Julkaistu 22.9.2015 09:12

Pelastusarmeijan marttyyrit

Kaksitoista marttyyria. Kaksitoista tarinaa rakkaudesta. Everstiluutnantti Alan Batemanin kirjoittama kirja ”They Gave Their Lives” (He antoivat henkensä) on vavahduttava kertomus heistä, jotka antoivat suurimman mahdollisen uhrin palvellessaan Kristusta Pelastusarmeijan riveissä. 

Monelle tulee sanasta marttyyri mieleen katolinen kristillisyys ja jopa pyhimykset ja pyhäinjäännökset. Kuten Bateman kertoo kirjassaan, alun perin kreikankielinen latautunut termi tarkoittaa kuitenkin todistamista: martureo, ’todistaa’ ja martus, ’todistaja’.  Juuri tässä valossa kirjan kaksitoista henkilöä näyttäytyvät: uskossaan rohkeita Jumalan palvelijoita, mutta muuten aivan tavallisia ihmisiä. Bateman haastaakin lukijaa miettimään omaa vakaumustaan tulevina aikoina, kun maailma muuttuu ja uskonnollisuus nähdään yhä suurempana uhkana: millaisiin uhrauksiin olisimme itse valmiita uskomme nimissä?

Kirjan ensimmäinen tarina on sen liikuttavin. Pelastusarmeijan alkuaikoina Britanniassa vastustus Armeijaa kohtaan oli valtava. Kapakanpitäjät asiakkaineen perustivat Luurankoarmeijan (jonka iskulauseena oli ”Pihviä, kaljaa ja tupakkaa”) vastavoimaksi raittiutta edustaneelle Pelastusarmeijalle. Luurankoarmeija kävi kivet, rikkinäiset pullot ja nuijat aseinaan pelastusarmeijalaisten kimppuun, ja koska väkivaltaan ei koskaan vastattu väkivallalla, upseerit ja sotilaat olivat haavoittuvassa asemassa. Kapteeni Sarah Beattya pahoinpideltiin uransa aikana useampaan kertaan ja lopulta häntä potkittiin niin pahasti, että hän menetti toisen silmänsä ja riutui seuraavien kuukausien aikana kuoliaaksi. Ennen kuolemaansa kapteeni Beatty otti kuitenkin vastaan Luurankoarmeijan sotilaan, joka oli lehtijutun perusteella tunnistanut itsensä kuolettavan iskun antajaksi. Kapteeni määräsi, ettei sotilasta saisi missään nimessä ilmoittaa viranomaisille. Hän kertoi hyökkääjälleen antaneensa tälle täysin anteeksi ja että hänelle oli tärkeää ainoastaan se, että mies haki Jumalan armahdusta asiassa. Tämä rakkaudenteko viitoitti miehelle tien pelastukseen, ja hänestä tuli loppuelämäkseen vannoutunut Pelastusarmeijan sotilas.

Toinen kirjan tarina ilmentää samaa väkevää uskoa koettelemusten keskellä. Muutama päivä sen jälkeen kun kapinalliset olivat tappaneet luutnantti Diane Thompsonin ja sotilas Sharon Swindellsin vuonna 1978 Rhodesiassa, Sharonin upseerivanhemmat saapuivat Bulawayon lentokentälle Pelastusarmeijan univormuissaan ja joutuivat heti suuren toimittajalauman ympäröimiksi. ”Mitä ajattelet miehistä, jotka tappoivat tyttäresi, herra Swindells?” Seuraavan päivän uutisotsikot kertoivat, kuinka Sharonin isä oli katsonut kysyjää rauhallisesti silmiin ja vastannut: ”Annan näille miehille täysin anteeksi.” Kenraali Shaw Clifton, joka palveli samoihin aikoihin Rhodesiassa ja toimi isäntänä Swindellseille tragedian jälkeen, kertoi myöhemmin että ”koko aikana en kuullut tai nähnyt mitään mikä olisi ollut ristiriidassa lentokentällä lausuttujen sanojen kanssa. Totisesti se oli merkki Pyhän Hengen voimallisesta vaikutuksesta tämän ihmisen elämässä ja sydämessä – Jumalan armoa kaikkein todellisimmillaan”.

Peloton palveluasenne elää edelleen vahvana Armeijan riveissä. Yhdysvalloista saa jopa Pelastusarmeijan T-paitoja, joissa lukee: ”Love or Die Trying”, eli ”Rakasta tai kuole sitä yrittäessä”. Tämä on radikaali ja pysäyttävä elämänohje. Kirjan henkilöiden toiminta ei jäänyt tosin pelkäksi yritykseksi. He ansaitsevatkin suuren tunnustuksen siitä, että he kuolivat juuri rakkautensa tähden.

Joona Junkkari

Kirjan voi tilata muun muassa täältä: www.bit.ly/theygave



Marttyyrit

Kapteeni Sarah Beatty. Potkittiin kuoliaaksi ulkoilmakokouksessa. Englanti, 1889.

Kapteeni Ted Cass. Joutui kapinallisten alkuperäisheimojen väijyttämäksi. Rhodesia, 1896.

Kadetti Louis Frederic Jeanmonod. Sai kuolettavan iskun vartioidessaan Pelastusarmeijan kokousta. Ranska, 1896.

Luutnantti Sifalafala Ngcobo. Kuoli suojellessaan pakolaisia kapinallisjoukoilta. Rhodesia, 1906.

Sotilas Kim Lock. Kommunistit mestasivat Lockin hänen kieltäydyttyään hylkäämästä kristinuskoa. Kiina, 1928.

Majuri James Dempster. Varasjoukkio tunkeutui Pelastusarmeijan sairaalaan ja tappoi talouspäällikkönä toimineen Dempsterin. Kiina, 1938.

Majuri Georges Flandre. Natsit teloittivat Flandren vastarintaliikkeen jäsenenä. Ranska, 1944. 

Majuri Anne Smyth. Löytyi siskonsa kanssa murhattuna. Köyhien puolustajana tunnettu Smyth suututti monet suurten karjatilojen omistajat. Uusi Seelanti, 1942.

Majuri Noh Yung Soo. Pohjois-korealaiset sotilaat teloittivat kristinuskoa puolustaneen Nohin. Etelä-Korea, 1950.

Luutnantti Diane Thompson ja sotilas Sharon Swindells. Kuolivat kapinallisten hyökätessä Pelastusarmeijan kouluun. Rhodesia, 1978.

Eversti Bo Brekke. Territorion komentajana toiminut Brekke ammuttiin toimistoonsa territorion päämajassa. Pakistan, 2007.



Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä


Artikkeli 04.09.2026

Pelastusarmeijan Soppa auttaa nyt Malmilta käsin

Pelastusarmeija on tehnyt paluun Helsingin Malmin kaupunginosaan. Pelastusarmeijan sosiaalipalvelukeskus – tuttavallisesti Soppa – on muuttanut Kalliosta Malmille. Suuremmat tilat vastaavat kasvavaan tarpeeseen ja tarjoavat mahdollisuuden uudenlaisiin toimintoihin.
Artikkeli 27.08.2026

Syyskuun Sotahuuto on ilmestynyt

Sotahuudon syyskuun numerossa tutustutaan muun muassa Euroopan ihmiskaupan vastaiseen työhön ja Helsingin sosiaalipalvelukeskuksen "Sopan" toimintaan ja uusiin tiloihin.
Artikkeli 25.08.2026

Oulun osasto – kylmän Pohjolan lämmin sydän

Oulussa sijaitsee territoriomme pohjoisin osasto. Vaikka Oulun voi eteläsuomalaisen silmin laskea kylmäksi Pohjolaksi, on osastomme siellä kaikkea muuta – se on lämmin ja sydämellinen paikka, johon kaikki ovat tervetulleita.
Uutinen 24.08.2026

Pohjoismaisella yhteistyöllä nykyaikaista orjuutta ja ihmiskauppaa vastaan

Syksyllä 2026 ja keväällä 2027 Pelastusarmeija Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestää yhteisiä, kaikille avoimia koulutuksia, joissa käsitellään Pohjoismaissa esiintyvää nykyajan orjuutta ja ihmiskauppaa. Tarkoitus on syventyä Pohjoismaissa esiintyvään ihmiskauppaan, erityisesti työperäiseen hyväksikäyttöön. Koulutusvuoden aikana perehdytään erilaisiin toimintatapoihin uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa sekä tutustutaan eri Pohjoismaissa käytössä oleviin työmenetelmiin ja saadaan katsaus siihen, miltä ihmiskauppa näyttää tällä hetkellä Pohjoismaissa.