Julkaistu 9.1.2019 06:00

Pelastusarmeija Suomessa 130 vuotta: Rauhanhäiritsijästä luotetuksi ystäväksi

Pelastusarmeija Suomessa 130 vuotta

Pelastusarmeija on ollut olennainen osa suomalaista elämää ja yhteiskuntaa  jo 130 vuoden ajan. Sarjassa tutustumme eri työmuotoihin ja niiden kehitykseen vuosikymmenien aikana. Historiasta ammentaen, tulevaisuuteen katsoen!

Rauhanhäiritsijästä luotetuksi ystäväksi

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 130 vuotta siitä, kun ’Pelastuksen armeija’ saapui Suomeen.Ensimmäinen kokous pidettiin Siltasaaren sirkusmaneesissa Hakaniemessä 9. marraskuuta 1889.

Pelastusarmeijan upseerikolmikko, kapteeni Constantin Boije ja luutnantit Hedvig von Haartman ja Alva Forsius (kuvassa), oli juuri saapunut koulutuksesta Lontoosta. Uteliasta yleisöä ja lehdistön edustajia oli saapunut paikalle, ja lisäksi monia sen ajan merkkihenkilöitä, muun muassa Sakari Topelius.

Nuorten upseereiden työ ei ollut aluksi helppoa, mutta he tarttuivat siihen rohkeasti. Kirkon edustajat, viranomaiset ja media suhtautuivat epäluuloisesti uuteen tulokkaaseen. Sotilaallisia termejä, iloista musiikkia sekä jumalanpalvelustapoja pidettiin sopimattomina ja oppiakin harhaanjohtavana. Pelastusarmeijalaisia vietiin alkuvuosina myös vankiloihin rauhanhäiritsijöinä. Poliisiviranomaiset hajottivat kokouksia, osastojen ovia suljettiin ja ulkomaisia upseereita karkotettiin maasta. Virallisen toimiluvan saaminen oli vaikeaa ja kesti monta vuotta.

Työtä kuitenkin jatkettiin vaikeuksista huolimatta, ja se eteni kovaa vauhtia. Kansaa oli kokouksissa tungokseen asti, ja monet löysivät pelastuksen ja uuden elämän. Pelastuneiden joukossa oli sekä aatelisia että työväestöä, ja he olivat kaikki samanarvoisia univormuissaan. Työ laajeni, ja uusia osastoja perustettiin Porvooseen, Hämeenlinnaan, Poriin... Vuoteen 1897 mennessä oli avattu lähes 40 osastoa eri puolille Suomea, vihitty yli sata upseeria ja yli 1 300 sotilasta. Kokoushuoneiksi kelpasi kaikki: tanssisalit, teatterit, makasiinit. Tilanteen vakiinnuttua alettiin rakentaa omia huoneistoja.

Jo vuonna 1890 perustettiin myös oma lehti Sotahuuto, joka aluksi ilmestyi ruotsinkielisenä nimellä Krigsropet, ja jo samana syksynä suomenkielisenä, aluksi nimellä Pelastus-armeija. Nimi muuttui pian Sotahuudoksi.

Sosiaalityö käynnistyy

Hyvän sanoman julistamisen ohella upseerit auttoivat ihmisiä alusta alkaen myös aineellisesti, tekivät kotikäyntejä, siivosivat, veivät vaatteita ja ruokaa tarvitseville. Ihmiset haluttiin kohdata kokonaisvaltaisesti.

Vuonna 1891 perustettiin Turun Nummenmäelle ensimmäinen slummiasema, joka keskittyi sosiaalisen ja ruoka-avun antamiseen. Myöhemmin samana vuonna aloittivat slummiasemat Helsingissä ja Viipurissa. Ensimmäinen jouluavustusjakelu järjestettiin 1892. Pian aloittivat toiminnan ensimmäiset lastenkodit, lastenseimet sekä miesten ja naisten asuntolat. Asuntoloiden yhteydessä oli halkotarhoja, jotka antoivat työtä ja toimeentuloa monille.

Mukana Suomen kohtalonhetkissä

Pelastusarmeija on aina ollut aktiivisesti mukana Suomen kriisitilanteissa. Sisällissodan aikana perustettiin lastenkoteja orvoille, ruokittiin nälkäisiä yli rintamalinjojen, käytiin katsomassa vankeja ja heidän perheitään. Laulu- ja musiikkiryhmien vierailut olivat odotettuja ja toivat lohdutusta epätoivon keskelle. Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen osallistuttiin 17 muun järjestön kanssa Suomen Huollon työhön maamme toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja jälleenrakentamiseksi. Rauhan tultua työ kehittyi kaikilla osa-alueilla, erityisesti lapsi- ja nuorisotyö oli vilkasta suurten ikäluokkien synnyttyä. Pyhäkoulut ja partiot kokosivat tuhansia lapsia yhteen ympäri Suomen.

Kohti uusia aikoja

’Pelastuksen armeija’ on saavuttanut paikkansa suomalaisten sydämissä 130 vuoden aikana. Luottamus ja ystävyys on vahvistunut. Tulevien vuosien tunnus on ’Kutsuttu palvelemaan’, ja etsimme uusia muotoja evankeliumin julistamiseen, yksinäisyyden poistamiseen ja ihmisten arjessa ja juhlassa läsnä olemiseen. Tulevissa Sotahuuto-lehden numeroissa kuullaan lisää tästä.

Eija Kornilow
everstiluutnantti

Kuva: Pelastusarmeijan arkisto

Pelastusarmeija nyt:

  • 24 osastoa (paikallisseurakuntaa)
  • Sosiaalipalvelukeskus Helsingissä
  • 4 asumispalveluyksikköä
  • 2 tuetun asumisen tiimiä
  • Lasten lomakoti
  • 3 päiväkotia
  • Hoitokoti
  • Senioriasuintalo
  • 17 kirpputoria
  • 400 työntekijää
  • 30 upseeria, 750 sotilasta, 150 siviilijäsentä 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä

Uutinen 05.04.2026

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

Pääsiäisenä kristityt juhlivat sitä, että Jeesus voitti kuoleman ja toi maailmaan toivon. Videolla Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion johtajat everstiluutnantit Saga Lippo ja Esa Nenonen pohtivat kysymystä: "Mikä on totuus?"
Pääsiäistervehdys 03.04.2026

Kenraalin pääsiäistervehdys 2026

Pelastusarmeijan kansainvälisen johtajan, kenraali Lyndon Buckinghamin pääsiäistervehdys.
Artikkeli 26.03.2026

Yhtenäisyyden, sovinnon ja rauhan asialla

Suomen Ekumeeninen Neuvosto sai viime syyskuussa uuden pääsihteerin, kun Laura Häkli valittiin tehtävään seuraavalle viisivuotiskaudelle. Laura on toteuttanut talkoopäiviä, jolloin hän on käynyt tutustumassa ja osallistumassa työyhteisöihin eri jäsenkirkoissa, myös Pelastusarmeijassa. Talkoopäivien yhteydessä meillä oli mahdollisuus istua keskustelemaan ekumeniasta, Lauran uudesta tehtävästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kirkkojen yhtenäisyyden edistämiseksi.
Artikkeli 18.03.2026

Yhteiskuntavastuu – reilu peli

”Yksikään ihminen ei ole saari”, kirjoitti englantilainen pappi ja runoilija John Donne 1600-luvulla. Leikillisesti voisi sanoa, että suomalaiset ovat poikkeus. He vetäytyvät mielellään omalle saarelleen, mieluiten metsän keskelle ja yksin. Suomalainen osaa olla myös hyvin reviiritietoinen. Aivan tätä Donne ei kuitenkaan sanonnallaan hakenut. Hän viittasi siihen, kuinka me ihmiset olemme osa suurempaa kokonaisuutta, mannerta. Vaikutamme toinen toisemme hyvinvointiin –tai pahoinvointiin.