Kuinka kauan hyvyys säilyy meissä?

Politiikka, uskonnollisuus, ihmisläheisyys, talous ja kulttuuri avaavat kaikki erilaisia näkökulmia. Mutta kun tilanne on akuutti, silloin meissä tapahtuu jotakin. Jotain hyvin kaunista saattaa pilkahtaa esiin. Ja jotta kauhea tapahtuma ei olisi vain kauhea, yritämme löytää tapoja, joilla voimme välittää hyvyyttä yli rajojen ja esteiden, luoda yhteenkuuluvaisuutta ja läheisyyttä, lohduttaa ja ymmärtää.

Keskustelutapoja on monenlaisia, ja voimme suhtautua tapahtumiin monin eri tavoin. On paljon mahdollisuuksia joutua harhateille, kohtaamme äärimmäisiä mielipiteitä ja yleistykset vaikuttavat ajatuksiimme.

Erilaisia tapoja käsitellä todellisuutta

11. syyskuuta. Päivämäärä, joka tulee muistuttamaan minua New Yorkin terrorihyökkäyksestä koko elämäni ajan. Ehkä se säilyy ihmisten muistissa vieläkin pidemmälle. Heidän kokemuksensa ja käsityksensä siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Ja sitäkin seuraavalle. Mahdollisesti tulee myös olemaan niitä, jotka väittävät, ettei sitä koskaan tapahtunutkaan. Historiaa saatetaan muokata, vääristää, parannella, tai se voidaan jopa unohtaa kokonaan. Kuten sanottu, on olemassa erilaisia selitys- ja keskustelumalleja. Erilaisia tapoja käsitellä todellisuutta.

Kun akuutein vaihe on ohi

On kulunut 16 vuotta World Trade Centerin järkyttävästä tapahtumasta, ja siitä lähtien terroriteot tuntuvat vain lisääntyneen maailmalla. Pariisi, Aleksandria, Oslo, Sousse, Lontoo, Bagdad, Kööpenhamina, Nizza, Tukholma, Barcelona ja Turku... ja listaa voisi vielä jatkaa. Mutta kun akuutein tilanteen käsittely ja psykologinen työstäminen on käyty läpi, miten sen jälkeen käsittelemme riskejä, uhkia, arvoja ja yleisiä mielipiteitä?

Yhteiskunnan ja ihmiskunnan hyvyys

Kaikkien näiden hirvittävien tapahtumien keskellä olemme saaneet huomata, kuinka rakkaus, yhteisöllisyys, huolenpito ja hyvyys tulevat esiin. Avaamme kotiemme ovet, osoitamme vieraanvaraisuutta, itkemme surevien kanssa ja kunnioitamme uhreja. Toivotamme tuntemattomat tervetulleiksi. Se antaa meille toivoa meidän itsemme, yhteiskunnan ja ihmiskunnan hyvyydestä.

Kuinka pian me unohdamme?

Mutta kuinka kauan tämä kestää? Kuinka nopeasti kyyniset ajatukset taas hiipivät mieliimme? Kuinka pian me unohdamme? Milloin meistä tulee taas ”tavallinen” itsekäs minä? Milloin palaamme kohtalokkaaseen vastakkainasetteluun, jossa ei ole kyse meistä kaikista vaan meistä ja heistä, keskusteluilmapiiriin, joka ruokkii ennakkoluuloja, vihaa, pilkkaa ja nöyryytyksiä, siihen välinpitämättömyyden ja mielenkiinnon puutteen tilaan, joka jättää jälkeensä suurta tyhjyyttä ja hyödyttömyyttä – milloin me oikeastaan altistumme sille?

Hyvyydestä kiinnipitäminen on tahdon päätös

Politiikka, uskonnollisuus, ihmisläheisyys, talous ja kulttuuri avaavat kaikki erilaisia näkökulmia. Mutta kun tilanne on akuutti, silloin meissä tapahtuu jotakin. Jotain hyvin kaunista saattaa pilkahtaa esiin.Ja jotta tuo kauhea tapahtuma ei olisi vain kauhea, yritämme löytää tapoja, joilla voimme välittää hyvyyttä yli rajojen ja esteiden, luoda yhteenkuuluvaisuutta ja läheisyyttä, lohduttaa ja ymmärtää. Mutta kuinka kauan sallimme hyvyyden säilyä meissä? Sallimme. Uskon nimittäin, että se on tahdon päätös.

"Jumala on valo, hänessä ei ole pimeyden häivää" 1. Joh. 1:5.

Eva Kleman
komentaja

Eva Kleman aloitti 1.1.2018 Euroopan maiden naistyön sihteerinä. Vuosina 2016–17 Eva toimi Ruotsin ja Latvian territorion ja vuosina 2013–2016 Suomen ja Viron territorion naistyön presidenttinä. 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä