Ystävyyttä on osoittaa ymmärtäväisyyttä, myötätuntoa ja sydämellisyyttä

Ystävyyttä on osoittaa ymmärtäväisyyttä, myötätuntoa ja sydämellisyyttä, sekä olemalla ystävä niille, joilla ei ystävää ole

Sydämeni täyttää kiitollisuus Jumalalle ihmisistä, joilla Hän on siunannut, jotka ovat tulleet rinnalleni rakastamaan, rohkaisemaan, tukemaan ja neuvomaan kaikissa elämän käänteissä, että ei tarvitse kulkea yksin läpi elämän. Yhteiskunnassamme moni silti kärsii yksinäisyydestä ja vaikeista ihmissuhteista.

Kolossalaiskirjeessä 3 meitä kehotetaan pukeutumaan sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen, kärsivällisyyteen, kiitollisuuteen, opettamaan ja neuvomaan toisiamme kaikessa viisaudessa ja kaiken tämän kruunaa rakkaus. Meitä myös kehotetaan pitämään huolta, että tulemme toimeen keskenämme, antamaan anteeksi toisillemme, vaikka olisikin moittimisen aihetta.

Ymmärtäväisyydellä ja käytöksellämme voi olla vaikutusta lopputulokseen, kuten näemme Abigailin ja Naabalin tarinassa. 1. Samuelin kirjassa 25 kerrotaan Abigail-vaimosta, joka oli hyvin ymmärtäväinen ja kaunis, mutta mies Naabal tyly ja menoissaan raaka.

Samuelin kuoleman jälkeen Daavid muutti erämaahan, jossa hän kuuli että rikas mies keritsi lampaitaan, joten hän lähetti kymmenen nuorta miestä Karmeliin.

Siellä he kohtasivat paimenia, jotka hoitivat rikkaan Naabalin laumoja.

Häntä tuli tervehtiä sanoin ”Sinä elät rauhassa; rauhassa elää myös sinun perheesi ja kaikki, mitä sinulla on.”Daavidin miehet saapuivat juhlapäivänä ja kysyivät, voisiko Naabal antaa heille ruokaa, juomaa, villaa – mitä tahansa. Hän kieltäytyi antamasta heille edes hetken aikaa ja lähetti heidät pois solvauksin. ”Kuka Daavid on, kuka on Iisain poika? Tätä nykyä on paljon orjia, jotka karkaavat isäntäinsä luota. Ottaisinko minä ruokani ja juomani ja teuraani, jotka olen teurastanut keritsiäisiini, ja antaisin ne miehille, jotka ovat kotoisin ties mistä?”

Niin Daavidin miehet kääntyivät ja menivät pois ja kertoivat hänelle tämän kaiken.

Daavid sanoi miehillensä ”Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen.”

Mutta eräs nuori mies toi sanan Abigailille, Naabalin vaimolle, ja sanoi: ”Katso Daavid on lähettänyt sanansaattajia erämaasta tervehtimään meidän isäntäämme, mutta hän vain haukkui heidät. Ne miehet ovat kuitenkin olleet meille varsin hyviä: he eivät loukanneet meitä, eikä meiltä mitään hävinnyt koko sinä aikana, minkä kuljeskelimme heidän läheisyydessään ollessamme kedolla. Niin ajattele nyt sinä ja katso, mitä voit tehdä, sillä onnettomuus uhkaa meidän isäntäämme ja koko hänen taloansa. Itse hän on niin kelvoton mies, ettei hänelle kannata edes puhua.”

Daavid oli syystäkin tuohtunut: ”Aivan suotta pidin tuon miehen omaisuudesta niin hyvää huolta, ettei siitä mitään hävinnyt. Hän maksoi minulle hyvän pahalla. Mutta kohdatkoon Jumalan viha minua nyt ja aina, jos jätän huomisaamuksi henkiin hänen väestään yhdenkään, joka vetensä seinään heittää!”

Kun Naabal loukkasi Daavidia, Abigail ryhtyi nopeasti toimenpiteisiin uhkaavan tilanteen ratkaisemiseksi. Hän kokosi suuret määrät ruokaa ja lähti tapaamaan Daavidia.

Kun Abigail kohtasi vihaisen Daavidin, hän laskeutui heti aasin selästä ja tervehti nöyrästi kumartaen maahan saakka. Hän otti henkilökohtaisesti vastuun tilanteesta ja miehensä huonosta käytöksestä sanoen: ”Herra, kaikki on minun syytäni, mutta kuuntele vielä, mitä palvelijallasi on sanottavana. Älä välitä tuosta kelvottomasta miehestä, Naabalista! Nimi on miestä myöten. Tyhmyri on hänen nimensä, ja tyhmyrinä hän pysyy. Minä, palvelijasi, en nähnyt niitä miehiä, jotka sinä lähetit, mutta niin totta kuin Herra elää ja sinä elät, Herra on nyt pysäyttänyt sinut ennen veritekoa eikä ole antanut sinun kostaa omin käsin. Käyköön sinun vihollisillesi ja niille, jotka tahtovat sinulle pahaa, samoin kuin Naabalille.”

”Tässä ovat lahjat, jotka palvelijani on tuonut tervehdyksenä sinulle, herrani.” Abigail antoi anteliaasti mitä he tarvitsivat pelastaakseen perheensä. Hän ei myöskään halunnut mitään pahaa Daavidin omalletunnolle.

”Suo anteeksi palvelijasi rohkeus! Mutta Herra on totisesti antava sinun sukusi säilyä, sillä sinä käyt Herran sotaa, eikä mikään paha satu sinuun koko elinaikanasi.  Kun Herra tekee sinulle kaiken sen hyvän, minkä on luvannut, ja korottaa sinut Israelin hallitsijaksi, silloin ei tämäkään tapaus voi horjuttaa sinua eikä vaivata tuntoasi. Ethän sinä vuodattanut turhaan verta etkä kostanut omin käsin. Sitten kun Herra on osoittanut sinulle hyvyytensä, sinä varmaankin muistat minua, palvelijaasi.”

Seuraavana aamuna, kun Naabalin humala oli haihtunut, Abigail kertoi miehelleen kaiken.

Silloin Naabalin sydän jähmettyi ja hän muuttui kuin kiveksi. Noin kymmenen päivää myöhemmin Herra iski Naabalia niin että tämä kuoli.

Kuullessaan Naabalin kuolleen Daavid sanoi: ”Kiitetty olkoon Herra! Hän vaati Naabalin tilille loukkauksesta, jonka sain kärsiä. Herra varjeli minut, palvelijansa, pahasta teosta ja käänsi Naabalin pahan teon häntä itseään vastaan.”

Hän rikkaudessaan ja tyytyväisyydessään ei ajatellut tarvitsevansa ihmissuhteiden rakentamista, vaan vähätteli ja unohti ihmisten nimiä. Hänestä tuli itsekäs ja epäluuloinen muita kohtaan unohtaen hyvät teot, joilla muut olivat häntä siunanneet. Hän ei nähnyt tarvetta auttaa muita, vaan kärsi itsekkäistä motiiveista. Lopulta pahat teot kääntyivät häntä itseään vastaan.

Daavid ei unohtanut Abigailin kohtaamista. Hän tunnisti Jumalan naisen, kun näki sellaisen, ja Naabalin kuoleman jälkeen hän valitsi Abigailin vaimokseen. Hänen ymmärtävyytensä, ihmissuhdetaitonsa ja nöyryytensä, sekä hänen viisautensa valmistivat häntä vaimoksi Daavidille ja erittäin kyvykkääksi naisjohtajaksi.

Ystävä ihmiselle, joilla ei ystäviä ole

Kenraali Brian Peddle toteaa kansainvälisten johtajien vihkimysviestissä Armon Sanansaattajille: ”Maailmassa, jossa kerätään poliittisia pisteitä, kannetaan kaunaa vuosien ajan, vääryyksiä ja epäonnistumisia muistellaan, ja jossa ansiot ja kunnioitus täytyy ansaita, te tuotte armon viestin, joka puhuu toisenlaisesta elämäntavasta ja ihmisten välisistä suhteista.” 

Pelastusarmeijan upseerien liittolupauksessa sitoudutaan: ”välittämään köyhistä, ravitsemaan nälkäisiä, vaatettamaan alastomia, rakastamaan niitä, jotka ovat vailla rakkautta ja olemaan ystävä niille, joilla ei ole ystäviä.”

Christian Karlsson
pelastussotilas
Porvoon osasto 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä