäänsä”.

– Isä ja äiti kävivät nuorempana ahkerasti Armeijalla, ja myös isäni vanhemmat olivat hyvin aktiivisia Pelastusarmeijan sotilaita. Isoäitini Mercedes Bildo johti aikanaan Temppelin kitarakuoroa.

Tobbelle Armeija tuli tutuksi Temppelin pyhäkoulun kautta.

– Kävimme siellä nuoremman veljeni Johanin kanssa. Hiukan myöhemmin liityin mukaan Temppelin nuorisosoittokuntaan ja olin siinä useamman vuoden mukana.

Tempelscouterna-partiolippukunnasta löytyi myös mielekästä tekemistä ja kavereita.

Temppelistä toinen koti

Varttuessaan Tobbe jäi pois Temppelin musiikkitoiminnoista. Ammattikoulussa hän suoritti tutkinnon sähkölinjalta. Vuosituhannen vaihteessa luutnantti Fredrik Ahlbin tiedusteli, haluaisiko hän tulla soittamaan rumpuja Temppelin soittokuntaan.

– Vastasin myöntävästi, ja olen siitä asti ollut mukana – toistakymmentä vuotta!

Samoihin aikoihin hän liittyi Pelastusarmeijan sotilaaksi.

– Se tuntui luontevalta jatkolta partiolle ja soittokunnalle, Tobbe toteaa hymyillen.

Hän on viihtynyt soittokunnassa hyvin.

– Ehkei soittokuntamusiikki ole lempimusiikkiani, mutta on mukavaa olla soittamassa yhdessä. Varsinkin, kun ryhmä tietää, mitä tekee, Tobbe naurahtaa.

Esiintymisistä Tobbelle on jäänyt erityisesti mieleen Pelastusarmeijan 125-vuotisjuhlaviikonloppu neljän vuoden takaa.

– Meillä oli musiikkijuhla Temppeliaukion kirkossa, joka oli täynnä kuulijoita – myös kansainvälisen Pelastusarmeijan johtaja, kenraali André Cox oli paikalla. Kymmenen minuuttia ennen konsertin alkua huomasin, että olin unohtanut nuotit! Sain muiden partituureista kopioimalla ja askartelemalla itselleni nuotit, mutta se meni tiukoille! Tobbe naurahtaa.

Tobbe on teknisesti taitava, ja hän on monissa Armeijan tapahtumissa auttamassa audiovisuaalisissa askareissa. Edellä mainitulta viikonlopulta hänellä on myös varsin ikimuistoinen hetki. Kaikki ei mennyt kuin Strömsössä…

– Mediatiimi paiski töitä läpi yön laitellen kaapeleita ja tehden säätöjä. Kun seuraavana iltana ensimmäisen kokouksen jälkeen pääsin kotiin, kaaduin saman tien sänkyyn, Tobbe toteaa hymyillen veikeästi: – Sattumukset ovat niitä, jotka jäävät mieleen. Jos kaikki menee aina suunnitelmien mukaan, niin se olisi kovin tylsää.

Tobben tavasta puhua Temppelistä välittyy viihtyminen.

– Hengailen paljon Uudenmaankadulla, ehkä vähän liikaakin, hän naurahtaa.

– Mutta Temppelissä on hyvä olla, se on kuin toinen koti. Joskus olen saattanut viettää siellä yönkin, kokeilen kaikkia teknisiä asioita. Siinä syventyy oman maailmaansa.

”Kolmas koti” kierrätyksessä

Edellä mainittujen asioiden lisäksi Tobbe on ansiotyössä Pelastusarmeijan kierrätystoiminnassa. Työura on kunnioitettavan pitkä nykypäivänä – hän on ollut osa tiimiä jo vuodesta 2003 lähtien. Hän aloitti kirpputorimyymälässä ja oli sen jälkeen noutopalvelun kuskina.

Myöhemmin Tobbe sai vastuun Pelastusarmeijan kirpputorien verkkokaupan päivittämisestä ja tuotteiden kuvaamisesta. Työajasta kolme päivää viikossa on varattu verkkokaupalle ja kaksi kaikenlaisille kierrätyksen toimille: tuuraajana myymälässä, noutopalvelun kuskina, apuna lajittelussa – missä ikinä apua kaivataan eniten.

– Tobbe pelastaa meidät teknisillä tiedoillaan ja taidoillaan, huomauttaa Tiina Blomqvist, Helsingin kierrätystoiminnan johtaja ja Tobben esimies. – Kun kassajärjestelmissä ja kortinlukulaitteissa on ongelmia, hän auttaa meidät pälkähästä, Tiina lisää hymyillen.

Työssä on sekä haasteelliset että palkitsevat puolensa.

– Haastavinta on asiakkaiden kohtaaminen noutopalvelun tehtävissä. Välillä käy niin, että tarjotut tavarat ovat sellaisia, joita emme voi ottaa vastaan. Tuolloin tuntuu pahalta kertoa se asiakkaalle. Onneksi useimmat asiakkaistamme ovat ymmärtäväisiä ja tietoisia siitä, että tarjottujen tuotteiden tulee olla ehjiä ja käyttökelpoisia.

– Palkitsevinta on se, että tietää ostettujen tavaroiden pääsevän hyvään kotiin eikä kaatopaikalle. Moninkertainen hyöty: asiakas saa ilon edullisesta tuotteesta ja hyvän omantunnon kierrättämisestä, ja tuloilla voimme auttaa tarvitsevia.

Lopuksi Tobbe haluaa toivottaa kaikki tutustumaan myöhemmin keväällä avautuvaan uudistuneeseen kirpputorien verkkokauppaan: pelastusarmeijankirpputorit.fi

– Tervetuloa tekemään löytöjä! Verkkokaupan ajatuksena on, että sieltä löytyy erikoisempia tuotteita. Meiltä löytyy jotain vanhaa, jotain uutta – jokaiselle jotakin!

Toni Kaarttinen
Kuva:
Toni Kaarttinen


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä

Uutinen 05.04.2026

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

Pääsiäisenä kristityt juhlivat sitä, että Jeesus voitti kuoleman ja toi maailmaan toivon. Videolla Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion johtajat everstiluutnantit Saga Lippo ja Esa Nenonen pohtivat kysymystä: "Mikä on totuus?"
Pääsiäistervehdys 03.04.2026

Kenraalin pääsiäistervehdys 2026

Pelastusarmeijan kansainvälisen johtajan, kenraali Lyndon Buckinghamin pääsiäistervehdys.
Artikkeli 26.03.2026

Yhtenäisyyden, sovinnon ja rauhan asialla

Suomen Ekumeeninen Neuvosto sai viime syyskuussa uuden pääsihteerin, kun Laura Häkli valittiin tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle. Laura on toteuttanut talkoopäiviä, jolloin hän on käynyt tutustumassa ja osallistumassa työyhteisöihin eri jäsenkirkoissa, myös Pelastusarmeijassa. Talkoopäivien yhteydessä meillä oli mahdollisuus istua keskustelemaan ekumeniasta, Lauran uudesta tehtävästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kirkkojen yhtenäisyyden edistämiseksi.
Artikkeli 18.03.2026

Yhteiskuntavastuu – reilu peli

”Yksikään ihminen ei ole saari”, kirjoitti englantilainen pappi ja runoilija John Donne 1600-luvulla. Leikillisesti voisi sanoa, että suomalaiset ovat poikkeus. He vetäytyvät mielellään omalle saarelleen, mieluiten metsän keskelle ja yksin. Suomalainen osaa olla myös hyvin reviiritietoinen. Aivan tätä Donne ei kuitenkaan sanonnallaan hakenut. Hän viittasi siihen, kuinka me ihmiset olemme osa suurempaa kokonaisuutta, mannerta. Vaikutamme toinen toisemme hyvinvointiin –tai pahoinvointiin.