Hyvän työn tekijät– Pelastusarmeija työnantajana

image description
Pelastusarmeija tekee monin tavoin hyvää, mutta ensimmäisenä ei välttämättä tule mieleen sen merkitys työnantajana. Pelastusarmeija on laaja-alainen organisaatio ja yhteisö, joka Suomessa työllistää noin 400 henkilöä niin sosiaalisiin, kaupan alan, hallinnollisiin kuin hengellisiinkin tehtäviin. Lisäksi edistämme työllisyyttä esimerkiksi tarjoamalla asumispalveluiden työtoimintaa, kesätöitä nuorille sekä vapaaehtoistöitä.

Kuluneen vuoden alusta Pelastusarmeijan henkilöstöhallinnon esimiehen tehtävistä on vastannut Marja-Liisa Mäkelä.Hänelle on tullut täyteen viisi vuotta Armeijan palveluksessa. Ennen nykyistä tehtävää hän toimi sosiaalisen työn esimiehenä ja sitä ennen Helsingin sosiaalipalvelukeskuksen ”Sopan” johtajana.

– Äkkiä aika on mennyt! Marja-Liisa toteaa hymyillen.

Suomessa Pelastusarmeijan palkkalistoilla on vajaat 400 henkilöä, joista reilut 250 on vakituisessa työsuhteessa. Marja-Liisa korostaa, että määräaikaiset työntekijät ovat myös tärkeä voimavara.

– Määräaikaiset ja sijaiset ovat meille hyvin tärkeitä, sillä keikkalaisia tarvitaan erityisesti asumispalveluyksiköissä ja Iltalan hoitokodissa. Heidän määränsä myös vaihtelee paljon vuodenaikojen mukaan. Kesäisin tarvitsemme kesäsijaisia, ja lasten lomakodille palkkaamme kesäkaudelle kymmeniä työntekijöitä.

Pelastusarmeija on hyvin laaja-alainen työnantaja. Suurin osa työpaikoista on sosiaalipalveluissa, asumispalveluissa, varhaiskasvatuksessa, Iltalan hoitokodissa ja tuetun asumisen liikkuvissa palveluissa Turussa ja Porissa. Myymälätoiminnassa on kymmeniä työntekijöitä, ja päämajan hallinnollisia työntekijöitä on noin kolmekymmentä.

Laaja-alaisuus tuo omat haasteensa:

– Meidän pitää seurata monenlaisia toimialoja, kuten sosiaalipuolta ja mitä kierrätysmarkkinoilla tapahtuu. Upseerien on seurattava, miten hengellisyys ja uskonnollisuus näkyvät yhteiskunnassa. Monet organisaatiot ovat erikoistuneet ja ovat huippuja alallaan, mutta meidän on kyettävä ymmärtämään, reagoimaan ja kehittämään toimintaamme etupainotteisesti. Tarvitsemme laajaa asiantuntemusta.

Kristillisen arvomaailman lisäksi Pelastusarmeija eroaa perinteisistä liike-elämän toimijoista, koska se on säätiö.

– Vaikka olemme palveluntuottajaja toimimme kaupallisella puolella myymälätoimintamme kautta, emme ole varsinainen liike-elämän organisaatio, jonka erityisenä tavoitteena olisi tuottaa voittoa. Toki tarvitsemme tuottoja, mutta resursseilla toteutamme ensisijaista palvelutehtäväämme – lähimmäisten ja heikompien auttamista. Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa.

Marja-Liisa tietää kertoa, ettävakituisten työntekijöiden kohdalla vaihtuvuus on pientä, ja työsuhteet ovat pitkiä ja pysyviä.

– Meillä on sitkeitä ihmisiä, Marja-Liisa naurahtaa ja jatkaa: – Monelle on tärkeää, että saa tehdä töitä omien arvojen mukaisesti. Työnantajan ja -tekijän arvomaailmat kohtaavat. Olemme avoimesti kristillinen organisaatio, ja moni arvostaa sitä. Suurta yleisöä puolestaan puhuttaa sosiaalinen työ, jota teemme.

Marja-Liisa kertoo, että sosiaalialan työntekijöistä on aina pulaa. Sosiaali-alalla työsuhteiden trendi on muuttunut.

– On paljon ihmisiä, jotka eivät halua työllistyä vakituisesti. Työltä toivotaan joustoa. He haluavat tehdä työtä omalla rytmillä, kenties työskennellä useammassa paikassa ja rytmittää vapaa-aikaa omalla tavalla. Tämä näkyy niin yhteiskunnassa yleisemmin kuin myös meillä.

Työntekijöiden hyvinvointi ja työssä viihtyminen on prioriteetti.

– On arvomaailmamme mukaista olla kiinnostunut työntekijöidemme hyvinvoinnista. Myös kaupungit, jotka ostavat meiltä palveluita, ovat hyvin kiinnostuneita hyvinvointikyselyn tuloksista. Kilpailu on kiristynyt, ja palvelunostajat haluavat nähdä, että asiat hoidetaan kaikin tavoin hyvin. Se vaikuttaa suoraan toiminnan laatuun, miten työntekijämme jaksavat ja viihtyvät.

– Kyselyissä olemme saaneet hyviä tuloksia. Olemme arvostettu työnantaja. Työntekijät ovat kokeneet, että he voivat kehittyä töissä. He tuntevat osallisuutta, ja esimiehet koetaan oikeudenmukaisina ja ammattitaitoisina. Toki aina on varaa kehittyä, Marja-Liisa sanoo hymyillen.

Upseerius kutsumustyönä

Eräs Pelastusarmeijan erityispiirteistä on mahdollisuus valita hengellinen ura. Pelastusarmeijan hierarkia on järjestetty armeijamaisesti. Pelastusarmeijan kansainvälinen johtaja on kenraali ja pastorit ovat upseereita, joilla on eri sotilasarvoja. Muut jäsenet ovat sotilaita ja siviilijäseniä. Sotilaat ovat tavallisia ihmisiä, jotka käyvät töissä tai opiskelevat, mutta viettävät myös paljon aikaa Pelastusarmeijassa. Heillä voi olla erilaisia vastuu- ja palvelutehtäviä Pelastusarmeijan osastossa. Siviilijäseneksi liittyminen on puolestaan mahdollista niille, jotka kokevat Pelastusarmeijan omaksi seurakunnakseen, mutta eivät halua vihkiytyä sotilaaksi. Siviilijäsenyys ei velvoita samalla tavalla kuin virkapukuisena sotilaana oleminen.

Upseerit ovat tehtäväänsä vihittyjä ja koulutettuja pastoreita. Upseerikoulutus kestää kaksi kolme vuotta ja se tapahtuu joustavan koulutuksen periaatteella. Opiskelijat eli kadetit ovat opintojensa ohella työssä yleensä Pelastusarmeijan osastossa tai joskus sosiaalisessa työpisteessä. Koulutusvaiheen jälkeen kadetti nimitetään ja vihitään Pelastusarmeijan upseeriksi. Upseerikouluun voivat hakea Pelastusarmeijan sotilaat, joilla on kutsumus Pelastusarmeijan upseeriksi. Edellytyksenä on 18 vuoden ikä, peruskoulun oppimäärä sekä noin yhden vuoden aktiivinen jäsenyys Pelastusarmeijassa. Varsinaista yläikärajaa ei ole.

Everstiluutnantti Aino Muikkuon toiminut upseerina pitkään, jo vuodesta 1985. Hän on eläkkeellä, mutta toimii osa-aikaisena henkilöstöhallinnon upseereita koskevien asioiden esimiehenä Pelastusarmeijassa. Aino tiivistää upseeriuden seuraavasti:

– Peilaten omaan kokemukseeni vuosikymmenien ajalta evankeliumin edistämistä sanoin ja teoin riittää tänäkin päivänä. Upseerin työ ei ole vain evankeliumin sanallista kertomista, vaan sen elämistä: konkreettista ja käytännön läheistä kohtaamista, kuuntelemista, keskustelemista ja tukemista. Uskomme, että kaiken avun takana on Jumala, ja hän käyttää meitä ihmisiä rakkautensa välittämisessä. Olemme hänen käsiään ja jalkojaan.

Ennen upseerikoulutusta vaaditaan noin vuoden aktiivistajäsenyyttä. Aino korostaa, että tutustuminen yhteisöön on tärkeää.

– Pelastusarmeija on erilainen – ja sanoisin melko erikoinenkin –yhteisö, niin on hyvä tutustua siihen ajan kanssa saadakseen realistisen kuvan työstä ja sen tarkoituksesta. Se on molemmille osapuolille hyväksi. Jumalan kutsu on tässä tietenkin kaiken ytimessä. Hiljaa hyvää tulee, on hyvä periaate, Aino toteaa hymyillen ja lisää: – Yhä enemmän meille hakeutuu ihmisiä, jotka kaipaavat uutta syvempää merkitystä elämäänsä, uutta elämänpolkua.

Muita hakuedellytyksiä ovat vähintään 18 vuoden ikä ja peruskoulutus.

– Kaikki lisäkoulutus on eduksi. Tämä työ on niin moninaista, että kaikenlaisesta kokemuksesta voi olla yllättävää etua. Jos mietitäänosastoupseerin työtä, niin he pitävät kaikkia lankoja käsissään: hengellisen työn johtamista, sosiaalisen työn pyörittämistä, keskusteluja ihmisten kanssa, kirjanpitoa… Se on hyvä tiedostaa. Vaaditaan sitkeyttä ja stressin sietokykyä. Rakkaus ihmisiin, huolenpito ja ihmisläheisyys ovat tämän työn sydämessä. Monenlaisille persoonille on tilaa, ja siksi ei pidä säikähtää, jos vaikka joku toinen olisi enemmän ulospäin suuntautunut.

Upseerintyöhön liittyy erityisiä piirteitä. Upseereilla ei ole varsinaista työaikaa, mutta viikkovapaa ja lakisääteiset lomat tulee pitää, jotta jaksaa työssä. 

– Siksi on tärkeää löytää tasapaino, on pidettävä huolta omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Vastuu itsestä on suuri. Lisäksi työnantajalla on vastuu työntekijöiden jaksamisesta huolehtimisesta. Tämä pätee myösP elastusarmeijaan ja meihin upseereihin.

Työnmääräysperusteisuus on myös erityistä. Yleisemmin työmääräys yhdessä osastossa, toimipisteessä tai tehtävässä kestää noin 3–5 vuotta. Tämä vaihtelee tilannekohtaisesti. Kyky irtautua juurilta ja aloittaa uudelleen uudessa tehtävässä ja paikassa vaatii heittäytymistä, luonteenlujuutta ja luottamusta Jumalaan.

– Tämä työ antaa toimeentulon, mutta myös vahvan tunteen, että saa tehdä työtä, jolla on merkitys. Upseerintyö on merkityksellistä ja mielekästä. Itse olen aina kokenut olevani oikealla paikalla. Toki on vaikeita ja raskaita päiviä, mutta silloinkin tunnen, että Jumala on minut tähän asettanut. Se on antanut varmuuden ja rauhan.

Nuorille mielekästä kesätyötä

Nummelan lasten lomakodilla järjestetään useita kesäleirejä 4–11-vuotiaillelapsille. Tänä kesänä jouduimme koronaepidemian vuoksi tekemään poikkeuksen, peruuttamaan leirit ja lomauttamaan kesätyöntekijät.

– Tämä on aivan kamala, ennen kokematon tilanne. Kesäleirejä ei ole muistaaksemme koskaan aiemmin peruttu. Moni nuori jäi ilman kesätyötä myös meidän palveluksessamme, sanoo Marja-Liisa Mäkelä vakavana.

Mutta elämä voittaa, ja ensi kesänä 350 lasta pääsee jälleen lomakodille viettämään iloisia leiripäiviä. Leireille tarvitaan paljon henkilökuntaa: 20 ohjaajaa, vastuuohjaajia sekä leirijohtajat. Laitoshuollon ja keittiön puolelle tarvitaan sekä aikuisia että nuoria kesätyöntekijöitä. Kesätyöpaikat tulevat hakuun jo vuoden vaihteessa, joten kannattaa olla ajoissa liikkeellä!

– Monille lomakoti on ensimmäinen työpaikka. Perehdytykseen ja työyhteisöön tutustumiseen panostetaan, ja aikuiset tukevat nuoria työssä tarpeen mukaan. Osa nuorista toimii heti hyvin itsenäisesti, toiset tarvitsevat enemmän tukea, kertoo lomakodin johtaja Eveliina Annala

Vakituinen talonmies pitää huolta lomakodista ja keittiötä johtaa emäntä.

– Ruokahuolto on isossa roolissa, koska leireillä pitää olla paljon hyvää syötävää! Eveliina Annala sanoo naurahtaen. 

Leirillä toimii myös appareita eli1 2–15-vuotiaita vapaaehtoisia nuoria, jotka saavat avustaa erilaisissa käytännön tehtävissä.

– Appareilla on leireillä myös vapaa-aikaa ja appariryhmän omia juttuja. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Ilmoittelemme näistä sekä nuorten kesätyöpaikoista jälleen ensi keväänä.

Työtoiminta ensiaskeleena

Pelastusarmeijan asumispalveluyksiköiden asukkailleen mahdollistama matalan kynnyksen työtoiminta on ainutlaatuista maanlaajuisesti ja kansainvälisestikin. Asumispalveluyksiköt tarjoavat arkisin monipuolista vapaaehtoisuuteen perustuvaa työtoimintaa. Kukin mukana oleva saa päättää oman mielen ja voimavarojen mukaan, työskenteleekö täydet neljä tuntia tai esimerkiksi vain tunnin. Rahallista korvausta työtoiminnasta saa kaksi euroa tunnilta.

– Monille korvaus ei ole tärkeinosa motivaatiota. Normaali päivärytmi ja työn sosiaalisuus koetaan tärkeäksi. Syntyy aitoa yhteisöllisyyttä, sanoo Alppikadun asumispalveluyksikön johtaja Antti Martikainen ja kertoo, että esimerkiksi Alppikadun yksikön asukkaista yli puolet on ottanut osaa työtoimintaan ainakin kerran ja noin viidennes on mukana aktiivisesti.

Työtoiminnan tehtävät ovat monenlaisia. Tarjolla on muun muassa ympäristötyötä, ruoan valmistusta ja tarjoilua kanttiinissa, siivousta, ostosreissuja,metalli-, puu-, pyörä- ja hienomekaniikkapajoja, alihankintatöitä sekä remontointia ja kiinteistön ylläpitotöitä.

– Työtoiminnalta voi myös tilata työtehtäviä. Varsinaisena remonttityönä työtoiminta sai tilauksen laittaa kuntoon osaston remontin ulkopuolelle jääneen rappukäytävän. Rappukäytävästä tuli erittäin hieno, ja saamme syystäkin olla ylpeitätyömme jäljestä. Muutoin Helsingin osaston remontissa työtoiminta oli vahvasti mukana purkutöissä, kantoapuna ja siivoustöissä.

Työtoiminnalla on iso merkitys niin tekijöille itselleen kuin myös asumispalveluyksiköille yleisestikin.

– Se tuo rauhallisuutta ja hyvää ilmapiiriä. Meidän asukkaat ovat ylpeitä siitä, että pitävät omaa kotiaan ja sen ympäristöä kunnossa. Olemme panneet merkille, että se vähentää myös asukkaidemme päihteidenkäyttöä.

Antti näkee työtoiminnan mahdollisuutena päästä myös normaalin työelämän piiriin.

– Aina kun työvalmentajamme huomaavat jonkun pärjäävän hyvin, työn vaativuustasoa nostetaan asukkaan kykyjen mukaan, tällä tavalla tuetaan kehittymistä. Meillä on asiakkaita, jotka ovat edenneet näin työkokeiluun, kuntouttavaan työtoimintaan tai opiskelemaan.

Vapaaehtoisten Armeija

Pelastusarmeijan perustaja William Booth luonnehti järjestöä vapaaehtoisten armeijaksi viitaten järjestömme armeijamaiseen hierarkiaan. Mutta vapaaehtoisten ”armeija” on Pelastusarmeijalle erittäin tärkeä. Ilman vapaaehtoisia vuosittainen Joulupata-keräys olisi mahdotonta toteuttaa, ja haluamme kiittää kaikkia, jotka ovat vuosien saatossa olleet mukana tarjoamalla aikaansa ja taitojaan!

Joulupadan ohella arvokkaita vapaaehtoisia toimii myös osastoissa, sosiaalipalvelukeskuksessa ja myymälätoiminnassa. Pelastusarmeijan myymälätoiminnan päällikkö Harri Lehti on vapaaehtoisista hyvin kiitollinen.

– Vapaaehtoistyö tuo mielekästä sisältöä elämään.Hyväntekeväisyysmyymälöissämme auttaminen on yksi tapa tehdä hyvää.

Harri kertoo, että vapaaehtoistyön tarjoamisen ohella myymälöillä on ollut mahdollisuus auttaa ihmisiä työllistymään:

– Tarjoamme työkokeilumahdollisuuksia ja sitä kautta työharjoitteluja. Näitä voi tiedustella omasta TE-toimistosta. Meillä on ollut työharjoittelijoita erityisesti varastotehtävissä ja autonkuljettajan apuna.

Kiinnostuitko vapaaehtoisuudesta? Lisätietojaja ilmoittautumislomakkeen löydät osoitteesta pelastusarmeija.fi/auta/vapaaehtoistyo-suomessa

Koronan tuomat työllisyyshaasteet

Viime kuukausien koronapandemia ja siitä seurannut talouden heikkeneminen on huonontanut työllisyysnäkymiä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Monet ovat kokeneet lomautuksia, työpaikan menetyksiä ja konkursseja. Pelastusarmeijan henkilöstöhallinnon esimies Marja-Liisa Mäkelä sanoo tilanteen näkyvän jo avustuspuolellamme.

– Kotitalouksilla ei ole puskureita ja on paljon velkaa. Moni yrittäjäkin on elänyt kädestä suuhun. Työttömäksi jäänyt ihminen kohtaa monenlaisia haasteita ja kokee toivottomuuden ja tarpeettomuuden tunteita. Pitkäaikainen työttömyys lisää tutkitusti myös sairastavuutta. Eikä väheksyä voi työpaikan yhteisöllisyyttäkään, se on tärkeää henkisen hyvinvoinnin kannalta.

– Iso ongelma on myös taloudellisen niukkuuden vaikutus perheiden lapsiin. Se näkyy harrastusmahdollisuuksien ja opintojen puutteena, varsinkin  kun koronapandemian aikaan käytiin etäkoulua.On monia perheitä, joilla ei löydy läppäriä joka lapselle, jotta he voisivat tehdä tehtäviä reaaliajassa. Perheille, joissa on köyhyyttä ja työttömyyttä, tällaiset erityistilanteet tuovat monenlaisia haasteita. Haluamme olla auttamassa niin paljon kuin pystymme.

Toni Kaarttinen

Kuvat: Toni Kaarttinen 


    Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

    Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

    Tilaa Sotahuuto tästä