Julkaistu 6.7.2020 15:24

Käytännön apua, koulutusta ja musiikkia

Koronavirukseen sairastuneita on maailmanlaajuisesti jo yli 11 miljoonaa. Yhteisöjä koettelevat suru-uutiset, taloudelliset seuraamukset, nälkä ja alituinen sairastumisen uhka. Pelastusarmeija tarjoaa tukea yhteiskunnan haavoittuvaisimmille.

Pesuaineita, ruokaa ja lämpöä

Pelastusarmeija on jakanut hygienia- ja siivoustarvikkeita karanteenissa oleville Manilassa Filippiineillä. Ihmiset ovat karanteenissa esimerkiksi urheilukeskuksissa ja muissa julkisissa tiloissa. Pohjois-Intiassa on käynnissä suuria ruoka-avun operaatioita. Etelä-Afrikan Johannesburgista koordinoidaan ruoka-apua sekä Etelä-Afrikkaan että Lesothoon.

Eteläisellä pallonpuoliskolla talvi on tulossa, ja koronaviruskriisin taloudelliset seuraukset alkavat näkyä yhä selvemmin. Australiassa Pelastusarmeija on kehittänyt ”takkipuun”: Southportin kaupungista löytyy puita, joista roikkuu takkeja. Jos joutuu nukkumaan ulkosalla tai on muuten kylmissään, saa puusta ”poimia” itselleen lämpimän takin. Takkipuita on ilmestymässä myös Uuteen Etelä-Walesiin.

Apua työttömille

Isossa-Britanniassa Pelastusarmeijan työllistämispalvelu Employment Plus varoittaa työttömyyden kasvusta. ”Pelkäämme, että jotkut joutuvat koronatilanteen vuoksi työmarkkinoiden ulkopuolelle useammaksi vuodeksi”, palvelun johtaja Rebecca Keating sanoo.

Eräs työnhakijoista sanoo: ”Virusepidemian alkaessa olin täysipäiväisessä työssä, mutta yhteiskunnan sulkeutumisen pitkittyminen johti lopulta irtisanomiseen. Olin todella huolissani taloudellisesta tilanteestani. Pelastusarmeijan neuvonantajan kautta sain työn virusjäljittäjänä. Nyt tunnen olevani taas hyödyllinen – en vain perheelleni, vaan myös ihmisille, joiden elämään koronavirus on vaikuttanut.”

Koulut poikkeusoloissa

Pelastusarmeijan kansainvälinen päämaja koordinoi ja antaa ohjeita koulujen turvallista uudelleen avaamista varten. Osa tuhansista Pelastusarmeijan hallinnoimista kouluista on voinut jatkaa opetustoimintaa.  Joissakin kouluissa opetus on siirretty verkkoon. Monissa maissa oppilaat asuvat maaseudulla, ja koulujen opettajat ovat saaneet nähdä suurta vaivaa toimittaakseen opetusmateriaaleja oppilaille. Kaupungeissa opettajat kommunikoivat WhatsAppilla oppilaille, joilla ei ole kotona tietokonetta.

Musiikkia ja draamaa

Australiassa teatterit ja muut esiintymispaikat ovat edelleen suljettuja, joten Pelastusarmeija sai idean järjestää musikaaliesitys virtuaalisena. ”Three Bags Unpacked” -musikaali perustuu tuhlaajapojan tarinaan, ja se on melbournelaisen Pelastusarmeijan taidekoordinaattorin, Julia Roperin luomus. Musikaalin esiintyjät ovat 15–30-vuotiaita. He tallentavat esiintymisensä – laulun, näyttelemisen, soiton, tanssin – omilla laitteillaan, ja niistä koostetaan virtuaalimusikaali. ”Nuoret saavat tästä mahtavan musiikkiteatterikokemuksen, ja tämä on heille ainutlaatuinen keino olla yhteydessä ystäviin ja tutustua uusiin ihmisiin”, sanoo Julia.

Kansainvälisen päämajan uutinen

 

Uutinen 05.04.2026

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

Pääsiäisenä kristityt juhlivat sitä, että Jeesus voitti kuoleman ja toi maailmaan toivon. Videolla Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion johtajat everstiluutnantit Saga Lippo ja Esa Nenonen pohtivat kysymystä: "Mikä on totuus?"
Pääsiäistervehdys 03.04.2026

Kenraalin pääsiäistervehdys 2026

Pelastusarmeijan kansainvälisen johtajan, kenraali Lyndon Buckinghamin pääsiäistervehdys.
Artikkeli 26.03.2026

Yhtenäisyyden, sovinnon ja rauhan asialla

Suomen Ekumeeninen Neuvosto sai viime syyskuussa uuden pääsihteerin, kun Laura Häkli valittiin tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle. Laura on toteuttanut talkoopäiviä, jolloin hän on käynyt tutustumassa ja osallistumassa työyhteisöihin eri jäsenkirkoissa, myös Pelastusarmeijassa. Talkoopäivien yhteydessä meillä oli mahdollisuus istua keskustelemaan ekumeniasta, Lauran uudesta tehtävästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kirkkojen yhtenäisyyden edistämiseksi.
Artikkeli 18.03.2026

Yhteiskuntavastuu – reilu peli

”Yksikään ihminen ei ole saari”, kirjoitti englantilainen pappi ja runoilija John Donne 1600-luvulla. Leikillisesti voisi sanoa, että suomalaiset ovat poikkeus. He vetäytyvät mielellään omalle saarelleen, mieluiten metsän keskelle ja yksin. Suomalainen osaa olla myös hyvin reviiritietoinen. Aivan tätä Donne ei kuitenkaan sanonnallaan hakenut. Hän viittasi siihen, kuinka me ihmiset olemme osa suurempaa kokonaisuutta, mannerta. Vaikutamme toinen toisemme hyvinvointiin –tai pahoinvointiin.