Raamatun arkeologia: Varhaiskristittyjen hautaamisesta

Minna ja Kenneth Silver ovat arkeologeja ja historioitsijoita, jotka ovat erikoistuneet Raamatun arkeologiaan. Sarjassa kaivaudumme Raamatun aikaan, sanomaan ja erilaisiin näkökulmiin, jota se meille tarjoaa.

Kristittyjen hautaamistapa periytyy juutalaisesta hautaustavasta. Kristillinen hautausmuoto seuraa Jeesuksen juutalaista hautaustapaa, joka oli ruumishautaus. Juutalaisille yhteys isien maahan on ollut tärkeä. Patriarkka Jaakob ja hänen poikansa  Joosefkin tuotiin Egyptistä isien maahan, rakkaiden yhteyteen. Idea pyhästä maaperästä ja isien yhteydestä oli tärkeää.

Kristityt ovat haudanneet vuosisatoja vainajansa Jeesuksen esikuvaa seuraten ja ruumiiden ylösnousua odottaen. Jeesuksen hautapaikasta tuli Jerusalemissa jo varhaiskristittyjen aikana pyhiinvaelluskohde. Kristityt vierailevat nykyisin Pyhän haudan kirkossa Jerusalemin vanhassa kaupungissa ja Puutarhahaudalla vanhan kaupungin muurien ulkopuolella.

Varhaiskristillinen perinne tukee Pyhän haudan kohdetta ja siellä tehtyjä kaivauksia, joissa Golgatan paikka ja toisen temppelin aikainen juutalainen hautausmaa on paljastettu. Paikka sijaitsi silloisten muurien ulkopuolella. Niin kutsutulla Puutarhahaudalla voi levätä kaikesta kaupungin hälinästä ja katsella hautamuotoa, jollaiseksi Jeesuksen hauta on ymmärretty. Haudan suulta vieritettiin kivi, jollainen on havaittavissa kyseisessä paikassa.

Lasaruksen hauta sijaitsee raamatullisessa Betanian kylässä Lasaruksen, Marian ja Martan kodin alueella Jerusalemin Öljymäellä.

Vielä tänä päivänä voi käydä katsomassa perimätiedon tukemaa Lasaruksen tyhjää hautaa – miehen, jonka Jeesus herätti kuolleista. Lasaruksen hauta puolestaan muistuttaa ja enteilee Jeesuksen ylösnousemusta. Sen sijainti Öljymäellä muistuttaa kristittyjä myös Jeesuksen toisen tulemisen toivosta, koska hän nousi taivaaseen Öljymäeltä, ja hänen paluunsakin katsotaan tapahtuvan Öljymäelle. Sinne onkin haudattu monia autuaiksi julistettuja.

Kristittyjen vainot

Varhaiset juutalaiskristityt pysyivät aluksi Jeesuksen ylösnoustua Jerusalemissa. Paavali, juutalainen kirjanoppinut, aloitti käännyttyään Damaskon tiellä laajamittaisen lähetystoiminnan Rooman valtakunnassa; hänestä tuli pakanoiden apostoli. Varhaiskristityt joutuivat monenlaisiin vaaroihin ja vainoihin. Monet halusivat eri puolilla Rooman valtakuntaa tulla haudatuksi marttyyrikuoleman kärsineiden yhteyteen. Italian Milanossa voi päästä Pyhän Ambrosiuksen basilikassa erityisluvalla käymään kryptassa kahden marttyyrikuolleen roomalaissotilaan haudalla, jonka yhteyteen kirkkoisä Ambrosiuskin on haudattu. Vainajien luurangot ovat nähtävissä.

Ambrosius halusi tulla haudatuksi marttyyrien yhteyteen. Tuolloin eli käytäntö pyhien yhteyteen hautaamisesta. Varhaiskristityt uskoivat pyhimysten voimaan samoin kuin heidän vaatteidensa ja rukousliinojen parantavaan vaikutukseen. Kun evankeliumeissa nainen kosketti Jeesuksen vaipan tupsua, hän koki parantuneensa. Pyhiinvaelluksia on tehty ja tehdään edelleenkin pyhien hautapaikoille. Heidän esimerkkiään halutaan seurata. Vaellus on myös mahdollisuus syventyä pohtimaan Raamatun sanaa, rukoilemaan, laulamaan hymnejä ja kokemaan kristittyjen vuosituhantista yhteyttä.

Roomassa alettiin roomalaista tapaa seuraten rakentaa katakombeja, joihin kristityt hautasivat rakkaat vainajansa ja harjoittivat myös hartautta aina toiselta vuosisadalta lähtien. Osasyynä olivat vainot ja katakombeissa mahdollisuus hartauden harjoittamiseen. Katakombien rakentaminen oli ollut tunnettua myös juutalaisten ja ei-kristittyjen roomalaisten parissa.

Nykyäänkin voi vierailla varhaiskristittyjen katakombien tunneleissa Rooman alla. Katakombit ovat olleet helposti saavutettavissa pääteiden varsilla. Nykyisin voi poiketa esimerkiksi kahden naisen, Pyhän Domitillan ja Priscillan katakombissa sekä miespuolisten San Sebastianoksen eli Pyhän Sebatianoksen ja Pyhän Callixtuksen katakombissa. Näemme perinteistä juutalaisille tyypillistä toisen temppelin aikaista hautaamismuotoa: puolikaaren muotoisia seinäsyvennyksiä eli arcosoliumeja, joihin vainajat aluksi käärinliinoissa haudattiin. Lisäksi on seinäsyvennyksiin sijoitettuja ossuarioita eli luulippaita tai -arkkuja. Kivestä veistetyt suuremmat sarkofagit olivat varakkaille mahdollisia. Luiden säilyttäminen seurasi ylösnousemusajatusta.

Varhaiskristittyjen symboleja voidaan havaita katakombien seinämissä, sarkofageissa ja luulippaissa. On maalauksia, veistoksia ja kaiverruksia. Syntyi yhteisiä kristillisyyttä viestittäviä symboleja. Kreikankielisestä sanasta IKHTYS muodostettu kalakuvio on tunnettu varhaiskristittyjen tunnus. Se on kirjainyhdistelmä sanoista Jeesus Kristus Jumalan Poika Vapahtaja. Varhainen XP- eli Khi-Rho-yhdistelmä puolestaan viittaa Kristus-sanan alkukirjaimiin. Antiikista periytyvä paimenaihe esiintyy myös kristittyjen veistotaiteessa: hyvä paimen kantaa kadonnutta lammasta.

Perinteisesti on uskottu Paavalin ja Pietarin kärsineen marttyyrikuoleman Roomassa. Tämä aiheutti pyhäkköjen ja myöhemmin kirkkojen rakentamisen apostolien hautojen yhteyteen 300-luvulta lähtien, kun Rooman hallitsijat kääntyivät kristityiksi. Roomaan nousivat San Paolo Fuori Le Mura -basilika (eli muurien ulkopuolinen Pyhän Paavalin kirkko) ja Pietarin basilika, aluksi nykyisen Pietarinkirkon alueelle. Kristillinen taide maalauksineen ja mosaiikkeineen alkoi kukoistaa.

Pietarin hauta sijaitsee Pietarinkirkon alla Rooman maanpinnan antiikin roomalaisella hautausmaalla, ja siihen on voinut tutustua, mikäli on etukäteen saanut hankittua lipun tietyksi päiväksi. Pietarin hautapaikka on vaatimattomuudessaan vaikuttava eikä ole suhteessa prameaan Pietarinkirkkoon. Pietari oli yksinkertainen kalastaja, mutta Jeesus julisti tälle, jonka nimi merkitsi ”kiveä” tai ”kalliota”, että sille kalliolle hän oli rakentava seurakuntansa.

Hautaus Suomessa

Kun Suomi vähitellen otti kristinuskon vastaan noin 1000-luvulta lähtien, voimme arkeologisesti havaita hautausmuodon muuttumisen ruumishautaukseksi. Ensimmäinen ristiretki Suomeen tehtiin perinteisen historiankirjoituksen mukaan vuonna 1155, ja silloin Suomi virallisesti liitettiin Ruotsiin ja kristilliseen maailmaan.

Ennen ristiretkiä kristinuskon vaikutus näkyy kuitenkin jo hautauksissa. Arkeologisissa löydöissä havaitsemme hautalahjojen vähenemisen ja ruumishautauksen yleistymisen. Kristilliset symbolit tulevat mukaan. Myös hautaaminen kasvot itään päin kohti Jerusalemia ja Öljymäkeä omaksuttiin käytännöksi. Toive tulla haudatuksi siunattuun maahan jatkuu edelleen kristittyjen parissa.

Minna Silver
dosentti, arkeologi, filosofian tohtori

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä